Viherympäristöliitto ry:n Kestävä ympäristörakentaminen -työryhmä (KESY) on teettänyt selvityksen viherhankkeiden toteutusprosessista ja prosessiin liittyvistä haasteista sekä ongelmakohdista. Kokemuksia ja näkemyksiä prosessin toteutumisesta käytännössä koottiin viheralan tilaajilta, valvojilta, suunnittelijoilta, rakentajilta ja ylläpitäjiltä.
-Toteutusprosessin tunteminen on tärkeää myös, kun pyritään edistämään kestävän kehityksen toteutumista viherhankkeissa. Prosessin kaikissa vaiheissa on useita eri kohtia, joissa voidaan vaikuttaa hankkeen ekologisuuteen, taloudellisuuteen sekä eettisten ja sosiaalisten arvojen toteutumiseen, kertoi tekemästään selvityksestä MMM Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkista.
Kaikilta viherammattilaisilta edellytetään osaamisen kartuttamista ja asenteiden muutosta, jotta viherhankkeet toteutuvat jatkossa nykyistä paremmin.
-Tilaajan on tiedettävä, mitä haluaa ja osattava tilata se. Suunnittelijan on laadittava toimiva, esteettinen, toteutuskelpoinen suunnitelma sekä päästävä osallistumaan myös suunnitelman toteutusvaiheeseen. Valvojan pitää olla perehtynyt viherasioihin ja osattava puuttua oleellisiin virheisiin ajoissa. Rakentajan on toimittava ammattitaitoisesti ja tuotettava laadukas lopputulos kustannustehokkaasti, listasi Hanna Tajakka vaatimuksia toimiville rakennusprosesseille.
Hanna Tajakka korosti, että ylläpitäjän pitää toimillaan varmistaa, etteivät edellisissä työvaiheissa viherhankkeeseen sijoitetut resurssit valu hukkaan vaan kohteen elinkaari on pitkä ja toimivuus hyvä loppuun saakka. Kaikissa vaiheissa on toimijoiden lisäksi varmistettava, että viherhanke etenee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eli ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävästi.
Tavoitteena kestävyys
-Rakentamisella on huomattavat ympäristövaikutukset, joten viheralalla on myös merkittävät mahdollisuudet luoda kestäviä toimintatapoja ja ehkäistä toiminnasta johtuvia negatiivisia vaikutuksia. Kestävän ympäristörakentamisen tavoitteet liittyvät paikan tarjoamiin olosuhteisiin, vesioloihin, maaperään, kasvillisuuteen, käytettäviin rakennusmateriaaleihin, turvallisuuden ja terveellisyyden näkökohtiin. Tavoitteet kattavat hankkeen eri vaiheet, niin suunnittelun, rakentamisen kuin ylläpidon ja hoidon näkökulmat, kuvaili maisema-arkkitehti Emilia Weckman Aalto-yliopistosta.
Kestävän kehityksen näkökulmista ympäristörakentamisessa korostuu erityisesti ekologinen kestävyys. Rakentamisessa puututaan luonnonprosesseihin; veden kiertokulkuun, maaperään, kasvillisuusalueisiin eli ekosysteemipalvelujen kannalta keskeisiin tekijöihin. Tavoitteena on pyrkiä vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta.
Oleellinen kysymys on tässä kohtaa: miten? Emilia Weckmanin mukaan kestävyyden tavoitteet ja kriteerit ovat usein vaikeasti konkreettiselle toteutusrakentamisen tasolle vietävissä. Ala kaipaa selkeitä ohjeita ja toimintatapoja, joita noudattamalla voidaan toteuttaa kestävyyden periaatteita.
Oulun uusi kaavoituksen näkökulma kestävyyteen
Oulun viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus (VILMO) -suunnitelma on Uuden Oulun yleiskaavaan liittyvä erillissuunnitelma. Yleiskaavan teemana oli pohjoisen kestävä kaupunki.
-Ekosysteemipalvelut sitovat maiseman ja luonnon arvot toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kirkastavat alueen luontoon ja maisemaan perustuvat vetovoimatekijät sekä jäsentävät maiseman ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja hyödyt, perusteli maisema-arkkitehti Mirjam Larinkari Oulun kaupungilta ekosysteemipalveluiden merkitystä kaavoitukselle.
Ympäristöasiantuntija Riina Känkänen Ramboll Finland Oy:stä kertoi, että maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavat väistämättä luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin, sillä ne muuttavat tai hävittävät maa- ja vesipinta-alaa, joka tarjoaa ekosysteemipalveluja. Ekosysteemipalveluiden näkökulma havainnollistaa viheralueverkoston eri osien merkittävyyttä luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja virkistyksen kannalta. Ekosysteemipalvelujen sijoittaminen kartoille tarjoaa konkreettisen menetelmän palvelujen visualisointiin. Visualisoinnilla voidaan edistää tärkeimpien hyötyjä tuottavien alueiden, ns. ekosysteemipalveluiden hot-spottien, määrittämistä ja turvaamista maankäytön suunnittelussa.
Oulussa ekosysteemipalvelutarkastelun avulla on pystytty entistä paremmin havainnollistamaan viheralueiden sisältämiä päällekkäisiä arvoja, käyttötarkoituksia ja kehittämistarpeita sekä sovittamaan yhteen rakentamisen, energiantuotannon, virkistyskäytön ja monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteita.
Lisätietoja: Emilia Weckman 040 579 8202, Hanna Tajakka 040 865 7923, Seppo Närhi 0400 419085
