Quantcast
Channel: Vuoden Eeva -juhla uudistui - ePressi
Viewing all 5762 articles
Browse latest View live

Uusi ohjelmasarja penkoo työhön liittyviä myyttejä

0
0

8 myyttiä työstä -ohjelmasarjassa pureudutaan yleisiin työelämää koskeviin hokemiin ja vallalla oleviin käsityksiin ja pyritään selvittämään pitävätkö ne paikkansa vai eivät. Keskusteluttavassa ja viihdyttävässä TV-sarjassa suomalaisten omakuva raatajakansasta päivitetään 2010-luvulle.  Sarjan kahdeksan jaksoa esitetään Yle TV1:llä 12.–27.1.2016 klo 19.30.

Ohjelmasarjan tilaaja on Yleisradio ja tuotantoyhtiö ITV Studios Finland. Sarjan kumppaneita ovat Suomalaisen Työn Liitto, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Tekes ja Työelämä 2020-hanke.

- Suomalaisten omakuvassa työllä on aina ollut suuri merkitys. Mielestämme on aika määritellä uusista näkökulmista, millaiseen työhön meidän tulisi pyrkiä menestyäksemme kansantaloutena, yhteiskuntana, yrityksinä ja yksittäisinä työntekijöinä, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

- Haluamme kannustaa suomalaisia työpaikkoja rakentamaan innostavaa työtä ja menestyvää bisnestä. Maailma muuttuu, ja meidän on muututtava mukana. Nostamalla asioita puitavaksi, löydämme yhdessä ratkaisuja, jotka auttavat pärjäämään kansainvälisilläkin kentillä, sanoo Tekesin ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen.

Yle ja yhteistyökumppanit haluavat haastaa suomalaiset miettimään omaa identiteettiämme työn kautta ja kertomaan rakentavia tarinoita suomalaisesta työstä ja sen merkityksestä.

- Työn murros koskettaa meitä kaikkia. Siksi tulevaisuudesta on tärkeää käydä keskustelua. Meillä on velvollisuus selventää nuorille, että työelämä ei ole pelottava asia, vaan mahdollisuus luoda uutta, TATin toimitusjohtaja Kari Väisänen muistuttaa.

- Ylelle tällainen kumppanuus sopii hyvin, kun asia ja teemat ovat kohdallaan. Haluamme olla mukana herättämässä keskustelua työn muuttumisesta ja siitä, mitä se merkitsee meille suomalaisille. Savupiipputeollisuuden kulta-aika on ohi, mutta mitä sen jälkeen tulee, on vasta muotoutumassa ja askarruttaa meitä kaikkia, kertoo Ylen tilaaja Ari Ylä-Anttila.

- Miten me kykenemme jatkossakin menestymään ja jakamaan menestyksen tuomaa hyvää kaikille, kun olemme huomattavasti aikaisempaa kovemman kansainvälisen kilpailun keskellä? Tällä kokoonpanolla olemme mielestäni saaneet hyvin olennaisia asioita esiin, jatkaa Ylä-Anttila.

Karkkilasta Piilaaksoon

Ohjelman juontaa Subin entinen kanavajohtaja, sittemmin yritysvalmentajana, tietokirjailijana ja puhujana toimiva toimiva Maaretta Tukiainen. Jakson ensimmäisen puoliskon aikana Tukiainen matkaa muun muassa Karkkilasta jopa Piilaaksoon saakka tapaamaan erilaista väkeä: tavallisia ihmisiä, asiantuntijoita, poliitikkoja, mielipidetykkejä ja ideanikkareita.

Toinen puolisko jaksosta varataan studiokeskustelulle, jossa myyttiä käsittelevät vakiopanelisteina vuorotellen professorit Alf Rehn ja Saara Taalas vaihtuvien vieraiden kera. Jokaisen jakson lopussa todetaan – kenttäkierroksen ja studiokeskustelun päätteeksi – pitääkö väittämä paikkansa vai ei.

- Tv-sarjassa puhutaan sellaisista suomalaisen työn teemoista, joihin jokaisella kansalaisella on tuntuma ja mielipiteitä. Pyrimme ohjelmalla tuomaan esiin erilaisia näkökulmia, jotka toivottavasti osaltaan rikastuttavat keskustelua työstä, sanoo Tukiainen.

Myytit jakso kerrallaan:

  1. Mamut vievät meiltä työpaikat
  2. Suomessa työllä ei saa rikastua
  3. Suomalainen ei osaa palvella
  4. Yli 50-vuotiaat eivät saa työtä
  5. Suomalainen ei osaa myydä
  6. Yritysten ahneus tekee työttömiä
  7. Suomalainen on ahkera työntekijä
  8. Suomessa ei kannata valmistaa mitään

Lue lisää ohjelmasta ja katso traileri: www.suomalainentyo.fi/teemat/8-myyttia-tyosta


Lisätietoja:

Ari Ylä-Anttila, tilaaja, Yleisradio, ari.yla-anttila@yle.fi, 040 503 4549
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, tero.lausala@avainlippu.fi, 050 407 2623


Kaalimato.com perusti oman median – Nami.fi kokoaa ihmissuhteiden viraalisisällöt yhteen

0
0

Suomen suurin, hauskin ja luotettavin erotiikkavälineiden kauppa Kaalimato.com ottaa ison harppauksen suomalaisen sisältömarkkinoinnin saralla avaamalla oman median, Nami.fi:n. Sivustolla julkaistaan parisuhteeseen, seksiin, seurusteluun ja romantiikkaan liittyvää sisältöä Suomesta ja maailmalta.

–Kun katsoo vaikkapa iltapäivälehtien ja viihdesivustojen luetuimpien uutisten listaa, lähes poikkeuksetta kärjessä ovat ihmissuhteisiin, seksiin tai romantiikkaan liittyvät asiat. Halusimme lähteä tuottamaan samaa sisältöä itse omassa, uudessa kanavassamme, kertoo Kaalimato.comin toimitusjohtaja Mikko Rosén.

Sivuston viihdeosuutta täydentävät Kaalimadon sivuilta tutut seksuaaliterveyteen liittyvät artikkelit sekä erilaiset testit.
–Seksi, seurustelu ja romantiikka ovat tietysti aiheita, joista pystyy ammentamaan sisältöä vaikka millä mitalla. Haluamme sivustolle ensi sijassa ihan tavallisia kuluttajia, joille Nami.fi tarjoaa viihdykettä arjen keskellä, Rosén sanoo.

Sivusto perustuu Lähimedia Oy:n ja Ville Kormilaisen kehittämään Oma media -konseptiin. Kormilainen kumppaneineen vastaa myös sivuston sisällön ylläpidosta ja sosiaalisen median kanavista. Nami.fi löytyy myös Facebookista ja Instagramista.

Nami.fi
Nami.fi Facebook
Nami.fi Instagram

Lisätietoja:

Yhteystiedot: Kaalimato.com (Kentonec Oy) Toimitusjohtaja: Mikko Rosén p. 0505643661 mikko.rosen@kaalimato.com

Titta Halme A-lehtien talousjohtajaksi

0
0

A-lehdet Oy on nimittänyt uudeksi talousjohtajaksi Titta Halmeen, joka viimeksi on työskennellyt Sanoma-konsernissa. Halme aloittaa A-lehdissä 1.2.2016.

”Titta Halmeella on erittäin vahva mediatausta, mikä on mainio lähtökohta talousjohtajamme tehtävään. Halme on toiminut Sanomien useissa liiketoimintayksiköissä eri tehtävissä talousvastuusta myynti- ja liiketoimintavastuuseen, joten hänen kokemuksensa tukee hyvin uudessa tehtävässä menestymistä. Halmeen vastuualueeseen tulee konsernin talousvastuun lisäksi myös A-lehtien HR”, A-lehtien toimitusjohtaja Juha Blomster toteaa.

”Näen A-lehdet erittäin mielenkiintoisena ja kehittyvänä media-alan yrityksenä. Koen, että yhtiö yhdistää hienosti ketterän toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan A-lehtien toimintaan ja ihmisiin paremmin sekä tuomaan oman työpanokseni ja osaamiseni yhtiölle”, Halme sanoo.

A-lehtien nykyinen talousjohtaja Elina Aalto siirtyy joulukuussa Marimekon talousjohtajaksi.

 

Lisätiedot: A-lehdet Oy:n toimitusjohtaja Juha Blomster, 050 414 4201

 

 

A-lehdet-konserni on suomalainen mediatalo, jonka muodostavat emoyhtiö A-lehdet Oy ja sen tytäryhtiöt A-lehdet Dialogi Oy, Finnish Design Shop Oy ja Improve Media Oy. Konsernin liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa.

