Tällä viikolla vietetään Kansallista pelipäivää. Kansallisen pelipäivän viikolla järjestetään yli 100 paikallista tapahtumaa ja neljä Pelaava kansa -verkkolähetystä, joissa pelataan yhdessä ja keskustellaan pelien merkityksestä vuonna 2015.

Kansallisen pelipäivän koordinaattori Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista:

“Haluamme kiinnittää huomiota kaikenlaisiin peleihin tällä viikon mittaiseksi kasvaneella teemapäivällä. Pelit mielletään yhä lastenkulttuuriin kuuluvaksi, mutta peleillä on erityisen paljon uutta annettavaa aikuisille ja senioreille, jotka eivät vielä ole löytäneet pelaamista ilon ja oppimisen välineenä.”

Lähes kaikki Pelipäivän tapahtumat ovat maksuttomia ja tapahtumia järjestetään esimekiksi kirjastoissa, museoissa, nuorisotaloilla ja yrityksissä. Kansallisella pelipäivällä on vuosittain vaihtuva suojelija, joka on tänä vuonna Suomen vanhimpiin lukeutuva pelistudio - Housemarque.

Lauantaina 21. päivä palkitaan myös yleisöäänestyksellä valittu Vuoden pelikasvattaja!

Lisätietoja Kansallisesta pelipäivästä

Tommi Tossavainen
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
GSM: 045 3101412
tommi.tossavainen@kavi.fi

Pelit kiertoon! -keräys

Mahdollisuus pelaamiseen ei ole kaikille itsestäänselvyys esimerkiksi vaikean elämäntilanteen vuoksi. Tähän ongelmaan tarjotaan apua Kansallisen pelipäivän Pelit kiertoon! -keräyksellä, jossa pelaajat lahjoittavat pelejään niitä tarvitseville tahoille, kuten vastaanottokeskuksille, turvakodeille ja vähävaraisille perheille. Tarvetta on sekä konsoleille ja niiden peleille että perinteisille lauta-, kortti- ja pihapeleille.

Keräystä organisoiva Mikko Meriläinen kertoo tempauksen taustoista:

“Idea on lähtöisin Facebookin nörttiryhmästä, jossa eräs pelaaja kertoi vieneensä ylimääräisen konsolinsa sairaalan lastenosastolle, ja tarvetta olisi kuulemma ollut enemmällekin. Heräsi ajatus, että tällaista voisi tehdä laajemminkin, ja Kansallisen pelipäivän viikko tarjosi luontevan ajankohdan.”

Pelit kiertoon! -keräykseen voi osallistua Kansallisen pelipäivän viikolla osoitteessa www.pelipaiva.fi/pelitkiertoon

Lisätietoja Pelit kiertoon! -keräyksestä

Mikko Meriläinen
GSM: 050 587 8557
mikko.merilainen@helsinki.fi

Tapahtumat Kansallisen pelipäivän viikolla:

Maanantai 16.11.

AURA: Lautapeliviikko 16. - 20.11.

ESPOO: Entressen kirjaston pelipäivä

ESPOO: KARACON

HELSINKI: Pelitapahtuma senioreille

HELSINKI: Peliviikon tietovisa Tapanilan kirjastossa

HELSINKI: Tapulikaupungin kirjaston pelipäivä

JOENSUU: Peliviikon tapahtumia pääkirjastolla

JYVÄSKYLÄ: Fantasiapelien Syntymäpäivät - Lautapelipäivä

JYVÄSKYLÄ: Huhtasuon lähikirjasto viettää Kansallisen pelipäivän viikkoa

JYVÄSKYLÄ: Konseptista kontrolleihin -luentosarja, osa 1/4: Hahmokonsepti

JYVÄSKYLÄ: Sharing the Play -seminaari

NOORMARKKU: Resogun-turnaus

TURKU: Nintendo pelihetki

Tiistai 17.11.

AURA: Lautapeliviikko 16. - 20.11.

ESPOO:  Kirjaston pelipäivä

ESPOO: Entressen kirjaston pelipäivä

ESPOO: KARACON

HAAPAVESI: Lautapeli-ilta nuorille

HELSINKI: Lautapelikerho koululaisille

HELSINKI: Peliviikon tietovisa Tapanilan kirjastossa

HELSINKI: Tapulikaupungin kirjaston pelipäivä

HUMPPILA: Peli-ilta kirjastossa

HYVINKÄÄ: Kirjaston ja Nuorisopalveluiden pelipäivät

INKOO: Peliviikko kirjastossa

JOENSUU: Peliviikon tapahtumia pääkirjastolla

JYVÄSKYLÄ: Huhtasuon lähikirjasto viettää Kansallisen pelipäivän viikkoa

JYVÄSKYLÄ: Konseptista kontrolleihin -luentosarja, osa 2/4: 3d-mallinnus ja teksturointi

JYVÄSKYLÄ: Sharing the Play -seminaari

KALAJOKI: Pelipäivän viikon tapahtumia Himangan kirjastossa

LAPPEENRANTA: Peliviikko pääkirjastolla

OULU: Päivittelystä päivittämiseen – tukea digiajan kasvattajalle

VERKKOLÄHETYS: Pelillinen oppiminen

Keskiviikko 18.11.

AURA: Lautapeliviikko 16. - 20.11.

ESPOO: Entressen kirjaston pelipäivä

ESPOO: KARACON

HELSINKI: Liikkuvat lanit Kannelmäen nuorisotalolla

HELSINKI: Peliviikon tietovisa Tapanilan kirjastossa

HELSINKI: Puistolan kirjaston pelipäivä

HELSINKI: Tapulikaupungin kirjaston pelipäivä

HYVINKÄÄ: Kirjaston ja Nuorisopalveluiden pelipäivät

INKOO: Peliviikko kirjastossa

JOENSUU: Peliviikon tapahtumia pääkirjastolla

JYVÄSKYLÄ: Fantasiapelien Syntymäpäivät - Figumaalaus

JYVÄSKYLÄ: Huhtasuon lähikirjasto viettää Kansallisen pelipäivän viikkoa

LAPPEENRANTA: Peliviikko pääkirjastolla

PORI: Taidemuseon pelipäivä

SEINÄJOKI: Kimble-peliturnaus pääkirjastossa

TEUVA: Kirjaston pelipäivä

VERKKOLÄHETYS: Pelaava kansa #1 - eSports

VETELI: Kirjaston Pelipäivä

Torstai 19.11.

AURA: Lautapeliviikko 16. - 20.11.

ESPOO: Entressen kirjaston pelipäivä

ESPOO: KARACON

HELSINKI: Oulunkylän kirjaston lautapeli-ilta

HELSINKI: Oulunkylän kirjaston Resogun-turnaus

HELSINKI: Peliviikon tietovisa Tapanilan kirjastossa

HELSINKI: Poromagian pelipäivä

HELSINKI: Tapulikaupungin kirjaston pelipäivä

HELSINKI: Tetris-turnajaiset

HYVINKÄÄ: Kirjaston ja Nuorisopalveluiden pelipäivät

IITTI: Kirjaston pelipäivä

INKOO: Peliviikko kirjastossa

JOENSUU: Peliviikon tapahtumia pääkirjastolla

JYVÄSKYLÄ: Fantasiapelien Syntymäpäivät - Figupelit

JYVÄSKYLÄ: Huhtasuon lähikirjasto viettää Kansallisen pelipäivän viikkoa

JYVÄSKYLÄ: Konseptista kontrolleihin -luentosarja, osa 3/4: Riggaus ja animointi

JYVÄSKYLÄ: PLAYHARD vol.4

LAHTI: Liippolan kirjaston pelipäivä

LAPPEENRANTA: Peliviikko pääkirjastolla

NUMMELA: Modernien lautapelien esittelyä

NURMO: Pelipäivä

OUTOKUMPU: Outokummun kirjaston pelipäivä

PADASJOKI: Kirjaston pelipäivä

PORI: Taidemuseon pelipäivä

PORNAINEN: Kirjaston pelipäivä

RAUTAVAARA: Pelipäivä

RUSKO: Pelipäivä kirjastolla

SIPOO: Pelipäivä kirjastossa/Sibbo: Speldag på biblioteket

TAMPERE: Pelienvaihtotori

TAMPERE: Pelipöhinät Kuuselakeskuksessa – pelaamista eri välineillä

VAASA: Variskan kirjaston lautapeli-iltapäivä

VERKKOLÄHETYS: Pelaava kansa #2 - Pelivideot ja striimaaminen

Perjantai 20.11.