 

Unfair syntyi rakkaudesta lajiin – Suomi sai ensimmäisen liinin markkinointitoimiston

0
0

Markkinointitoimisto UNFAIR yhdistää ensimmäisenä Suomessa startup-maailmasta tutut Lean-menetelmät markkinointiviestintään. Tamperelaisyritys kasvoi muutamassa kuukaudessa ketterästä kokeilusta kuusi henkilöä työllistäväksi liiniksi tiimiksi, joka ei pelkää haastaa itseään tai asiakasta.

– Vannomme ketterän tekemisen, hyvän fiiliksen ja arvoa tuottavan bisneksen nimeen. Vaikka puhumme liinistä markkinoinnista, kyse on koko bisneskentän muuttumisesta. Eilisen resepteillä ei tehdä huomisen bisnestä, Unfairin keulapari Johanna Raiskio ja Taru Kumpulainen kiteyttävät.

Work smarter not harder

Lean Marketing, eli tuttavallisemmin liini markkinointi, on lähtöisin Kalifornian Piilaaksosta, jossa startup-yritysten liiketoimintamallia ja tuotteita haluttiin vauhdittaa nopeasti markkinoille. Ideana on testata markkinointiviestin toimivuutta loppuasiakkaalla jo suunnitteluasteella. Idelogia kiteytyy sanoihin build, measure, learn - eli kehitä, mittaa ja opi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mikä toimii ja mikä ei.

– Tavoitteena on saada asiakas ja tiimi loistamaan tavalla, joka huomataan – ja johon rakastutaan. ”Fail fast” on raaka peli meille, mutta voi säästää asiakkaalle pitkän pennin. Jos loppuasiakas ei syty idealle, se on syntynyt kuolleena, Johanna toteaa.

– Täytyy olla nöyrä, mutta rohkea. Heitimme heipat turhalle pönötykselle, korporaatiohumpalle ja omaan napaan tuijottelulle. Filosofiamme ei välttämättä sovi kaikille, mutta ne jotka tykkäävät, tykkäävät paljon, Taru toteaa.

Kaksikolla on aina ollut palava halu ravistella perinteistä mainosalaa ja tehdä asioita uudella tavalla; yhdessä asiakkaan ja loppuasiakkaan kanssa.

– Yrityksissä helposti unohdetaan, että tuotteita ja palveluita ei kehitetä itselle, vaan loppuasiakkaalle. Samoin unohtuu se, miksi tehdään sitä, mitä tehdään, ja miksi ylipäätään ollaan olemassa. Nämä ovat asioita, joista epäreilu kilpailuetu syntyy ja joita haluamme asiakkaissamme ravistella, Johanna taustoittaa.

– Viisaus ei asu meissä – tai ylipäätään missään mainostoimistossa. Uuden ajan tekijöiltä edellytetään kykyä innostaa ja osallistaa asiakas mukaan tekemiseen, Taru jatkaa.

Epäreilu kilpailuetu lähti laukalle

Parivaljakon polut ristesivät jo 2000-luvun alkupuolella, mikä johti ensimmäisen yhteisen mainostoimiston perustamiseen. Sittemmin ammatilliset tiet erkanivat, mutta ystävyys säilyi. UNFAIRin myötä kohtalo puuttui uudestaan peliin.

– 10 vuotta toinen teki uraa markkinoinnin ja viestinnän, toinen yritysvalmennuksen ja -strategioiden parissa. Tahoillamme huomasimme, että asiakkaat ovat kyllästyneet ikuisuusprojekteihin, joita on kallis toteuttaa ja vaikea mitata, Johanna taustoittaa.

– Löimme hynttyyt yhteen ja päätimme elää, kuten opetamme. Kysyimme asiakkailta, mikä heitä valvottaa öisin ja saa kylmän hien nousemaan ohimoille. Pian testasimmekin jo heidän kanssaan täyttä häkää uutta konseptia. Kokeilu lähti laukalle ja kasvoi Unfairiksi, Taru muistelee.

Joulukuun alussa kaksikko suuntaa ammentamaan uusia ideoita ja oppia sekä nuuskimaan tuoreimpia liinin strategian ja markkinoinnin trendejä Strategic Planning Innovation Summit -tapahtumaan New Yorkiin.

– Tarkoituksenamme on dokumentoida matka kameralle, ja sitä kautta välittää vinkkejä ja tunnelmia myös koti-Suomeen.

Yhteisverkko vyöryy Etelä-Lappiin: Huippunopeat tietoliikenneyhteydet kattavat nyt Rovaniemen, Ylitornion, Pellon, Tervolan ja Ranuan

0
0

Loppukeväällä 2015 aloitettu yhteisverkon rakentaminen on edennyt vauhdilla. Yhteisverkko on kahden operaattorin, DNA:n ja Soneran, ainutlaatuinen yhteishanke, joka mahdollistaa kattavammat ja huippunopeat tietoliikenneyhteydet myös haja-asutusalueille. Hankkeen ansiosta syrjäseutujen tietoliikenneyhteydet nopeutuvat monikymmenkertaisiksi.

Yhteisverkon rakentaminen alkoi loppukeväällä Kuusamosta. Kesän aikana valmistui Itä-Lappi, alkusyksystä Pohjois-Lappi ja Länsi-Lappi. Nyt valmista on Etelä-Lapin kunnista Rovaniemellä, Ylitorniossa, Pellossa, Tervolassa ja Ranualla. Lähes koko Pohjois-Suomen arvioidaan valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä.

– Yhteisverkon tavoitteena on saada parempi kuuluvuusalue mobiililaajakaista- ja puhepalveluille tuomalla kattavammat ja huippunopeat yhteydet myös haja-asutusalueille, kertoo Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.

Yhteisverkko monikymmenkertaistaa tiedonsiirtonopeuksia uusimman sukupolven LTE Advanced 4G -teknologian myötä. Se parantaa merkittävästi yhteyksiä myös 2G- ja 3G-laitteille, mikä näkyy nyt niilläkin parempana kuuluvuutena. Verkon tiedonsiirtonopeudet ovat taajamissa maksimissaan 300 Mbit/s ja taajamien ulkopuolella maksimissaan 150 Mbit/s.

– Kahden operaattorin taajuudet ja resurssit yhdistämällä pystyimme toteuttamaan tuplasti nopeamman 4G-verkon erittäin nopeasti ja kattavasti, kiteyttää Jokinen.

Yhteisverkko on suomalaisittain ainutlaatuinen yhteishanke. Se mahdollistaa radioverkon rakentamisen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti harvaan asutuille alueille Pohjois- ja Itä-Suomessa. Operaattoreiden yhdessä toteuttama verkko kattaa vuoden 2016 loppuun mennessä noin puolet Suomen pinta-alasta ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia väestöstä.

Suomen Yhteisverkko Oy ei tarjoa palveluja loppuasiakkaille, vaan sen omistajat DNA ja Sonera kehittävät ja tarjoavat edelleenkin itsenäisesti kaikki palvelut omille asiakkailleen.

Lisätietoja:

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Soneran viestintä, puh. 020 40 60235, communications-fi@sonera.com

Suomalainen Showcase Room -verkkokauppa: joululahjaksi kotimaista taidetta ja designia

0
0

Showcase Room -verkkokauppa kannustaa keskittämään jouluostokset kotimaisille tekijöille. Uusi ja nopeasti kasvava Showcase Room on läpikotaisin suomalainen verkkokauppa: valikoimissa on satakunta tuotetta kotimaisilta taitelijoilta, muotoilijoilta ja kädentaitajilta. Verkkokauppaa pyörittää kahden naisen yritys, jonka kivijalkoja ovat kotimaisuuden ohella korkea laatu ja eri alojen lahjakkaiden pienyrittäjien ja taiteilijoiden tukeminen.

Reija Forssin suunnittelemat Reyformin laukut löytyvät Showcase Roomista.

Reija Forssin suunnittelemat Reyformin laukut Showcase Roomista!

Showcase Roomin perustajat Jonna Hyvärinen ja Christel Isberg toivovat, että kotimaisuus ja suomalaisen työllisyyden tukeminen näkyy joulumyynnissä tänä vuonna.

”Kotimaiseen tuotteeseen tai palveluun käytetyt eurot luovat työpaikkoja Suomeen. Me nostamme ylpeinä esiin tekijöitämme ja heidän tuotteitaan, jotka ovat korkealaatuisia, kiinnostavia, kestäviä ja huolella valikoituja”, Hyvärinen sanoo.

Ei hutilahjoja eikä krääsää tänä jouluna

Showcase Roomin valikoima kasvaa jatkuvasti, kun uusia tekijöitä liittyy joukkoon. Tällä hetkellä valikoimista löytyy esimerkiksi taidetta ja designia kuten asusteita, laukkuja ja koruja. Rihkamaa kaupasta on turha etsiä: tuotteet ovat laadukkaita ja ainutlaatuisia, ja niistä on iloa pitkään.

”Toivomme, että tänä vuonna joululahjojen saajat säästyvät turhalta krääsältä. Pitkäikäisiksi tarkoitetuista, kiinnostavista ja uniikeista tuotteista ei kuitenkaan välttämättä tarvitse maksaa isoja summia, sillä tuotteistamme löytyy monelle kukkarolle sopivia”, Isberg painottaa.

Verkkokaupassa voi tehdä toivelistan joulupukille, jos haluaa itse säästyä epämieluisilta lahjoilta tänä jouluna. Toivelistan voi helposti lähettää eteenpäin. Tuotteilla on myös neljäntoista vuorokauden palautusoikeus, eli taidettakaan ei tarvitse ostaa säkissä. Showcase Roomin Hyvärinen ja Isberg vastaavat myös mielellään, mikäli kaupan tuotteista herää kysymyksiä.

Showcase Roomin tekijät

  • Jenni Ahtiainen, gTie: asusteet, korut

  • Eila Leonoff, taiteilija: maalaukset, veistokset

  • Reija Forss, Reyform: lompakot, laukut

  • Kari Moisiola, Wood4U: korut

  • Mai Niemi, IAMMAI: asusteet, korut

  • Louise Charles-Saarikoski, taiteilija: maalaukset

  • Isabella Chydenius, taiteilija: maalaukset

  • Heidi Leponiemi, Huikerrus: korut

  • Kenan Türkmen, taiteilija: maalaukset, korut

  • Semra Türkmen, taiteilija: maalaukset

  • Maija Alamäki, artesaani: huolinuket

  • Saara Klasila, Käsityöpaja Polulla: sisustusvalot

  • Sanna Niskanen, Cobblerina: laukut, lompakot

Lisätietoa

  • Christel Isberg, Talent Agent, omistaja, Showcase Club, p. + 358 45 853 1812, christel.isberg@shoc.fi

  • Jonna Hyvärinen, Customer Service Agent, omistaja, Showcase Club, p. +358 40 175 2275, jonna.hyvarinen@shoc.fi

Mediapankki: showcaseroom.fi/for-media/

Verkkokauppa: http://showcaseroom.fi

Yritys Showcase Club: http://shoc.fi

www.facebook.com/showcaseroom

pinterest.com/showcaseroom

twitter.com/showcaseroom

instagram.com/showcaseroom

Tiedote 22.10.2015: 

Uusi verkkokauppa Showcase Room muuttaa lahjakkuuksien osaamisen euroiksi

Gloria käy taistoon ankeutta vastaan: Gloria-brändi uudistuu – Sanoma valitsi markkinointikumppaniksi Bob the Robotin

0
0

TIEDOTE

1.12.2015

Gloria haluaa jatkossa olla entistä selkeämmin muodin, kauneuden ja kansainvälisyyden asialla – ankeutta vastaan. Uudistusta luotsaa tuore päätoimittaja Saila-Mari Kohtala.

Ensimmäinen uudistunut Gloria ilmestyy 28.1. Samassa yhteydessä käynnistyy myös Bob the Robotin kanssa suunniteltu markkinointikampanja. Kampanja kertoo Glorian asenteesta, joka kiteytyy sanoihin joie de vivre, elämänilo.

”Haluamme olla Suomen tyylikkäin lehti ja brändi, mutta emme kylmällä ja etäisellä tavalla vaan lämpimästi ja lähestyttävästi”, toteaa Saila-Mari Kohtala.

”Emmekä halua enää puhua lifestylestä eli elämäntyylistä, vaan elämänasenteesta.

Gloria on elämänasennemedia. Ja tämän elämänasenteen otamme kommunikaation kulmakiveksi”, kertoo Bob the Robotin luova johtaja Anu Igoni.

 

Lisätiedot:

Head of Marketing Johanna Wilén, Sanoma Media Finland Oy

Puh. 040 550 5589

e-mail johanna.wilen@sanoma.com 

Sanoma Media Finland on Suomen monikanavaisin mediatalo, joka tunnetaan johtavista brändeistään. Tarjoamme tietoa, elämyksiä ja viihdettä niin sanoma- ja aikakauslehdissä, televisiossa, radiossa, verkossa kuin mobiilissakin ja tavoitamme päivittäin lähes kaikki suomalaiset. Sanoma Media Finland on osa Sanomaa, joka on kuluttajamedian ja oppimisen eurooppalainen edelläkävijä.

 

Toimitusjohtaja Miska Rajasuo, Bob the Robot

puh. 050 371 0267

e-mail miska.rajasuo@bobtherobot.fi

Bob the Robot Oy suunnittelee ja tuottaa modernia markkinointia sekä digitaalisia palveluita. Se muodostaa erään Suomen arvostetuimmista markkinoinnin asiantuntijaryhmistä, johon kuuluvat Bob the Robotin lisäksi sisaryhtiöt Asiakasymmärrystoimisto Kopla, Viestintä- ja markkinointitoimisto Myy ja Mediatoimisto ToinenPHD.

Nuoret suomalaistoimittajat raportoivat Palestiinasta

0
0

Kansanvalistusseuran mediakasvatushankkeessa työskentelevät suomalaistoimittajat raportoivat Palestiinan arjesta medioille. Birzeitin yliopistolla lähellä Ramallahin kaupunkia työskentelevät toimittajat seuraavat läheltä palestiinalaisten arkea. 

Levottomuuksista palestiinalaisalueilla on uutisoitu pitkin syksyä.

– Palestiinalaiset vastustavat miehitystä ja sen vaikutuksia mielenosoituksissa. Jotkin niistä muuttuvat kahakoiksi, joissa palestiinalaiset heittävät kiviä kohti sotilaita, jotka ampuvat kyynelkaasua, kumiluoteja ja usein myös kovia panoksia, kirjoittaa yksi hankkeen kouluttajista, Lähi-idän tutkija Emmi Kulta Souli-median blogissa.

Konfliktitilanteesta uutisoivat toimittajat joutuvat pohtimaan juttujensa puolueettomuutta.

− Lähdin mukaan avoimin mielin. Journalistin pitää kertoessaan ottaa huomioon asioiden eri puolet, mutta jos kokonaisuus on syvältä, täytyyhän sekin kertoa, kertoo hankkeessa kouluttava, Tampereen yliopiston kuvajournalismin opiskelija Petri Kangas Soulille.

Vertaistukea paikallisille kollegoille

Hankkeessa suomalaiset journalismin ja viestinnän opiskelijat kouluttavat palestiinalaiskollegoitaan mediataidoissa. Yhdessä opiskellaan digitaalista journalismia, sosiaalisen median käyttöä viestinnässä ja markkinoinnissa, valo- ja videokuvausta sekä mediaetiikkaa. Koulutuksen kolmas jakso alkoi tällä viikolla.

− Emme missään nimessä voi mennä paasaamaan, miten journalismia tulee tehdä. Voimme vain kertoa, kuinka se toimii suomalaisessa yhteiskunnassa, ja mitä hienoa ja huonoa siinä on, Petri Kangas sanoo.

Eri kulttuureista tulevat toimittajat ammentavatkin vertaisoppimisesta.

− Ja mitä ihmisiin tulee, ovat kurssilla istuvat nuoret kärkkäine mielipiteineen perin samanlaisia kuin muistakin maailmankolkista tutut toimittajaopiskelijat, huomauttaa kouluttajana hankkeessa toimiva Aapo Laakso Soulissa.

Mediat voivat tilata juttuja hankkeen toimittajilta. He työskentelevät Palestiinassa vielä tämän viikon ajan.

Seuraa hankkeen raportointia Palestiinasta:

 Lisätiedot ja juttutilaukset

  • mediakoordinaattori Karoliina Knuuti, karoliina.knuuti@kvs.fi, +358 40 826 8699 (haastattelut ja juttutilaukset)
  • toiminnanjohtaja Tapio Kujala, tapio.kujala@kvs.fi, +358 400 436 690 (Palestiina-hanke)

Kysely: Tämä ärsyttää suomalaisia netissä eniten

0
0

LEHDISTÖTIEDOTE 2.12.2015 

Klikkejä kalastelevat otsikot sekä roskaposti ärsyttävät suomalaisia netinkäyttäjiä. Miehet hermostuvat somemöyhäämisestä useammin kuin naiset. Verkkopalveluissa ylivoimaisesti eniten inhotaan sivun päälle avautuvia mainoksia, mutta myös itsestään käynnistyvät, äänelliset videot käyvät suomalaisten hermoille.

Taloustutkimus tutki Tulos Helsinki Oy:n toimeksiantona suomalaisten internetin käyttöä marraskuussa 2015. Nettipaneelissa suoritettuun kyselyyn vastasi yli 1000 suomalaista. 