AURA: Lautapeliviikko 16. - 20.11.

ESPOO: Entressen kirjaston pelipäivä

ESPOO: KARACON

ESPOO: Kirjaston pelipäivä

HELSINKI: Peliviikon tietovisa Tapanilan kirjastossa

HELSINKI: Senioreiden pelipäivä

HELSINKI: Tapulikaupungin kirjaston pelipäivä

HUITTINEN: Nykyaikaiset lautapelit

HYVINKÄÄ: Kirjaston ja Nuorisopalveluiden pelipäivät

INKOO: Peliviikko kirjastossa

JOENSUU: Peliviikon tapahtumia pääkirjastolla

JOENSUU: Pyhäselän kirjaston Pelipäivä

JYVÄSKYLÄ: Fantasiapelien Syntymäpäivät - Magic: The Gathering

JYVÄSKYLÄ: Game Jam

JYVÄSKYLÄ: Huhtasuon lähikirjasto viettää Kansallisen pelipäivän viikkoa

JYVÄSKYLÄ: Konseptista kontrolleihin -luentosarja, osa 4/4: Hahmon kontrollien ja animaatioiden ohjelmointi

KEMIÖNSAARI: Kemiön kirjaston pelipäivä

LAPPEENRANTA: Peliviikko pääkirjastolla

LOHJA: Pelailuiltapäivä kirjakaupassa

OUTOKUMPU: Outokummun kirjaston pelipäivä

PORI: Taidemuseon pelipäivä

TAMPERE: Pelipaja Mediamuseo Rupriikissa

VAASA: Variskan kirjaston pelisovelluspäivä

VANTAA: Pelipäivä Koivukylän kirjastossa

VERKKOLÄHETYS: Pelaava kansa #3 - Pelikäytös

Lauantai 21.11.

ESPOO: Entressen kirjaston pelipäivä

ESPOO: KARACON

ESPOO: Lautapelit lainaan Tapiolan kirjastosta

FORSSA: Pelipäivä Forssan kirjastolla

HELSINKI: Jätkäsaaren pelipäivä

HELSINKI: Kansallinen pelipäivä Maunulan kirjastossa

HELSINKI: Liikkuvat lanit Pasilan kirjastossa

HELSINKI: Peliviikon tietovisa Tapanilan kirjastossa

HELSINKI: Tapanilan kirjaston Pelipäivä

HELSINKI: Tapulikaupungin kirjaston pelipäivä

HYVINKÄÄ: Kirjaston ja Nuorisopalveluiden pelipäivät

HÄMEENLINNA: Lautapelilauantai

INKOO: Peliviikko kirjastossa

JOENSUU: Peliviikon tapahtumia pääkirjastolla

JYVÄSKYLÄ: Game Jam

JYVÄSKYLÄ: Pelipäivä @ Jyvälä

JÄRVENPÄÄ: Kirjaston Resogun-turnaus

KAJAANI: Garde:n Pelipäivä

KERAVA: Kirjaston pelipäivä

KEURUU: Pelipäivä pääkirjastossa

KLAUKKALA: Pelipäivä kirjastolla

KOTKA: Pääkirjaston pelipäivä

KOUVOLA: Pääkirjaston pelipäivä

KOUVOLA: Pääkirjaston pelipäivä

LAHTI: Pelipäivä kirjastolla

LAPPEENRANTA: Peliviikko pääkirjastolla

LOHJA: Pelipäivä kirjakaupassa

MUHOS: Kirjaston pelipäivä

OULU: Kiimingin kirjasto

OULU: Kirjaston pelipäivä

PIRKKALA: Kirjaston pelipäivä

PORI: Taidemuseon pelipäivä

PORVOO: Peli-ilta Kertsissä

RAAHE: Kirjaston lautapelipäivä

ROVANIEMI: Pääkirjaston pelipäivä

SEINÄJOKI: Kansallinen pelipäivä pääkirjastossa

SOMERO: Lautapelipäivä kirjastolla

TAMPERE: Metso pelaa -kansallinen pelipäivä

TAMPERE: Wikipaja Mediamuseo Rupriikissa

VANTAA: Kansallinen pelipäivä Tikkurilan kirjastossa

VANTAA: Myyrmäen kirjaston Pelipäivä

YLE AREENA: Pelaava kansa - Päälähetys

YLÖJÄRVI: Pääkirjasto Leijan Pelipäivä

ÄÄNEKOSKI: PeliPäivänen

Sunnuntai 22.11.

JYVÄSKYLÄ: Game Jam

PORI: Taidemuseon pelipäivä

PORVOO: Peli-ilta Kertsissä

Torstaina 26.11.2015 Lahden yliopistokeskus ja Lahden ammattikorkeakoulun kampusradio, Limu Radio järjestävät paneelikeskustelun otsikolla “Lahti, junttimusiikin korkeakoulukaupunki?!”.  Tapahtuma on osa Fellmannin kulma -keskustelusarjaa, jossa tällä kertaa sukelletaan populaarikulttuurin nurkkapöytään, lahtelaisen musiikin identiteettiin.

Sleepy Sleepersin, Raggarsin ja Turo’s Hevi Geen ansiosta Lahti tunnettiin pitkään huumorimusiikin Mekkana. Nykyään kaupungin musiikkimainetta kannattelee etenkin urbaanimusiikki. Jo ennen näitä esimerkkejä Lahdessa tapahtui. Charliesin ja Amuletin lisäksi Lahti oli juurevan bluesin kehto, Suomen Chicago. 

Mennyttä, nykyistä ja tulevaa pohtivat panelistit rap-artisti Raappana, Hanna-Mari Peiju (Lahen Elmun puheenjohtaja) ja Tomi Putto, alias DJ Bates (Limu Radio). Laivaa kuljettaa lahtelainen radio- ja musiikkipersoona Tapani Ripatti. Tapahtumassa herätellään keskustelua ja toivotaan yleisön tuovan esiin mielipiteitään. Illan kruunaa lahtelaisen musiikin levyraati, jossa neljä lahtelaisyhtyettä pääsee panelistien ja yleisön arvioitavaksi.

Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se alkaa kello 18, LAMKin FellmanniCampuksella, osoitteessa Kirkkokatu 27, Lahti. Tapahtumaa voi luonnollisesti kuunnella myös radiolähetyksenä osoitteessa http://limuradio.fi tai seurata sitä YouTuben live streamina.

Marraskuun alussa on avautunut Trade Fair -voucherien haku, jossa luovan toimialan yrittäjä voi hakea taloudellista apua vuoden 2016 aikana Euroopan alueella järjestettäviin tapahtumiin, kuten messut, festivaalit yms.

My Creative Edge -projekti voi tukea matkoja ja osallistumiskuluja yhteensä 50 prosenttia kokonaiskuluista, maksimissaan 2500 euroa per yritys.

Tuen tavoitteena on lisätä luovien alojen yritysten kansainvälistä liiketoimintaa. Voucheria voi hakea luovan toimialan mikro- ja PK-yritykset Pohjois-Suomen alueelta 27.11. mennessä.

Hakeakseen matka-avustusta yrityksen täytyy olla rekisteröitynyt MyCreativeEdge-sivustolle. Rekisteröitymisen voit tehdä täällä: http://www.mycreativeedge.eu/register/.