Roskaposti kääntyy itseään vastaan

Eniten käyttäjien hermoille käy roskaposti: 66 % vastaajista ärsyyntyy mainoksista, joita he eivät ole tilanneet. Valitettavan moni suomalainenkin yritys käyttää edelleen ostopostilistoja, eikä ymmärrä toiminnan haitallisuutta yrityksen maineelle.

- Älä lähetä viestejä ihmisille, jotka eivät ole niitä tilanneet. Vastaanottaja ärsyyntyy. Samalla katoaa viestin teho, ja viesti kääntyy itseään vastaan. Pidemmällä aikavälillä rikos ei kannata, eli kysy ihmisiltä aina lupa lähestyä heitä sähköpostilla, muistuttaa Tulos Helsingin toimitusjohtaja Lasse Larvanko.

Lähes yhtä paljon ärtymystä aiheuttivat tarkoitushakuiset otsikot. Kyselyn vastaajista 62 % piti klikkauksia kalastelevia otsikoita ärsyttävinä.

- Harhaanjohtavista otsikoista puhutaan paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tästä hyvä esimerkki on Klikinsäästäjä-niminen Facebook-ryhmä, jossa käyttäjät aktiivisesti ilmiantavat tarkoitushakuisia otsikoita, Larvanko sanoo.

Puolet käyttäjistä piti rikollista tietojen kalastelua häiritsevänä. Myös tunteiden palo ja kärjistyneet mielipiteet sosiaalisessa mediassa herättivät tunteita: somemeuhkaaminen ärsyttää neljää kymmenestä netinkäyttäjästä. Miehet (41 %) kertoivat hermostuvansa herkemmin kuin naiset (36 %).

Seuraavaksi eniten suomalaisia kismittävät virheellisen tiedon levittäminen, tietoturva- ja suojariskit, vihapuhe sekä tiedon epäluotettavuus.

Verkkopalvelujen käyttäjäkokemuksessa parannettavaa

Verkkopalveluissa ylivoimaisesti eniten inhotaan sivun päälle automaattisesti avautuvia mainoksia (76 %). Myös uutiskirjeen tilaukseen painostavat pop upit listattiin ärsytyksen aiheeksi (46 %).

Toiseksi eniten närää (64 %) aiheuttivat itsestään käynnistyvät, äänelliset videot. Lisäksi käyttäjien hermoille käy tarkoituksenmukainen hämääminen. Vastaajista 60 % ärsyyntyi erilaisista hämäyskeinoista, joiden tavoitteena on saada käyttäjä klikkaamaan jotain linkkiä sivustolla. Muita verkkopalveluissa ärsytyskynnyksen ylittäviä asioita ovat hitaat sivustot, vanhentunut sisältö, liikaa lupaava otsikointi sekä huono käytettävyys.

Lisätietoja:

Lasse Larvanko, Tulos Helsinki Oy, 050 369 8023, lasse.larvanko@tulos.fi

 

Kansallismuseo täyttää 100 vuotta ja uudistaa perusnäyttelyn yhteisöllisesti

0
0

Kansallismuseo avasi yleisölle ovensa ensi kertaa 31.1.1916. Ensi vuonna 100 vuotta täyttävän Kansallismuseon perusnäyttelyn suunnittelu osana Kansallismuseon uudistamista on alkanut. Perusnäyttelyn uudistaminen on mittava hanke ja se ajoittuu vuosille 2015–2019. Tulevina vuosina Kansallismuseon näyttelyiden osia suljetaan ja avataan vaiheittain. Rinnalla on kuitenkin vaihtuvia ja pop up -näyttelyitä sekä tapahtumia. Nykyinen perusnäyttely on noin 15 vuoden takaa. Maailma muuttuu nopeasti, ja Kansallismuseo haluaa herättää keskustelua mitä historia meille merkitsee ja miten sitä tulisi museossa tarkastella. Suunnittelu- ja uudistustyötä tehdään yhdessä yleisön, erilaisten sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa.

Kansallismuseon uuden perusnäyttelyn suunnittelussa tärkeää on osallistaa ja tehdä uudistamista vuorovaikutteisesti. Tämä ohjaa käsikirjoitusta, taiteellista lähestymistä ja palvelumuotoilua. ”Kansallismuseolle perusnäyttelyn uudistaminen on yhteisöllinen hanke. Meille oli jo alkumetreillä selvää, että perusnäyttelyn roolista, sen merkityksestä ja sisällöistä käydään laaja keskustelu - tietysti yleisöjen, mutta myös tärkeiden sidosryhmien, eri alojen asiantuntijoiden, vaikuttajien ja tieteen sekä taiteen ja viestinnän edustajien kanssa”, toteaa ylijohtaja Elina Anttila Kansallismuseosta.

Alkusyksyn aikana sidosryhmäkeskusteluihin kutsuttiin noin 100 suomalaista eri alojen asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Mukana oli tieteentekijöitä ja yliopistoväkeä, yhteiskunnallisia vaikuttajia, taiteilijoita, kulttuurielämän tuntijoita ja median ammattilaisia. Tapaamisissa pohdittiin mm. mitä Kansallismuseon perusnäyttelyn tulisi kertoa ja mitä museon tulisi ottaa huomioon, kun se on ryhtynyt uudistamaan perusnäyttelyään. Laaja-alaisissa keskusteluissa haettiin vastauksia sisältövalintojen tekemiseen, yllättävien näkökulmien löytämiseen, mutta myös näkemyksiä Kansallismuseon perusnäyttelyn tehtävästä ja museon roolista yhteiskunnassa.

”Tarvitseeko museo perusnäyttelyä?”

Osallistujat toivat esiin näkemyksiään perusnäyttelyuudistuksen toteuttamisen tavoista ja tavoitteista viidessä pyöreän pöydän tapaamisessa. Kommentit “museo ei saa olla mikään pomppulinna”, “ketä kiinnostaa esihistoria”, ”tarvitseeko museo perusnäyttelyä” tai “naisten panos hyvinvointivaltion syntyyn ei nyt näy” virittivät keskustelua. Todettiin myös, että sellainen museokäynti, joka on moniaistillinen ja josta saa energiaa, on onnistunut.

Uudistuva ja avautuva Kansallismuseo haluaa olla paikka, josta jokainen suomalainen löytää oman historiansa ja jossa muualta tulleet saavat tietoa suomalaisista kautta aikojen. ”Esine vitriinissä ei riitä. Se tarvitsee tuekseen selkeän kontekstin” tai ”esineellä on yhteys ajan ajattelutapaan”, totesi moni osanottaja. Joukolla pohdittiin myös esittämisen erilaisia tapoja, elämyksellisyyttä, tekniikan mahdollisuuksia ja myös sitä, mikä suomalaisten tarinassa on tärkeintä.

”Miten kerrotaan kaikki se mitä olet halunnut tietää Suomen historiasta?”

Perusnäyttelyn on tarkoitus kestää aikaa, ja nyt tehtävät valinnat vaikuttavat pitkään. On osattava keskittyä olennaiseen, sillä kaikkea ei voi näyttää ja kertoa. Museon kokoelmissa on noin puoli miljoonaa esinettä. Eli ”on löydettävä hittituotteet”, todettiin keskusteluissa. Keskusteluissa nostettiin esiin myös useita teemoja, jotka antavat suuntaa suunnittelulle. Selviytyminen, Venäjän rajamaana oleminen, suomalaisten suhde luontoon tai viinaan, hyvinvointivaltio, naisen asema, saunominen, yhdistysihmiset tai kuorolaulu nostettiin myös suomalaisuuteen liittyvinä teemoina esiin.

Kutsumalla mukaan keskustelijoita museoalan ulkopuolelta Kansallismuseo sai perusnäyttelyn työkalupakkiinsa tuoreita näkökulmia ja konkreettisia ideoita. Samalla museo avasi ovensa sidosryhmille, joista tulevaisuudessa toivotaan hyvää kumppaniverkostoa museon uudistuvan toiminnan tueksi.

Inspiroiva prosessi on yhtä tärkeä kuin sen tulokset. Kommenttien sekä ideoiden määrä ja monipuolisuus on yllättänyt Kansallismuseon jo tässä vaiheessa. Kansallismuseo jatkaa keskustelua, ja tavoitteena on saada mahdollisimman monen suomalaisen ääni kuulumaan uudistuksen aikana.

Uudistus etenee vaiheittain – perusnäyttelylle haetaan tukijoita

Perusnäyttelyn uudistus etenee vaiheittain ja ensimmäisenä uudistetaan esihistorian näyttely. Näyttely on nyt suunnitteluvaiheessa ja seuraavaksi Kansallismuseo aloittaa yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden haun. Pian 100 vuotta täyttävälle Kansallismuseolle ja perusnäyttelyn uudistukselle haetaan 4-5 päätukijaa sekä mediakumppani seuraavan viiden vuoden ajalle.


Lisätietoja:
Elina Anttila, ylijohtaja
elina.anttila@kansallismuseo.fi,  puh. 0295 33 6131
Minerva Keltanen, näyttelypäällikkö
minerva.keltanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6463
Mikael Neuvonen, markkinointipäällikkö
mikael.neuvonen@kansallismuseo.fi  puh. 0295 33 6342

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi

MUUTOKSIA RESTELIN JOHDOSSA

0
0

Toimitusjohtaja Mikael Backmanin sijaiseksi on nimitetty 1.12.2015 alkaen Restelin nykyinen hankinta- ja kauppapaikkajohtaja Ari Virnes.

Talouden palveluista vastaavaksi johtajaksi on nimitetty 1.12.2015 alkaen Maarit Meritähti vastuualueenaan Restelin Business Control –toiminnot sekä Restelin talouden palvelukeskus.  Aiemmin Maarit Meritähti toimi Restelin business controllerina. Maarit Meritähti on Restelin johtoryhmän jäsen.

Revenue management – toiminnosta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty 1.2.2016 alkaen Peter Gabrielsson. Peterillä on laaja kokemus matkailualalta sekä revenue management -toimintojen johtamisesta eri lentoyhtiöstä. Peter Gabrielsson on Restelin johtoryhmän jäsen.

Restelin tietohallintopäälliköksi on nimitetty 1.12.2015 alkaen Erno Onatsu. Erno siirtyy Restelille Mainio Vire Oy:n tietohallintopäällikön tehtävistä.

 

Lisätietoja:

Restely Oy, toimitusjohtaja Mikael Backman,
puh. 09 -733 5300
mikael.backman@restel.fi

Uusi suomalaiskeksintö mullistaa yleisötilaisuuksien jättinäytöt – Maailman ensimmäinen elämysympäristö avataan lauantaina Mikkelissä!

0
0

Mikkeliläinen OiOi-yhtiö on kehittänyt uudenlaisen vuorovaikutteisen elämysympäristön yökerhoihin. Ratkaisun keskiössä on jättimäinen kosketusnäyttö, jota voidaan ohjata kosketuksen lisäksi mobiilisti sekä äänen tai liikkeen avulla. Kyseessä on koko maailmassa ainutlaatuinen tilaelementti, ja se otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa lauantaina 5. joulukuuta Bar’n’ Night Vaakuna –yökerhossa Original Sokos Hotel Vaakuna Mikkelissä.


Uudenlainen tilaratkaisu antaa yleisölle mahdollisuuden vaikuttaa omalla toiminnallaan jättinäytön visualisointeihin ja lisätä samalla tilan ja tapahtuman elämyksellisyyttä. Uuden keksinnön myötä ravintolan asiakkaat voivat vaikuttaa jättinäytön sisältöön reaaliaikaisesti tanssimalla, koskettamalla näyttöpintaa, piirtämällä puhelimen ruudulle ja ravistamalla puhelinta.


– Tähän asti yökerhokäytössä olevat efektiseinät ovat olleet yksisuuntaisia ja niiden sisällön hallinta on tapahtunut video jockeyn toimesta, kertoo toimitusjohtaja Sami Kämppi OiOi Oy:stä.


Yökerhon asiakkaat voivat tanssin aikana maalailla projisoitua seinäpintaa omilla liikkeillään. Maalaaminen onnistuu myös koskettamalla jättinäytön pintaa aivan kuin seinänkokoista tablettia ja piirtämällä puhelimen ruudulle ja ravistamalla puhelinta. Näytöllä näkyvät visualisoinnit ovat myös audioreaktiivisia, eli ne elävät musiikin mukaan. DJ voi lisäksi vaihtaa näytöllä olevaa tunnelmaa ja tyylejä tietokoneelta helppokäyttöisen käyttöliittymän kautta levysoiton ohessa.

Mikkelissä käyttöön otettava tilaratkaisu on toteutettu yhteistyössä Original Sokos Hotel Vaakuna Mikkelin sekä ohjelmapalveluita ja tapahtumatekniikkaa tuottavan Yucca Oy:n kanssa. Tuotetta on lisäksi tarkoitus jatkokehittää yhdessä asiakkaiden ja käyttäjien kanssa.


– Night Vaakuna oli ennakkoluuloton ja rohkea asiakas, joka halusi lähteä tarjoamaan jotain aivan uutta yökerhoasiakkailleen. Kyseessä on tilaratkaisu, joka on suunnannäyttäjä Suomessa ja edelläkävijä kansainvälisestikin, Sami Kämppi toteaa. – Tuotteemme elävöittää yökerhoa, mutta luo uusia mahdollisuuksia tilan monipuoliseen käyttöön myös erilaisissa tilaisuuksissa muun muassa esittelykäytössä, Kämppi jatkaa.


Vuorovaikutteiseen tilaratkaisuun voidaan myös kehittää sovelluksia ja pelejä samaan tapaan kuin esimerkiksi älypuhelimille ja tableteille. Lisäksi se toimii normaalina näyttönä tietokoneelle.


– Haluamme tuottaa Original Sokos Hotel Vaakuna Mikkelissä asiakkaillemme uudenlaisia elämyksiä ja kokemuksia ja siksi lähdimme projektiin mielellämme mukaan, toteaa hotellinjohtaja Kari Hänninen – On hienoa, että kaikki tämä tapahtuu ensimmäisenä maailmassa juuri meidän hotellimme yökerhossa ja vieläpä paikallisen mikkeliläisen yrityksen tuottamana, Hänninen jatkaa.


Uusi vuorovaikutteinen jättinäyttö sopii yökerho- ja tanssilavaympäristön lisäksi hyvin muun muassa konsertteihin tai muihin suuriin yleisötilaisuuksiin. Ensi vuoden alussa jättinäytön markkinointi alkaa täydellä teholla myös ulkomaille.

 

Esimerkkivideo: https://vimeo.com/117790842

www.oioi.fi    www.yucca.fi     www.sokoshotels.fi/fi/mikkeli

 

Lisätiedot: 

OiOi / Sami Kämppi, sami.kamppi@oioi.fi, 040 - 820 4561

Yucca / Jukka Lusua, jukka.lusua@yucca.fi, puh. 050 - 511 3744

Original Sokos Hotel Vaakuna Mikkeli / Kari Hänninen, kari.hanninen@sok.fi, puh. 050 - 528 8006

 

Lehdistökuvat: www.dropbox.com/sh/w1dpkk6etpl26eo/AADQxj-nNCLVwHnD9OwrmokJa?dl=0

 

RANTASIPI IMATRAN VALTIONHOTELLI SAI NIMIKKO-OLUEN

0
0

Rantasipi Imatran Valtionhotellin nimikko-olut, Herrasväen Huurteinen, julkistettiin lokakuussa 2015. Vaalea täysmallasolut valmistetaan Saimaan Juomatehtaalla Mikkelissä ja sen etiketissä komeilee itseoikeutetusti ainutlaatuinen linnahotelli.

Oluen suunnittelu lähti tarpeesta saada valikoimaamme ruokalistaa tukeva, hyvä pienpanimo-olut”, kertoo Rantasipi Imatran Valtionhotellin keittiöpäällikkö Harri Mattinen. ”Yhteistyökumppaniksi valittiin laadukkaista paikallisoluistaan tunnettu Saimaan Juomatehdas. Lopputuotteena syntyi erittäin hyvä, vaalea ja omaleimainen lager, joka sopii mainiosti esimerkiksi à la carte -listaltamme löytyvien Zakuskalautasen, Linnan lohen, Filee à la Stroganoffin sekä Wagyu-härkäburgerin kaveriksi", hän jatkaa.

Herrasväen Huurteinen valmistetaan käsityönä vuosisataisia olutperinteitä vaalien. Olut itsessään on Saimaan Juomatehtaan laajaan tuotevalikoimaan kuuluva 4,6 % vaalea luomuolut. Suodatettu, kullankeltainen täysmallaslager valloittaa pehmeällä raikkaudellaan, ja täyteläisen makunautinnon viimeistelee tasapainoinen humalointi. Oluen etiketti on suunniteltu yksinomaan Imatran Valtionhotellin käyttöön ja sen kuvassa komeilee itseoikeutetusti linnahotelli koko loistossaan.

Kotimaista lähituotantoa

Saimaan Juomatehdas suosii suomalaista lähituotantoa ja myös Herrasväen Huurteinen -oluen kevyen maltainen maku syntyy puhtaasta kotimaisesta luomuohrasta. ”Osoituksena puhtaista kotimaisista raaka-aineista ja suomalaisesta työstä tuotteillemme on myönnetty Avainlippu-tunnus ensimmäisenä suomalaisena pienpanimona”, kertoo Saimaan Juomatehtaan toimitusjohtaja Jussi Laukkanen.