Luovan alan yritysten toimijoiden toivotaan muutenkin kirjautuvan MyCreativeEdge-sivustolle, jonka kautta voi helpommin verkostoitua muiden alueen toimijoiden kanssa ja lisäksi saada ajankohtaista tietoa projektin toimenpiteistä.

Kansainvälinen Creative Momentum (Luova hetki) -projekti tukee luovien alojen yrityksiä viidessä osallistuvassa maassa pohjoisen periferian alueella (Suomi, Ruotsi, Irlanti, Pohjois-Irlanti ja Islanti). Projekti toteuttaa yrittäjille erilaisia tukitoimenpiteitä, joista esimerkkeinä ovat mentorointi, luovien tilojen verkoston rakentaminen, rahallinen tuki (voucher) yrittäjän kannalta tärkeisiin tapahtumiin sekä MyCreativeEdge-sivuston edelleen kehittäminen käyttäjien tarpeisiin.

Lisätietoja antaa Creative Momentum -projektin projektipäällikkö Saila Puukko, Lapin ammattikorkeakoulu, p. 040 752 8573, etunimi.sukunimi@lapinamk.fi

Katso myös uutinen Torniossa pidetystä Luova hetki -tapahtumasta, jolla projektin Suomen osuus saatettiin käyntiin.

Hanketta rahoittaa Northern Periphery & Arctic (NPA) –ohjelma, sekä kansallisesti myös TEM. Hankkeessa on liitännäiskumppanina mukana Lapin yrittäjät ry. Lapin ammattikorkeakoulu toimii projektissa partnerina.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry palkitsee vuosittain järjestämänsä Tuottajapäivän yhteydessä vuoden tuotannon ja vuoden tuottajan. Palkittavia on voinut ehdottaa Tuottajapäivän nettisivulla ja ehdotusten perusteella voittajan valitsee vuosittain tehtävään kutsuttu kulttuurivaikuttaja. Tuottajapalkinnon suuruus on 1000 euroa ja tuotantopalkinnon 1500 euroa.

Tänä vuonna palkitut valitsi toimitusjohtaja/tuottaja Liisa Akimof, valintaperusteistaan hän toteaa seuraavaa:

TAKU Tuotantopalkinto 2015 - Maailma kylässä

Vuoden 2015 palkinnon saa tapahtuma, joka onnistuu lähes mahdottomassa: se tarjoaa elämyksiä ja viihtymistä kahden päivän ajan kaiken ikäisille, erilaisista asioista kiinnostuneille ihmisille. Se yhdistää musiikin, ajankohtaiset keskustelut, maukkaan ruoan ja messuilun viihdyttäväksi tapahtumaksi, jossa aivoja ei tarvitse jättää narikkaan. Narikkaa ei tässä tapahtumassa edes ole, sillä sanan säilät, piknikit ja rytmit katetaan kaikille avoimeen puistoon. Kun sisäänpääsymaksua ei ole, tapahtumaan voivat osallistua aivan kaikki, ja noin 80 000 ihmistä niin tekeekin joka vuosi.

Maailma kylässä sai alkunsa vuonna 1995. Se on Suomen suurin kehitysyhteistyö-  ja monikulttuurisuustapahtuma ja samalla poikkitaiteellinen kulttuurifestivaali, jolla voi nauttia paitsi työpajoista ja musiikista, myös ajankohtaisista puheenvuoroista ja paneeleista. Festivaalin teemat ovat olleet virkistävästi yhteiskunnallisia ihmisoikeuksista oikeudenmukaisuuteen, demokratiasta ilmastonmuutokseen.

Maailma kylässä, että viihtyminen, monikulttuurisuus ja keskusteleminen ovat yhdistettävissä elämykselliseksi tapahtumaksi, jossa viihtyvät niin vapaaehtoistyöntekijät, esiintyjät kuin yleisö vauvasta vaariin.

TAKU Tuottajapalkinto 2015 - Sini Keränen

Tuottajapalkinnon saa tänä vuonna Pro Kaustinen ry:n toiminnanjohtaja Sini Keränen, joka on osoittanut, että vaikeudet voidaan voittaa ja vanhakin tapahtuma kiidättää uuteen lentoon.

Sini Keränen on osoittanut innostusta, määrätietoisuutta, järjestelmällisyyttä ja sisua. Näillä avuilla hän on nostanut jo kuopatuksi kuvitellun tapahtuman sisällölliseen kukoistukseen.

Keränen on kehittänyt tapahtumaa vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa ja aikataulupaineissa, mutta onnistunut sen uudistamisessa ja nykyaikaistamisessa unohtamatta kuitenkaan juurevia traditioita. Työn tuloksellisuudesta kertoo tapahtuman kävijöiden innostus ja määrän kasvu, kuten myös tapahtumassa esiintyvien taiteilijoiden tyytyväisyys. Kaustisen musiikkijuhlien uusi nousu on osoitus ammattitaitoisen ja uutteran tuottajan työn merkityksestä.

Lisätietoja:
www.tuottajapaiva.fi

TAKU ry:n puheenjohtaja
Mari Lankinen
mari.lankinen@taku.fi
puh. 050 536 3231 

Maailma kylässä
Johanna Eurakoski
johanna.eurakoski@kepa.fi
puh. 050 317 6698
www.maailmakylassa.fi

Sini Keränen
sini.keranen@kaustinen.net
puh. 040 1729 566

Kuvat: Susanna Koskinen 

TAKU ry on taide- ja kulttuurialalla työskentelevien ja opiskelevien akavalainen ammattijärjestö ja alansa asiantuntija työelämän erityiskysymyksissä.

www.taku.fi

Kun media uutisoi maailman kriisipesäkkeistä, se uutisoi tuhoista ja menetyksistä. Kansanvalistusseuran mediakoulutushankkeen osallistujat, nuoret journalistit, haluavat kertoa palestiinalaisten arjesta.

Israelin ja Palestiinan kiristynyt turvallisuustilanne tuottaa synkkiä uutisia: yksin lokakuussa miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja Israelissa palestiinalaisia kuoli 69 ja loukkaantui 7 392.

– Palestiinalaiset vastustavat miehitystä ja sen vaikutuksia mielenosoituksissa. Jotkin niistä muuttuvat kahakoiksi, joissa palestiinalaiset heittävät kiviä kohti sotilaita, jotka ampuvat kyynelkaasua, kumiluoteja ja usein myös kovia panoksia, kuvaa Lähi-idän tutkija Emmi Kulta oppimisen median Soulin-blogissa.

Hän on mukana hankkeessa, jossa suomalaiset journalismin ja viestinnän opiskelijat kouluttavat palestiinalaiskollegojaan mediataidoissa. Koulutukset alkoivat tänään Birzeitin yliopistolla, Ramallahin kaupungin lähistöllä.

Arjen tarinat auttavat ymmärtämään

Kuvajournalismia opettava Petri Kangas haluaisi nähdä mediassa enemmän juttuja konfliktialueilla elävien arjesta.

− Minua inhottaa, että uutiset käsittelevät vain kurjuutta ja kuolemaa. Ymmärrän, että se myy, mutta itse haluaisin kertoa inhimillisempiä tarinoita.

Samaa toivoo uransa kriisialueiden kirjeenvaihtajana tehnyt Leena Reikko. Puuttuu vain kertojia, ulkomaankirjeenvaihtajia.

– Isoilla mediataloilla, kuten Helsingin Sanomilla ja Yleisradiolla, heitä on, mutta eivät kaikki esimerkiksi kotiseudullani Satakunnassa seuraa valtakunnanmediaa. Maakuntalehtien ulkomaanjutuissa ei ole sinänsä vikaa, mutta aihevalinnat ovat sattumanvaraisia ja uutisoinnista puuttuu linja, hän sanoo.

Kansanvalistusseuran mediakouluttajat ovat valmiita tekemään juttuja Palestiinasta Suomen-mediaan. He jakavat kokemuksiaan Soulin blogeissa marras-joulukuussa.

Lisätiedot

• mediakoordinaattori Karoliina Knuuti, karoliina.knuuti@kvs.fi, +358 40 826 8699 (haastattelut ja juttutilaukset)
• toiminnanjohtaja, päätoimittaja Tapio Kujala, tapio.kujala@kvs.fi, +358 400 436 690 (Palestiina-hanke)

Taustoita tietosi Palestiinasta Soulin jutuilla:

• ”Äiti älä pelkää”
• Koulutus jää politiikan jalkoihin
• Kansanvalistusseura kehittää mediasivistystä Palestiinassa
• Hurraisitko syrjittyjen kapinalle?
• Ristiriitojen kohtaaja
• Huivi kertoo kantajastaan
• Maltillinen idealisti

Souli on maksuton verkkomedia sille, jota kiinnostaa oppiminen työnä tai harrastuksena. Seuraa mediaa

• verkossa
• Facebookissa
• Twitterissä.

Tervetuloa Vt 3 ja vt 18 parantaminen, Laihian kohta -hankkeen esittelytilaisuuteen huomenna torstaina 19. marraskuuta kello 14. Paikalla ovat Liikenneviraston, Skanska Infra Oy:n ja Laihian kunnan edustajat esittelemässä hanketta.
 
Hankkeessa parannetaan liikenteen sujuvuutta valtateiden 3 ja 18 solmukohdassa sekä sen läheisyydessä Laihian kohdalla. Lisäksi parantamistoimenpiteet nostavat liikenteen turvallisuutta onnettomuusherkällä taajama-alueella. Hankkeessa rakennetaan kolme uutta eritasoliittymää: Maunula, Asematie ja Ratikylä. Valtatie 18 linjataan uudelleen noin 2 kilometrin matkalla. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille rakennetaan uusia, entistä turvallisempia väyliä, jotka toteutetaan uusin silloin ja alikuluin. Lisäksi rakennetaan melusuojauksia liikenteen meluvaikutusten vähentämiseksi. Rakentaminen alkaa syksyllä 2015, ja hanke valmistuu arviolta vuonna 2018.
 
 
Hankkeen esittelytilaisuus
Aika: torstai 19.11. kello 14
Paikka: Laihian Nuorisoseura (Alkiontie 6,
66400 Laihia)

Vanaja Capital Oy ja Life Style Invest Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Vanaja Capital Oy menee yhtiöön vähemmistö-osakkaaksi.

Life Style Invest Oy:n toimialana on mm. suurten hankkeiden ja tapahtumien ideointi, konsultointi, koordinointi ja markkinointi. Yritystoiminta käynnistyi syyskuun alussa ja yrityksellä on jo nyt kymmenkunta erilaista hanketta työstettävänään ja osa hankkeista on jo käynnistetty. Mukana on muun muassa täysin uusia kulttuurihankkeita, joita ei ole vielä julkistettu. Yritys hakee myös vahvasti kansainvälisyyttä Aasiaan, USA:han sekä Eurooppaan.

- Vanaja Capital Oy kiinnostui yrityksestäni ja sen rahoittamisesta ja muutaman tapaamisen ja selvitysten jälkeen prosessi eteni ripeästi maaliin ja pääsimme allekirjoittamaan yhteistyösopimuksen. Olen todella tyytyväinen prosessiin Ja Vanaja Capital Oy:n toimintaan, kertoo Life Style Invest Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vanni.

Mitä terveisiä muille kasvu-uralla oleville yrityksille?

 - ”Think big”. Tarvitaan luovuutta, intohimoa ja halua kehittää omaa liiketoimintaa uusiin ulottuvuuksiin, jotta usein hankala yrityksen alkuvaihe saadaan nopeasti ja onnellisesti ohi ja yritys kasvu-uralle, summaa Mikko Vanni ja korostaa vielä, että on tärkeä seurata valittua strategiaa ja liiketoimintasuunnitelmaa, mutta pitää silmät auki uusille mahdollisuuksille.

Miksi Vanaja Capital lähti mukaan Life Style Invest Oy:n toimintaan? 

Life Style Invest Oy mukana muun muassa kulttuurihankkeissa eri rooleissa. Tämä on Vanaja Capitalille uusi toimiala ja laajentaa näin sijoitussalkkuamme. Toivottavasti tätä erikoisosaamista tapahtumien järjestelyissä pystytään hyödyntämään myös Hämeenlinnan seudulla, iloitsee Vanaja Capital Oy:n toimitusjohtaja Juha Jekunen.

Lisätietoja antavat

Mikko Vanni |+ 358 400 422 751 |Life Style Invest Oy |mikko.vanni@lifestyleinvest.fi 

Juha Jekunen | +358 50 468 8398 | Vanaja Capital Oy juha.jekunen@vanajacapital.fi |www.vanajacapital.fi

Antalis on luonut suurkuvatulostuksen asiakkaille uuden palvelun, jolla asiakkaat varmistavat ensiluokkaisen lopputuloksen suurkuvatulosteilleen. Uusi ICC Profile Centre on Antaliksen nettisivuille linkitetty palvelu, josta löytyy jo yli 1000 ICC-profiilia. Palvelua täydennetään jatkuvasti ja pian sinne saadaan ICC-profiilit myös tapeteille ja helposti asennettaville Coala-tuotteille.

ICC-profiilien haku on helppoa, sillä valmiista pudotusvalikoista valitaan vain tulostin, väri, käytettävä materiaali ja RIP-tulostusohjelma. Näiden tietojen perusteella syntyy zip-tiedosto, jonka sisältö siirretään omaan RIP-tulostusohjelmaan.

”Suurkuvatulostuksen markkinat kasvavat jatkuvasti ja Antalis laajentaa tarjontaansa tällä segmentillä. Meillä on dynaaminen Coala-brändi monipuolisine valikoimineen, mutta laajan valikoiman lisäksi haluamme parantaa myös asiakkaidemme palvelua”, toteaa Antaliksen LFP-liiketoimintapäällikkö Mika Pöllänen. ”Uusi ICC Profile Centre on näppärä palvelu, jota käyttämällä asiakkaamme varmistavat tehokkaan ja laadukkaan työskentelyn oman asiakkaansa hyväksi. ICC-profiilin käyttö varmistaa, että jokainen tulostus on kalibroitu juuri oikealle tasolle tuottamaan mahdollisimman korkealaatuista tulostusjälkeä – laitteesta ja materiaalista riippumatta”.

Rakennustyöt vt 3 uudella linjauksella käynnistyvät vielä ennen vuoden vaihdetta. Rajoituksia liikenteelle on luvassa heti töiden alkaessa, ja reittimuutoksia on tiedossa helmikuussa 2016. Hankkeessa parannetaan liikenteen sujuvuutta valtateiden solmukohdassa sekä sen läheisyydessä. Urakoitsijana hankkeessa toimii Skanska Infra.

”Liikenneyhteyksien parantaminen valtateillä 3 ja 18 helpottaa liikennevirtojen kulkua, jolloin edellytykset sekä paikallisen että pitkänmatkan liikenteen sujuvalle matkanteolle paranevat”, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Ari Mäkelä.

Urakassa rakennetaan valtatien 18 välille Maunula–Ratikylä noin kaksi kilometriä uutta valtatietä ja valtatie 3:a parannetaan noin 2,4 kilometriä välillä Potila – Laihian keskusta. Hankkeessa rakennetaan kolme eritasoliittymää: Maunula, Asematie ja Ratikylä. Lisäksi pyöräilijöille ja jalankulkijoille rakennetaan uusia ja aikaisempaaturvallisempia väyliä sekä noin kaksi kilometriä melusuojauksia ja seitsemän siltaa.