Herrasväen Huurteinen -oluen myynti on lähtenyt Imatran Valtionhotellissa todella hyvin käyntiin. Ensimmäinen 480 pullon erä on lähes loppuunmyyty ja seuraava erä on tilattu saapuvaksi marraskuun lopussa. Imatran Valtionhotellin lisäksi Herrasväen Huurteinen -olutta on myynnissä Lappeenrannan Hemingway´s-ravintolassa sekä kaikissa Imatran alueen K-kaupoissa.


Lisätiedot:

Harri Mattinen, Keittiöpäällikkö, Rantasipi Imatran Valtionhotelli,
puh. +358 40 558 3769, harri.mattinen@restel.fi

Jussi Laukkanen, Toimitusjohtaja, Saimaan Juomatehdas Oy,
puh. +358 50 491 4480, jussi.laukkanen@saimaanjuomatehdas.fi

MTV myy radioliiketoimintansa ja aloittaa monimediayhteistyön Bauer Median kanssa

0
0

Mediayhtiö MTV myy Novan liiketoiminnan sekä NRJ:n ja Nostalgian myynti- ja markkinointitoiminnot Bauer Media Oy:lle. MTV:n radioliiketoiminnan työntekijät siirtyvät Bauer Medialle vanhoina työntekijöinä kaupan vahvistuttua. Radioliiketoiminnan myynnin myötä MTV aloittaa yhteistyön Bauer Median kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on vahvistaa mainostajille tarjottavia monimediaratkaisuja.

– Tulemme radioliiketoiminnan myynnin avulla syventämään yhteistyötä Bauer Median kanssa ja tarjoamaan aiempaa kattavampia monimediaratkaisuja asiakkaidemme saataville. Samalla keskitymme omassa ydinliiketoiminnassamme yhä vahvemmin niin televisiopalveluiden kuin uusien digitaalisten liiketoimintojen, kuten MTV Katsomo -palvelun, kehittämiseen, kertoo vuoden loppuun asti MTV:n toimitusjohtajana toimiva Jani Koskinen.

– Bauer Media on yksi Euroopan johtavista radiotoimijoista ja Novan mukaantulolla vahvistamme pohjoismaista portfoliotamme entisestään, sanoo Bauer Media Oy:n toimitusjohtaja Leena Puntila.

Novan vahva uutistarjonta säilyy kaupan myötä. Novalla kuullaan myös jatkossa MTV:n uutisia, joita Bauer Media ostaa MTV:n uutisia tuottavalta Mediahubilta. MTV:n uutisia kuullaan tulevaisuudessa myös muilla Bauer Median radiokanavilla.

Kauppaan liittyen osapuolet suunnittelevat aloittavansa yhteistyön myynnin ja markkinoinnin sekä sisältöjen osalta. Yhteistyön myötä MTV pystyy tarjoamaan asiakkailleen myös jatkossa radiomainontaa sisältäviä laajoja monimediaratkaisuja.

 

Lisätietoja:

Jani Koskinen
Vt. toimitusjohtaja
MTV
Puh. 0405083749
Sähköposti: jani.koskinen@mtv.fi 

Leena Puntila
Toimitusjohtaja
Bauer Media Oy
Puh. 0400527686
Sähköposti: leena.puntila@bauermedia.fi

Yhteydenottopyynnöt MTV:lle:

Elina Syrjänen
Viestintä Oy Drum
Puh. 0456396744
Sähköposti: elina.syrjanen@drum.fi 

Bauer Media ostaa MTV:n radioliiketoiminnan

0
0

Novasta tulee Bauer Median radiokanava

Bauer Media Oy ostaa MTV:n radioliiketoiminnan eli radiokanava Novan sekä Novan, NRJ:n ja Nostalgian myynti- ja markkinointitoiminnot. 

Bauer Media Oy on Suomen johtava kaupallinen radiotoimija, johon kuuluvat radiokanavat The Voice, Iskelmä, Radio City, Radio Pooki, Radio Jyväskylä ja Play Radio. Nyt myös Nova siirtyy Bauer Median omistukseen. Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt radiotoimiluvan siirron. MTV:n radioliiketoiminnan työntekijät siirtyvät Bauer Medialle vanhoina työntekijöinä kaupan vahvistuttua.

– Novan mukaantulon myötä tavoitamme yhä laajemman joukon suomalaisia. Asemamme kaupallisen radion ykköstoimijana edellyttää meiltä jatkuvaa uudistumista ja muuttuviin tilanteisiin mukautumista, sanoo Bauer Media Oy:n toimitusjohtaja Leena Puntila

– Myymme radioliiketoimintamme, koska tahdomme keskittyä omassa ydinliiketoiminnassamme yhä vahvemmin niin televisiopalveluiden kuin uusien digitaalisten liiketoimintojen, kuten MTV Katsomo -palvelun, kehittämiseen, kertoo vuoden loppuun asti MTV:n toimitusjohtajana toimiva Jani Koskinen.

Novan vahva uutistarjonta säilyy kaupan myötä. Novalla kuullaan myös jatkossa MTV:n uutisia, joita Bauer Media ostaa MTV:n uutisia tuottavalta Mediahubilta. MTV:n uutisia kuullaan tulevaisuudessa myös muilla Bauer Median radiokanavilla. 

MTV:n ja Bauer Median tavoitteena on tehdä strategista yhteistyötä myynnin ja markkinoinnin sekä sisältöjen osalta. Kumppanuuksien myötä MTV pystyisi tarjoamaan asiakkailleen myös jatkossa radiomainontaa sisältäviä laajoja monimediaratkaisuja.

Lisätietoja:

Leena Puntila
Toimitusjohtaja
Bauer Media Oy
Puh. 0400527686
Sähköposti: leena.puntila@bauermedia.fi

Jani Koskinen
Vt. toimitusjohtaja
MTV
Puh. 0405083749
Sähköposti: jani.koskinen@mtv.fi

Yhteydenottopyynnöt MTV:lle:

Elina Syrjänen
Viestintä Oy Drum
Puh. 0456396744
Sähköposti: elina.syrjanen@drum.fi


Antennitelevision taajuusmuutokset jatkuvat tammikuussa Keski-Suomen alueella

0
0

Antennitelevisioverkossa käynnistetään lähetystaajuuksien muutostyöt Jyväskylän alueella sijaitsevilla lähetysasemilla tammikuun lopussa. Muutostyöt jatkuvat helmikuun loppuun asti. Myös Tammelassa tehdään taajuusmuutoksia helmikuussa. Maalis-huhtikuussa ovat vuorossa Ähtärissä, Pihtiputaalla, Kuopiossa, Pernajassa ja Lappeenrannassa sijaitsevat lähetinasemat. Muutokset koskevat Digitan operoimaa UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkkoa.

Taajuusmuutosten vuoksi yhteisantennijärjestelmiin on viritettävä uudet lähetystaajuudet niissä taloyhtiöissä ja julkisissa rakennuksissa, jotka vastaanottavat televisiolähetyksiä yhteisantenniverkon kautta. Tämän vuoksi yhteisantennikiinteistöjä hoitavien isännöitsijöiden kannattaa olla yhteydessä paikalliseen antenniurakoitsijaan jo nyt, mikäli antennijärjestelmää ei ole pitkään aikaan kunnostettu.

Mitä yhteisantennikiinteistössä pitää tehdä?

Kaikkien yhteisantennijärjestelmien päävahvistimet on viritettävä sen jälkeen, kun uudet taajuudet on otettu alueella käyttöön. Joissakin tapauksissa antennijärjestelmän päävahvistin voidaan joutua uusimaan viritysten toteuttamiseksi, joten vanhojen antennijärjestelmien kunto on hyvä tarkistuttaa etukäteen.

Päälähetinasemilla tehtävien taajuusmuutosten jälkeen televisiolähetykset lähetetään rinnakkain sekä uusilla että vanhoilla taajuuksilla 1 - 4 viikon ajan, jolloin antenniurakoitsijoiden on tehtävä taloyhtiöissä viritystyöt. DVB-T2-tekniikalla toimivissa kanavanipuissa D (esim. osa maksukanavista) ja H (esim. Ylen HD-kanavat) rinnakkaislähetyksiä ei lähetetä. Myöskään täytelähetinasemilta ei yleensä lähetetä rinnakkaislähetyksiä, joten näiden peittoalueilla viritystyöt pitää tehdä samana päivänä kuin taajuudet muutetaan, jotta lähetykset olisivat edelleen vastaanotettavissa. Digita tiedottaa tarkemmista muutosajankohdista ja muutosten aiheuttamista lähetyskatkoksista alueittain sekä ylläpitämässään verkkopalvelussa www.taajuusmuutos.fi.