Hankkeen aikataulu

Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille 2015 - 2018. Hanke käynnistyy ennen vuoden vaihdetta, kun pintamaata poistetaan ja valtatie 3:n uudella linjauksella tehdään raivaustöitä.

Ensimmäinen välitavoite on, että valtatie 3 sijoittuu uudelle linjaukselle vuoden 2016 loppuun mennessä. Toinen välitavoite on, että valtatie 18 välillä Seinäjoki-Vaasa liikennöi syksyllä 2017. Mikäli tavoiteaikataulussa pysytään, valmistuu hanke kesällä 2018.

Haittoja ehkäistään liikennejärjestelyillä

Työt tehdään pääosin yleisen liikenteen ulkopuolella. Syksyn 2015 aikana alkavat alkuvaiheen työt saattavat kuitenkin aiheuttaa väliaikaisia rajoituksia yleiselle liikenteelle. Ensimmäisiä reittimuutoksia tulee helmikuun 2016 aikana. Hankkeesta koituvien haittojen ehkäisemiseksi kaikista liikenteelle aiheutuvista reittimuutoksista ja muista järjestelyistä tiedotetaan etukäteen.

Mahdollisia haittoja vähennetään myös tehokkailla liikennejärjestelyillä, joita ylläpidetään koko hankkeen elinkaaren ajan. Rakentamisen ajaksi mahdollisesti käytöstä poistuvat kevyenliikenteenväylät pyritään aina korvaamaan väliaikaisilla reiteillä, jotta hankkeen vaikutukset kävelijöille ja pyöräilijöille olisivat mahdollisimman vähäiset.

Liikenneyhteyksien parantaminen valtateillä 3 ja 18 helpottaa liikennevirtojen kulkua, jolloin edellytykset sekä paikallisen että pitkänmatkan liikenteen sujuvalle matkanteolle paranevat.

Liikenteen sujuvuuden edistämisen lisäksi valtateiden parantaminen mahdollistaa tehokkaan maankäytön ja alueen elinkeinoelämän kehittämisen. 

Urakka sisältää valtateiden 3 ja 18 parantamisen rakennussuunnittelun ja rakentamisen Laihian kohdalla. Urakka toteutetaan ST- eli suunnittele ja toteuta -urakkana. Sopimus pitää sisällään tien suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuudessaan. Hankkeen kustannusarvio on noin 28 miljoonaa, josta Laihian kunnan osuus on noin miljoona euroa.

Lisätietoja

Liikennevirasto

projektipäällikkö Ari Mäkelä, p.029 534 3567, ari.makela@liikennevirasto.fi

projekti-insinööri Akseli Nurmi puh. 029 534 3134, akseli.nurmi@liikennevirasto.fi

Skanska Infra Oy

projektipäällikkö Timo Kujanpää, puh. 050 544 7110, timo.kujanpaa@skanska.fi

Hanke verkossa:

www.liikennevirasto.fi/vt3laihia

www.facebook.com/vt3vt18Laihia

Leading Learning Partner Association (LLPA) on EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) alueen suurin koulutusorganisaatioiden verkosto. Verkostoon kuuluu 27 johtavaa tieto- ja viestintäteknologiakouluttajaa 27 eri maasta. Tänä vuonna vuotuinen LLPA Summit pidettiin 16. - 20.11. Etelä-Afrikassa ja vuosittain jaettavan Best Practice -palkinnon voitti Sovelto Oyj:n digitaalinen oppimisympäristö Sovelto Channel. Palkinnon valinnan suorittivat verkoston jäsenet. Sovelton lisäksi palkittiin toiseksi kilpailussa valittu CompuTrain Ltd. (Hollanti) ratkaisullaan "Microsoft Exam Camp" ja kolmanneksi valittu Specialist (Venäjä) ratkaisullaan "Unlimited Learning".

Vastuu suomalaisten työuranaikaisesta osaamisen kehittämisestä on siirtymässä työntekijöille

Suomalaisten organisaatioiden investoinnit henkilöstön kehittämiseen ovat pudonneet dramaattisesti vuoden 2008 jälkeen. Samaan aikaan osaamisvaatimukset työelämässä ovat kasvaneet ja työtekijöiden kyky uuden oppimiseen on noussut yhdeksi tärkeimmistä kilpailueduista. Kuitenkin nykytilanteessa osaaminen pääsee usein uran aikana happanemaan ja työntekijä saattaa työsuhteen aikana jopa menettää kilpailukykynsä. Vastuu työuranaikaisesta osaamisen kehittämisestä on siirtymässä työntekijälle itselleen.

Osaamisvaatimukset muuttuvat nyt nopeasti ja osaamisvajeita on pystyttävä paikkaamaan joustavasti työn ohessa. Työuranaikaisen oppimisen merkitys on tuottavuuden ja hyvinvoinnin kannalta kriittistä. Digitalisaation myötä työn tekemisen tavat ja koulutustarpeet ovat murroksessa. Uuden oppiminen siirtyy yhä enemmän verkkoon ja osaksi työpäivää. Tieto- ja viestintäteknologia on avainroolissa suomalaisten tuottavuusloikassa. On osaamisesta kiinni, pystymmekö hyödyntämään sen mahdollisuudet.

Työuranaikainen osaamisen kehittäminen pitää mahdollistaa kaikille

Suomen kilpailukyvyn elvyttäminen vaatii nopeita toimenpiteitä työväestön osaamisen ajanmukaistamiseen. Työuranaikainen jatkuva ja systemaattinen kouluttautuminen on työkyvyn ylläpidon kannalta keskeistä ja se hyödyntäisi niin työntekijöitä, työnantajia kuin yhteiskuntaakin. Jatkuva kouluttautuminen pitäisi mahdollistaa jokaiselle. Kuitenkin työnantajan maksaman osaamisen kehittämisen suhteen työntekijät ovat hyvin eriarvoisessa asemassa.

”Sovelto Channel on työelämän tarpeisiin kehitetty yhteisöllinen ja digitaalinen oppimisympäristö, joka on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Yli 3000 oppisisällön eli nanopalan lisäksi oppijalla on tukena myös päivystävä verkkopedagogi. Osaamisen on työelämässä kartuttava toiminnan muutosten tahdissa. Oppiminen on kehittymisen pullonkaula ja osaaminen ihmisen arvokkainta omaisuutta. Haluamme tarjota palvelua kaikille suomalaisille niin edullisesti, että jokaisella on mahdollisuus omista lähtökohdistaan ja tilanteestaan riippumatta varmistaa ajanmukainen työelämätaitojen osaaminen.” kertoo Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari.

Sovelto Oyj, toimitusjohtaja Sanna Varpukari, +358 40 7621762, sanna.varpukari@sovelto.fi.

Piippo Oyj parantaa liikevoittoennustettaan vuodelle 2015

Piippo Oyj                     Pörssitiedote 20.11.2015 klo 9.00

Yhtiö arvioi koko vuoden 2015 liiketoiminnan kehittyneen suotuisasti, jonka seurauksena liikevoiton odotetaan nousevan yli 30 % ja yltävän 750.000 euroon (vertailuluku 31.12.2014: 567.017 euroa). Vuodelle 2015 kirjataan kertaluonteisia rahoituskuluja 215.000 euroa, jotka ovat aiheutuneet yhtiön listautumisesta 10.3.2015 Nasdaq OMX Helsingin First North -listalle. Kertaluonteiset rahoituskulut huomioiden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja säilyy vuoden 2014 tasolla.

Yhtiön vuonna 2014 lopulla käyttöönottama tehdaslaajennus ja konelinjainvestoinnit vaikuttivat osaltaan vuoden 2015 liiketoiminnan kannattavuuden suotuisaan kehitykseen.

Yhtiö arvioi vuoden 2015 liikevaihdon olevan samaa tasoa kuin vuonna 2014.

Piippo julkistaa vuoden 2015 tilinpäätöstiedotteen 26.2.2016.

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Kari Hirvonen, p. +358 400 372 562, kari.hirvonen@piippo.fi

PIIPPO OYJ
Kari Hirvonen
Toimitusjohtaja

Jakelu:   NASDAQ OMX Helsinki Oy
             Keskeiset tiedotusvälineet
             www.piippo.fi

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon 2015 sai Presidentinlinnan perustusten vahvistustyö, jonka pohjarakennussuunnittelussa Sito oli vahvasti mukana.

Valinnan perusteena oli muun muassa urakan vaativuus niin teknisesti kuin prosessinhallinnankin kannalta. Vaativuustasoa nostivat myös rakennuksen historiallinen arvo ja sijainti.

Sito on suunnittelut kohteen pohjarakennustyöt, perustusten vahvistukset ja paalutukset, sekä myös ohjelmoi kaikki tutkimukset ja koekorjaukset. Alkuvaiheen perustustenvahvistustöiden pääsuunnittelijana toimi Sito.  

”Haastavinta hankkeessa oli hyvin herkkä vanha rakennus, jolle piti keksiä hellävaraisin tapa tehdä uudet perustukset ja joka piti saada pysymään ehjänä vahvistustöissä”, kertoo Siton johtava konsultti Aku Varsamäki.

Presidentinlinnan peruskorjaus alkoi joulukuussa 2012 ja valmistui itsenäisyyspäiväksi 2014. Peruskorjaus toteutettiin rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja korjauksen yhteydessä vahvistettiin huonokuntoisia perustuksia, uudistettiin talotekniikkaa, kunnostettiin pinnat sekä parannettiin kulkuyhteyksiä ja rakennuksen turvallisuutta.

Rakennuttajana hankkeessa oli Tasavallan presidentin kanslia. Vuonna 1820 valmistuneen Presidentinlinnan perustuksia on korjattu kahdessa eri vaiheessa, edellisen kerran 1960-luvulla.

http://www.sito.fi/2015/11/sitolle-ril-palkinto-presidentinlinnan-peruskorjaushankkeen-perustusten-vahvistustyosta/

Lisätietoja: johtava konsultti Aku Varsamäki, aku.varsamaki@sito.fi, p. 020 747 6195

Kirkon mediasäätiön Katso minuun -palkinnon vuonna 2015 ovat saaneet ohjaajat Jenni Kangasniemi ja Aino Suni lyhytelokuvastaan ”If I ruled”. Palkinto jaettiin Oulun lasten- ja nuortenelokuvien festivaaleilla 21.11.2015.

Tänä vuonna palkinnon saajan valitsi Kirkon mediasäätiön hallituksen jäsen Kirsi Tykkyläinen, joka on työskennellyt muun muassa Moskovan elokuvajuhlien taiteellisena johtajana ja johtanut Suomen elokuvasäätiön kansainvälistä osastoa.

”If I ruled on koskettava, puhutteleva ja vahva vetoomus nuorilta aikuisille. Se on kaunis ja harmoninen elokuva, joka kehottaa: ”Katso minuun, kuule minua”, ja näin toteuttaa palkinnon teemaa yksinkertaisella mutta vaikuttavalla tavalla”, Kirsi Tykkyläinen perustelee valintaansa.

Kangasniemen ja Sunin lyhytelokuva on syntynyt pääkaupunkiseudulla järjestetyn nuorten työpajan lopputuloksena. Dokumenttia ja fiktiota yhdistelevän elokuvan teemat vaihtelevat koulukiusaamisesta rakkaushuoliin. 

Elokuvassa kuusi teinityttöä avautuu asioista, jotka heidän arjessaan harmittavat. He kertovat toiveistaan ja siitä, millaisiksi he haluaisivat tilanteensa muuttaa, jos saisivat itse päättää. Nuoret ovat osallistuneet myös elokuvan käsikirjoittamiseen.

Nyt seitsemättä kertaa jaettu Katso minuun… -palkinto on suuruudeltaan 1500 euroa. Lasten ja nuorten elokuvia tukeva palkinto jaetaan yhdelle kotimaiselle elokuvalle kerrallaan, ja se myönnetään elokuvan ohjaajalle. Palkinnon myöntämisperusteissa painotetaan elokuvien teknistä ja taiteellista korkealaatuisuutta sekä sellaisia teemoja, jotka kutsuvat katsojat pohtimaan kristillistä arvomaailmaa.

Kirkon Mediasäätiö on perustettu vuonna 2005. Sen tarkoituksena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoperustalta lähtien tukea ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa.

Lisätiedot:

Kirkon mediasäätiö
Kirkon mediasäätiön asiamies Juha Rajamäki, p. 050 512 4772

Camera Borelis –luontokuvatapahtumassa Inarissa nähdyt luontokuvaesitykset liikuttivat, puhuttivat ja mykistivät yleisöä. Ohjelmassa koettiin ensimmäistä kertaa perinteisen luontokuvauksen rajoja rikkovaa taiteellisempaa otetta sekä mystistä tunnelmaa. Osa esityksistä innoitti yleisöä keskustelemaan luonnonsuojelusta, osa puolestaan veti kuulijat täysin hiljaiseksi vaikuttavuudellaan ja elämyksellisyydellään.

Camera Borealis on Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vuosittain järjestämä tapahtuma. 19. kertaa järjestetty tapahtuma alkoi perjantaina  koululaistapahtumilla sekä Metsähallituksen tuottaman elokuvan ensi-illalla. Koko viikonlopun aikana esityksiä seurasi yli 800 silmäparia.

”Ei voi muuta sanoa kuin, että esitykset olivat toinen toistaan hienompia”, luontokuvaohjelmaa koko viikonlopun seurannut Seija Lehto kertoo.

Lauantaipäivä alkoi inarilaisen eräoppaan Timo Halosen matkakertomuksella maapallon ääriin. Esitys kuljetti katsojat hauskasti ja iloisesti hellyttävien Etelämantereen pingviinien, merileijonien ja lintujen maailmaan – maailmaan, jossa vallitsevat kuitenkin äärimmäiset olosuhteet.

Etelämantereelta hypättiin Suomen huipulle utsjokelaisen luokanopettaja Tarja A. Länsmanin mukana. Hänen esityksensä oli koskettava ja tunnelmallinen kuvaus Suomen pohjoisimmasta luonnosta, kuvaajan omista kotimaisemista. Esitys oli muistutus luonnon ja luonnossa liikkumisen tärkeydestä ihmisen terveydelle.

Nuoren polven valokuvaaja Antti Haataja saapui tapahtumaan Sipoosta, mutta hänellä on sukujuuret Utsjoella. Haatajan esitys liikkui naalin ja tunturipöllön maisemissa Utsjoella ja Pohjois-Norjassa. Hänen sielunmaisemansa löytyykin pohjoisen arktisesta, karusta ja minimalistisesta ympäristöstä. Haataja kertoi myös sitä, millaista on luontokuvaajan käytännön arki, kun ympärillä on silmän kantamattomiin vain lunta, majoitteena teltta ja tuulen nopeus on 30 m/s. Nuori kuvaaja toi esille syvän huolensa pohjoisen luonnon tulevaisuudesta. Hän koki erityisen suurta surua arktisen valkoisten lajien, riekon, naalin ja tunturipöllön, selviytymisestä ilmastonmuutoksessa, kun puuraja nousee yhä ylemmäs tunturiin.

Heikki Willammolla on takanaan yli 30 vuotta luontokuvaajaan ja luontokirjailijan työtä. Willamo on siirtynyt perinteisen luontokuvan parista kokonaan musta-valkokuvaukseen, ja muutoinkin perinteisen luontokuvauksen rajoja rikkovaan, taiteellisempaan tyyliin. Willamon lauantain esitys oli mykistävä, tunteikas ja ajatuksia herättävä kuvaus siitä, mitä lähimetsästä löytyy, kun malttaa katsoa. Se oli myös ylistys metsälle ja sen salaperäisyydelle. Sunnuntaina Willamon esitys jatkui edellisenä päivän ilmaan leijumaan jääneistä mystisistä tunnelmista. Pääroolin saivat myyttiset eläimet hirvi, karhu ja peura. Willamo mykisti yleisönsä jälleen täydellisesti.