Tietoa paikallisista antenniurakoitsijoista löytyy Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n sivuilta tai Digitan sivuilta.

Mitä yksittäisen taloyhtiön asukkaan pitää tehdä?

Antenniurakoitsijan tehtyä viritystyöt kiinteistössä on taloyhtiön asukkaiden tehtävä televisioiden tai digiboksien kanavahaku uudelleen. Useimmat tv-vastaanottimet tekevät kanavahaun automaattisesti. Taloyhtiöiden velvollisuus on tiedottaa asukkaille ajankohdasta, jolloin kanavahaku on tehtävä.

Koskevatko muutokset omakotitaloissa asuvia?

Omakotitaloissa ja niissä pientaloissa, joissa ei ole yhteisantennijärjestelmää, ei yleensä tarvita muutostöitä. Mikäli antennijärjestelmä on kunnossa, riittää television tai digiboksin kanavahaku sen jälkeen, kun taajuusmuutokset alueella on tehty.

Taajuusmuutosten yhteydessä TV-katsojia opastetaan kanavahaun tekemisessä Viestintäviraston neuvontapalvelussa arkisin klo 14.00 - 19.00 numerossa 0295 390 280.

Taajuusmuutokset ovat välttämättömiä, sillä osa antennitelevisioverkon käyttämistä taajuuksista siirtyy vuoden 2017 alussa langattoman laajakaistan käyttöön. Jotta televisiopalvelujen määrä ei vähenisi antennitelevision taajuusalueen kaventuessa, on lähetystaajuuksia järjesteltävä uudelleen. Tämän vuoksi huomattava määrä Digitan UHF-taajuusalueen lähetysverkon päälähettimien ja täytelähettimien käyttämistä taajuuksista muuttuu.

Lisätietoa taajuusmuutosten tarkemmista aikatauluista löytyy Digitan ylläpitämästä verkkopalvelusta www.taajuusmuutos.fi ja Viestintäviraston verkkosivuilta.

Lisätiedot:

Päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen, p. 0295 390 446

Projektikoordinaattori Tiina Aaltonen, p. 0295 390 526

Avoin kirje sisäministerille seksuaalikasvatuksesta turvapaikanhakijoille

0
0

 

Arvoisa sisäministeri Petteri Orpo,

turvapaikanhakijoiden tekemään seksuaaliseen väkivaltaan on reagoitu voimakkaasti niin julkisessa keskustelussa kuin valtion johdossakin. Seksuaalisen väkivallan vähentämiseksi on vaadittu pikaisia toimenpiteitä.

Seksuaalikasvatus on toimiva keino seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Sen avulla voidaan antaa oikeaa tietoa seksuaalisuudesta, seksuaalikulttuurista ja tasa-arvokysymyksistä sekä käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä arvoja ja etiikkaa. Seksuaalikasvatus antaa valmiuksia toimia vastuullisesti ja toisia kunnioittavasti erilaisissa kohtaamistilanteissa.

Seksuaalikasvatusta voidaan antaa niin nuorille kuin aikuisillekin. Turvapaikanhakijat, jotka tulevat erilaisesta kulttuurista, tarvitsevat tietoa ja taitoja, joiden avulla he voivat ymmärtää suomalaisen seksuaalikulttuurin toimintatapoja. Myös vastaanottokeskusten henkilökunta tarvitsee seksuaalikasvatustaitoja.

Turvapaikanhakijoille tarkoitetun seksuaalikasvatusohjelman suunnitteleminen ja toteuttaminen vastaanottokeskuksissa ei ole vaikeaa, eikä edes kallista. Sexpo-säätiö tarjoutuu toteuttamaan sellaisen yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja järjestöjen kanssa, mikäli sopiva rahoitus löytyy.

Sexpo-säätiöllä on yli 40 vuotta kokemusta seksuaalikasvatustyöstä. Sexpo kouluttaa seksuaalikasvattajia, -neuvojia ja -terapeutteja sekä tarjoaa seksuaalineuvontaa nuorille ja aikuisille. Verkostoissamme on lukuisia seksuaalikasvatuksen ja monikulttuurisen työn asiantuntijoita.

Keskustelen mielelläni lisää ehdotuksesta ja sen toteuttamisesta.

 

Kunnioituksella,

Tommi Paalanen, toiminnanjohtaja
050 469 2937, tommi.paalanen@sexpo.fi

Ryder Cup 2016 ja golfin major-kilpailut huipentavat Viasat Sportin ja Viaplayn golf-vuoden 2016

0
0

Viasat Sport ja Viaplay jatkavat golfin ammattilaisturnausten lähettämistä kattavasti myös vuonna 2016. Viasat Golf -kanava sekä Viaplay esittävät kesällä 2016 yksinoikeudella golfin arvokkaimmista suurkilpailuista US Open, The Open ja PGA Championship -major-turnaukset. Viikoittain torstaista sunnuntaihin parhaaseen katseluaikaan esitettävissä European Tour-kilpailuissa pelaavat muun muassa Suomen seuratuimmat ammattilaispelaajat Mikko Ilonen, Mikko Korhonen ja Roope Kakko. Kesän päätteeksi golf-kansan katse kiinnittyy Ryder Cup -valintoihin ja yksinoikeudella Viasatilla ja Viaplay-palvelussa esitettävään vuoden 2016 Ryder Cupiin. 

"Kuluneena vuonna toimme major-turnauksiin jälleen suomenkielisen selostuksen. Amatöörigolfareille Viasat Golf-kanavamme tuo runsaasti myös opetusohjelmia golf-taitojen kehittämiseen ja European Tourilla seuraamme muun muassa Ilosen Mikon taivalta kohti major-menestystä parhaaseen primetime -katseluaikaan. Maailman seuratuin golf-kilpailu Ryder Cup huipentaa koko kauden syksyllä. Pienenä tiiserinä muistuttelemme asiakkaillemme, että Ryder Cup ja jääkiekon World Cup-finaalit muodostavat todellisen megaviikonlopun kanavillamme syys-lokakuun vaihteessa!" 

Johannes Leppänen, Toimitusjohtaja, Viasat Finland. 

Viasatin ja Viaplayn golf-oikeudet ja ohjelmisto yksinoikeudella vuonna 2016

European Tour:

  • Lähetykset viikoittain torstaista sunnuntaihin Viasat Golf-kanavalla ja Viaplay-palvelussa.
  • Englanninkielinen tai suomenkielinen selostus
  • Huippupelaajia kiertueella: Rory McIlroy, Danny Willett, Henrik Stenson, Miguel Angel Jimenez
  • Suomalaiset kiertueella: Mikko Ilonen, Roope Korhonen, Roope Kakko
  • Mikko Ilonen avaa kautensa Abu Dhabin HSBC Golf Championship -turnauksessa 21. tammikuuta.
  • Viasatin ja Viaplayn nykyinen sopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

US Open 2016

Vuoden 2016 toinen major-kilpailu pelataan Oakmont Country Clubilla, Yhdysvalloissa, 16. - 19. kesäkuuta 2016

  • Englanninkielinen selostus Viasat Golf-kanavalla ja suomenkielinen selostus Viasat Sport Finland-kanavalla
  • Hallitseva mestari Jordan Spieth. Maailman parhaat golf-ammattilaiset mukana. 
  • Kutsukilpailu, johon suomalaiset tavoittelevat kutsua alkukauden kilpailumenestyksen perusteella.
  • Viasatin ja Viaplayn nykyinen sopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

The Open 2016

Vuoden 2016 kolmas major-kilpailu pelataan Royal Troon Golf Clubilla, Skotlannissa, 14. - 17. heinäkuuta 2016.

  • Englanninkielinen selostus Viasat Golf-kanavalla ja suomenkielinen selostus Viasat Sport Finland-kanavalla
  • Hallitseva mestari Zach Johnson. Maailman parhaat golf-ammattilaiset mukana. 
  • Kutsukilpailu, johon suomalaiset tavoittelevat kutsua alkukauden kilpailumenestyksen perusteella.
  • Viasatin ja Viaplayn nykyinen sopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

PGA Championship 2016

Vuoden 2016 viimeinen major-kilpailu pelataan Baltusrol Golf Clubilla, New Jerseyssä, Yhdysvalloissa, 28. - 31. heinäkuuta 2016.

  • Englanninkielinen selostus Viasat Golf-kanavalla ja suomenkielinen selostus Viasat Sport Finland-kanavalla
  • Hallitseva mestari Jason Day. Kaikki maailman parhaat golf-ammattilaiset mukana. 
  • Kutsukilpailu, johon suomalaiset tavoittelevat kutsua alkukauden kilpailumenestyksen perusteella.
  • Oikeudet jatkuvat vuoden 2018 loppuun saakka.
  • Viasatin ja Viaplayn nykyinen sopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

Ryder Cup 2016:

Ryder Cup 2016 pelataan 27. syyskuuta - 2. lokakuuta Hazeltine National Golf Clubilla, Minnesotassa, Yhdysvalloissa. 