Puolitoista vuotta sitten taiteilija ja luontokuvaajaa yhdistivät voimansa, kun Irma Varrio ja Ari-Matti Nikula alkoivat etsiä omaa yhteistä tapaansa kuvata pohjoista luontoa. He löysivät omaleimaisen tavan luonnon kuvaamiseen kameralla, ilman jälkikäteen tehtyä kuvamanibulaatiota. Heidän kuvistaan huokui rauha, kauneus ja positiivinen energia.

”Oli ilahduttavaa nähdä uudenlaista suuntausta luontokuvauksessa, vaikka perinteiselläkin luontokuvalla tulee aina olemaan oma paikkansa, toteaa tapahtuman taiteellinen johtaja Martti Rikkonen. Rikkoselta itseltään nähtiin metson soidinkuvia sekä viehättävä retkikuvaus vaelluksesta, jonka hän teki tyttärensä kanssa.

Luontokuvauksen ammattilaisten osuuden päätti sunnuntaina luontokuvaaja ja biologi Tuija Warén. Hänen esityksensä oli upea tietopaketti Merenkurkun karusta luonnosta ja sen hauraudesta. Karuista elinolosuhteista huolimatta saariston kivisistä maisemista löytyy mitä monimuotoisin, herkin ja värikäs elämänkirjo.

Esityksillään yleisönsä mykistänyt Heikki Willamo kommentoi viikonlopun Camaera Borealista: ”Tämä on monipuolisin luontokuvafestari, jolla olen koskaan ollut mukana.”

Lisätietoja:

Luontokeskuksen hoitaja Kirsi Ukkonen, Metsähallitus, p. 0400-479 986 tai siida(at) metsa.fi

TIEDOTE 24.11.2015, vapaa julkaistavaksi klo 8:30

Tuki- ja liikuntaelinterveys (tule) on Suomelle tärkeä tekijä, sillä se mahdollistaa väestön opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet heikentävät väestön elämänlaatua ja arjessa selviytymistä. Yhteiskunnalle tule-sairaudet aiheuttavat jopa 3–4 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, jotka uhkaavat nousta tule-terveyden riskitekijöiden lisääntyessä ja väestön ikääntyessä.  

Tule-sairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Niistä aiheutuvat kokonaiskustannukset muodostuvat esimerkiksi sairaanhoidosta, lääkkeistä, kuntoutuksesta, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä menetetyistä työpanoksista ja elinvuosista. Tule-sairauksien takia maksettiin viime vuonna sairauspäivärahoja 288 milj. euroa ja työkyvyttömyyseläkkeitä 710 milj. euroa. 

Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaista huolestuttavat väestön tuki- ja liikuntaelinterveyden kehitysnäkymät.

- Tule-sairauksien yhteiskunnalliseen merkitykseen tulisi havahtua tosissaan. Viime vuonna niistä aiheutuneet työkyvyttömyyskustannukset olivat 935 milj. euroa. Kaikkein kalleinta on kuitenkin työkyvyttömyydestä johtuva tuotantopanosmenetys. Tutkimustemme mukaan pelkästään selkäsairauksissa tuotantopanosmenetys on 6,3 kertaa suurempi kuin eläkekustannukset, eli vuonna 2010 ne olivat noin 2,2 miljardia euroa. Onko Suomella varaa tähän? kysyy Pohjolainen.

Väestön ikääntymisen myötä kustannukset lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti nivelrikon ja selkärangan ahtaumasairauksien takia. Kustannuksia voitaisiin hillitä vähentämällä riskitekijöitä kuten lihavuutta, liikkumattomuutta ja tapaturmia. Lihavuus on merkittävä polvinivelrikon riskitekijä, ja esimerkiksi polven tekonivelleikkausten määrä on yli viisinkertaistunut 20 vuodessa. Niiden vuosittaiset kustannukset ovat nyt 220–250 milj. euroa. 

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartista huolestuttaa myös lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinterveyden tulevaisuus.

-Tule-terveyttä uhkaavat riskitekijät, kuten ylipaino ja riittämätön liikunta ovat Suomessa huolestuttavasti lisääntyneet. Toisessa ääripäässä syntyy toisaalta jo rasitusvammoja liian kovasta ja varhain aloitetusta yksipuolisesta urheilusta. Molempiin ääripäihin pitäisi pystyä vaikuttamaan, Kaartinen sanoo.

Ennaltaehkäisy on kaikkein vaikuttavin ja kustannustehokkain tapa vaikuttaa, mutta myös hoitoa ja kuntoutusta voidaan kehittää entistä toimivammaksi. Pelkkä terveydenhuolto ei riitä, vaan mukaan väestön tule-terveyden edistämiseen tarvitaan kaikki hallinnon alat ja monialainen yhteistyö, sekä ennen kaikkea kansalaisten itsensä sitoutuminen. Myös ihmisten arjen toimijat, kuten työpaikat, koulut, harrastusväki ja asuinympäristön suunnittelijat tulisi saada kantamaan kortensa kekoon tule-ongelmien ja niiden kustannusten vähentämiseksi.

- Hyviä tuloksia tulisi levittää. Seinäjoella on saatu lasten ylipainon lisääntyminen pysähtymään soveltamalla Kansallista Lihavuusohjelmaa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Esimerkiksi 5-vuotiaiden ylipainoisten tai lihavien lasten prosentuaalinen osuus laski 17,0 prosentista 9,6 prosenttiin viiden vuoden aikana. Tämän kaltaisilla ratkaisuilla luulisi olevan kansainvälisestikin kysyntää, ja Suomi voisi tarjota tule-osaamistaan myös maailmalle, Kaartinen jatkaa.

Timo Pohjolainen ja Esko Kaartinen puhuvat Suomen Tule ry:n Miljardikustannukset tuki- ja liikuntaelinongelmista -tilaisuudessa 24.11. Helsingissä. Tilaisuuteen on kutsuttu päättäjiä, vaikuttajia ja asiantuntijoita tutustumaan tule-kustannuksiin ja tule-terveyden kehitysnäkymiin. Tilaisuudessa julkaistaan Suomen Tule ry:n toteuttama tulessa.fi -verkkosivusto, jonne on koottu aiheesta tietoa Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Median on mahdollista haastatella tilaisuuden jälkeen paikan päällä klo 10:30–11:00 tai muuten yhteyttä ottamalla. Tiedotteen liitteenä on tietoa tule-kustannuksista ja niiden vähentämisestä Suomessa.

Lisätietoja: Johanna Kujala, 040 574 1922, johanna.kujala@suomentule.fi

Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) on avannut täysin uudistetut nettisivut. Sansa.fi-sivusto haastaa mukaan toimimaan hyvän asian puolesta. Uutuutena on esimerkiksi "rukousseinä", jolla kuka tahansa voi julkaista rukouspyyntöjä ja käydä rukoilemassa toisten jättämien aiheiden puolesta.

– Halusimme tehdä osallistavat nettisivut. Emme esittele niinkään sitä, mitä Sansa tekee, vaan tarjoamme suomalaisille erilaisia vaihtoehtoja olla mukana medialähetystyön mielenkiintoisessa maailmassa, kertoo Sansan mediakehitysjohtaja Ilkka Kastepohja.

Uusitulle Sansa.fi-sivustolle tulija kohtaa kysymyksen: Miten sinä haluat toteuttaa lähetyskäskyä? Vaihtoehdoiksi tarjotaan Rukoile, Toimi ja Lahjoita, ja näistä avainsanoista aukeaa jokaisesta oma alasivustonsa.

Sansa.fi-sivusto on toteutettu WordPress-alustalla yhteistyössä jyväskyläläisen Valu Digitalin kanssa.

Lisätietoa:
Tiedottaja Annaleena Pakkanen, 050 437 2155
sansa.fi

Tampereella marras- ja joulukuussa kiertävä valokuvanäyttely esittelee Nepalin kyläkoulujen nuoria, jotka muuttavat asenteita ja ponnistelevat kouluympäristönsä parantamiseksi.

Taksvärkki ry:n valokuvanäyttely kertoo nepalilaisten nuorten elämästä ja koulunkäynnistä, oppilaskuntatyöstä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Oppilaskunta-aktiivit tekevät vaikuttamistyötä, kehittävät vedenjakelua ja vessoja koulussa ja tukevat heikko-osaisimpia.

Koulutus murtaa muureja -valokuvanäyttelyssä nepalilaisnuoret kertovat suoraan suomalaisille nuorille, miksi he toimivat ja mitä he haluavat saada aikaan kotikylissään ja kouluissaan.

Näyttely on aukioloaikojen puitteissa nähtävissä Tampereen yliopiston Päätalolla kehitysyhteistyöviikko-tapahtuman aikana (24.–26.11.), Nuorten kahvila Cafe 13:ssa (vko 49), Tampereen nuorisotila Monitoimitalo 13:ssa (vko 50), Metson kirjaston lastenosastolla (16.–23.12.) ja Hervannan kirjaston nuortenosastolla (23.12.–2.1.).

Taksvärkki ry:n kampanjassa lukuvuonna 2015–2016 suomalaiset nuoret tukevat Nepalin kyläkoulujen oppilaskuntien työtä paremman kouluympäristön ja tasa-arvon puolesta.

”Oppilaskunnan ansiosta koulumme ympäristö on nyt siisti ja puhdas ja meillä on juomavettä saatavilla.”

–Bipin Adhikari, 13, Mirgen kylä, Nepal

”Haluan poliittiseksi päättäjäksi, koska haluan muuttaa asioita. Ennen oppilaskuntaa en uskaltanut puhua julkisesti. Nykyään en enää pelkää mitään.”

– Chandika Khatiwada, 14, Mirgen kylä, Nepal

Lisätietoja:

Tiedottaja Pamela Arslan, Taksvärkki ry, 050 541 9239, pamela.arslan@taksvarkki.fi

Tampereen aluekoordinaattori Anna Kivimäki, Taksvärkki ry, 040-7006740, tampere@taksvarkki.fi

www.taksvarkki.fi/nepal

Piippo Oyj parantaa liikevoittoennustettaan vuodelle 2015

Piippo Oyj                     Pörssitiedote 20.11.2015 klo 9.00

Yhtiö arvioi koko vuoden 2015 liiketoiminnan kehittyneen suotuisasti, jonka seurauksena liikevoiton odotetaan nousevan yli 30 % ja yltävän 750.000 euroon (vertailuluku 31.12.2014: 567.017 euroa). Vuodelle 2015 kirjataan kertaluonteisia rahoituskuluja 215.000 euroa, jotka ovat aiheutuneet yhtiön listautumisesta 10.3.2015 Nasdaq OMX Helsingin First North -listalle. Kertaluonteiset rahoituskulut huomioiden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja säilyy vuoden 2014 tasolla.

Yhtiön vuonna 2014 lopulla käyttöönottama tehdaslaajennus ja konelinjainvestoinnit vaikuttivat osaltaan vuoden 2015 liiketoiminnan kannattavuuden suotuisaan kehitykseen.

Yhtiö arvioi vuoden 2015 liikevaihdon olevan samaa tasoa kuin vuonna 2014.

Piippo julkistaa vuoden 2015 tilinpäätöstiedotteen 26.2.2016.

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Kari Hirvonen, p. +358 400 372 562, kari.hirvonen@piippo.fi

Hyväksytty neuvonantaja: UB Securities Oy, puh. +358 9 2538 0254

PIIPPO OYJ
Kari Hirvonen
Toimitusjohtaja

 Jakelu:   NASDAQ OMX Helsinki Oy
             Keskeiset tiedotusvälineet
             www.piippo.fi

Ohessa Gisges-mobiilisovelluksen lanseerauksen lehdistötiedote, sekä Press Kitissä palveluun ja sen taustalla oleviin henkilöihin liittyvät kuvat. 

Kuvat http://www.robertlindstrom.fi/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Antti Kaihlanen

CMO & Co-Founder

antti@gisges.com

040 842 9226

http://www.gisges.com

https://www.facebook.com/GisgesApp

https://instagram.com/gisges

https://twitter.com/gisgesapp

A-lehdet Oy julkaisee uuden Apu Matka -lehden

Apu kasvattaa menestyvää tuoteperhettään tuomalla markkinoille Apu Matka -lehden. Aikuiselle kohderyhmälle suunnattu lehti ilmestyy vuonna 2016 kaksi kertaa. Huhtikuussa matkustamme kesäsesongin mukaisesti Euroopassa, lähialueilla ja kotimaassa. Lokakuussa ilmestyvä numero keskittyy enemmän kaukomatkailuun.

Apu-tuoteperheessä on jo vuonna 2014 julkaistu Apu Terveys, jonka ilmestymistiheyttä kasvatettiin tänä vuonna seitsemään numeroon, sekä ristikkolehdet Apu Ristikot ja Apu Krypto.

Uusi Apu Matka ilmestyy vuonna 2016 kaksi kertaa: 27. huhtikuuta ennen matkailun kesäsesonkia ja 5. lokakuuta lähtölaukauksena talven aurinkolomille.

Apu Matka on koko kansan matkalehti, jonka kanssa matkustaminen on helppoa ja turvallista. Avun lukijapaneelissa tehdyn kyselyn mukaan peräti 61 % suunnittelee matkustavansa ulkomaille ja lähes puolet kotimaassa seuraavan 12 kuukauden aikana.

"Reppureissaajat ja omatoimimatkailijat saavat paljon huomiota, mutta todellisuudessa he ovat kuitenkin vähemmistö. Suurin osa aikuisväestöstä matkustaa edelleen mahdollisimman helposti ja turvallisesti. Näinä epävarmoina aikoina turvallisuus korostuu entisestään, joten kiinnitämme siihen erityistä huomiota myös Apu Matka -lehden sisällössä", Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro lupaa.

Apu Matka esittelee suomalaisten lempikohteita ja vinkkaa uusiin suosikkeihin niin kotimaassa, lähialueilla ja Euroopassa yhtä lailla kuin kaukomaillakin.

Apu Matka kertoo, minne juuri nyt kannattaa matkustaa ja mitä kussakin kohteessa voi tehdä. Lehdessä tulee olemaan myös kullanarvoisia vinkkejä kaikkien tuntemilta reissaajilta.

Apu Matka -lehdessä on paljon hyötyaineistoa: osoitteita, reseptejä, tapahtumakalentereita, pakkausvinkkejä, käytännön opastusta matkan eri vaiheisiin ja terveysneuvoja.

Apu Matka -lehden ensimmäisessä numerossa aiheina ovat muiden muassa Portugali, Turkki, kotimaan kesäkohteet, Tukholma, Pietari, kylpylälomat ja matka-apteekki.

Lisätiedot: A-lehdet Oy, Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro, 050 414 4565, marja.aarnipuro@a-lehdet.fi

A-lehdet-konserni on mediatalo, jonka muodostavat emoyhtiö A-lehdet Oy, sisältömarkkinointitalo A-lehdet Dialogi Oy, Finnish Design Shop ja mainosverkkoratkaisuihin erikoistunut Improve Media Oy.

Apu tavoittaa viikoittain lähes 400 000 lukijaa. Viime vuonna lanseeratun Apu Terveys -lehden lukijamäärä on jo 131 000 (KMT Kevät 2015).