  • Golf-maailman seuratuin ja odotetuin suurtapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi. 
  • Lähetykset yksinoikeudella Viasatilla ja Viaplayssa.
  • Turnauksessa Pohjois-Amerikan parhaat pelaajat haastavat Euroopan tähtipelaajista kootun joukkueen. 
  • Lähetykset suomenkielisellä ja englanninkielisellä selostuksella Viasatin kanavilla ja Viaplayssa.
  • Euroopan joukkueen kapteeni Darren Clarke, Yhdysvaltojen kapteeni Davis Love III.
  • Joukkueisiin valikoituu pelaajat alkuvuoden peliesitysten perusteella sekä kapteenien villikortti-valintojen kautta. 
  • Viasatin ja Viaplayn nykyinen sopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

Ladies PGA Tour: 

  • Lähetykset viikoittain torstaista sunnuntaihin Viasat Golf-kanavalla ja Viaplay-palvelussa
  • Lähetykset yksinoikeudella Viasatilla ja Viaplayssa.
  • Englanninkielinen selostus
  • Viasatin ja Viaplayn nykyinen sopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

World Golf Championship, Asian Tour, The Sunshine Tour 

  • Lähetykset valikoidusti torstaista sunnuntaihin Viasat Golf-kanavalla ja Viaplay-palvelussa
  • Englanninkielinen selostus
  • Viasatin ja Viaplayn nykyinen sopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

Viasatin golf-lähetykset ovat saatavilla Suomessa kaikkiin kotitalouksiin antenni- ja kaapelitelevisioverkon kanavapaketeissa, laajakaistatelevisiopalveluissa, sekä Viasatin satelliittipaketin tai Viaplay-palvelun kautta. Golf-lähetykset sisältyvät Viasat Kulta, Viasat Sport ja Viaplay Urheilu -paketteihin. 

Santahaminan salaisuudet kiinnostavat itää ja länttä

0
0

 

Santahaminan suljettu sotilassaari Helsingin edustalla alkaa 2000-luvun ensi vuosina yhtäkkiä kiinnostaa niin Venäjän sotilasvakoilua GRU:ta kuin CIA:ta, jonka tiedusteluasema toimii USA:n Kaivopuistossa sijaitsevan lähetystön yhteydessä. Suomen pääesikunnan tutkintaosasto, käytännössä vastavakoilu, joutuu seuraamaan ja selvittämään vyyhtiä, jossa oikeat ja virheelliset tiedot sekoittuneina vääriin tulkintoihin aiheuttavat yhä oudommaksi kehkeytyvän tapahtumasarjan.

Jukka Parkkarin (s. 1945) Suomen sotilasvastavakoilua kuvaavan romaanisarjan seitsemäs osa käynnistyy Suomenlahdella, kun Isosaaren linnakkeen vartiomiehet löytävät rannalta hylätyn veneen. Jäljet luvattomasta maihinnoususta näyttävät selviltä, mutta paikalle saapunut pääesikunnan tutkintaosaston väki vaikuttaa asiasta vain huvittuneelta. Selitystä kaipaavan tilanteen takaumat johtavat 20 vuoden taakse Hyrylän ilmatorjuntarykmenttiin, jossa lehdistölle esiteltiin uutta ohjuskalustoa.

Hyrylään kutsun saanut lehtimies on jo aiemminkin perehtynyt puolustusvoimiin ja sen hankintoihin, mutta itänaapurin ”uutistoimistoa” edustava utelias kollega on toimittajalle aivan uudenlainen tuttavuus. Itsepintaiseksi, joskin varsin vieraanvaraiseksi osoittautuva neuvostoagentti on halukas tapaamaan asiantuntevaa journalistia yhä uudelleen hyvien aterioiden merkeissä. Toimittaja lähtee leikkiin mukaan, tosin ymmärtäen varmistaa taustansa, ja oppii nopeasti yhtä ja toista vakoilumaailman vakiintuneista käytännöistä.

Yhtä neuvokkaasti ei osaa toimia uraputkeen päässyt ulkoministeriön nuori virkamies, joka Tehtaankadun lähetystövierailunsa jälkeen on ylpeä saamastaan ikiomasta ”kotiryssästä”. Lähellä presidentti Kekkosta vaikuttaneen ministerin kultalusikka suussa syntynyt poika ei ymmärrä ajoissa juuttuvansa yhä tiukemmin venäläisvakoojien koukkuun. Nigerialaishuijauksessa omaisuutensa menettänyt pappakaan ei voi enää auttaa – mutta Santahaminassa upseerina toimiva velipoika ehkä voi.

Omaa, osin kahdenkeskiseksi yltyvää, operatiivista peliään pelaavat myös Suomen sotilasvastavakoilua johtava eversti ja muistojensa Helsingissä piipahtava GRU:n kenraali, joka pääsee yllättävälle saunavierailulle, Santahaminaan hänkin.

Jukka Parkkari tarjoilee lukijoilleen lähihistoriaan sijoittuvan, osittain tositapahtumiin ankkuroituvan vakoilukertomuksen, ja sen lisäksi pienen esittelykierroksen Santahaminan suljetulle sotilassaarelle, joka vuosituhannen vaihteessa alkaa yhtäkkiä kiinnostaa sekä GRU:ta että CIA:ta. Tarinan langat punoutuvat yhteen kesäisessä Santahaminassa juuri samaan aikaan, kun puolustusvoimien vasta virkaan astunut komentaja amiraali Juhani Kaskeala isännöi lippujuhlapäivän vastaanottoa saaressa sijaitsevalla kadettikoululla.

  

Jukka Parkkari

Santahaminan salaisuudet

ISBN 978-952-270-238-8

339 s. Arktinen Banaani 2015.

 

Teoksen julkistaminen Arktisen Banaanin tiloissa (Annankatu 16 E, sisäpihan rapusta hissillä 5. kerrokseen) ti 15.12. klo 14.00-15.30, minkä jälkeen iltapäivä jatkuu kustantamon 20-vuotisjuhlaglögeillä. Ilmoittautumiset tilaisuuteen pe 11.12. mennessä: harto.pasonen@sarjakuva.com

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: kirjailija Jukka Parkkari, puh. 050 560 8383, jukka.parkkari@outlook.com

Arvostelukappaleet: Arktinen Banaani, myynti@sarjakuva.com, puh. 050 441 6251

Kulttuurirahasto järjestää kulttuurijournalismin mestarikurssin syksyllä 2016

0
0

Suomen Kulttuurirahasto järjestää syksyllä 2016 laajan toimittajille suunnatun koulutuskokonaisuuden kulttuurijournalismista. Koulutuksen tavoitteena on antaa toimittajille perustiedot eri taiteenaloista ja taustatietoa niiden kriittiseen arviointiin sekä kannustaa keskusteluun kulttuurijournalismin tehtävistä ja yleisön tavoittamisen keinoista. Koulutuksen kantavana ajatuksena on, että hyvin kirjoitetut tekstit ja muut sisällöt tuovat kulttuurijutuille lisää lukijoita ja sitä kautta parantuvaa näkyvyyttä mediataloissa. Samalla myös itse kulttuuri tulee lähemmäs yleisöään.

Koulutus on tarkoitettu sekä vakituisessa työsuhteessa oleville toimittajille että freelancereille, kokeneille ja nuoremmille, kulttuuriin suuntaaville yleistoimittajille tai jo erikoistuneille. Edellytyksenä on jonkinlainen näyttö osaamisesta kirjoittajana tai radio- tai tv-toimittajana ja mielellään kokemusta mediassa työskentelystä.

Kurssille valitaan korkeintaan 15 henkilöä, jotka saavat viiden kuukauden ajaksi yhteensä 10 000 euron verottoman apurahan elinkustannusten kattamiseen. Lisäksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien on mahdollista hakea erillistä kuluapurahaa kattamaan kurssin aikaisia matka- ja majoituskuluja.

Kurssi alkaa ennakkotehtävillä ja etätyöskentelyllä 1.8.2016. Lähiopetus alkaa 18.8. ja kurssi päättyy 21.12.2016. Koulutus sisältää yhteensä 10 viikkoa tiivistä opetusta Helsingissä arkipäivisin, seitsemän etätyöviikkoa, kaksi yhteistä matkaviikkoa kotimaassa sekä viikon matkan ulkomaille.

Kurssi sisältää paljon kirjoittamista, ryhmätyöskentelyä, erilaisia selvitystehtäviä sekä yleisöyhteistyön ja tapahtumien suunnittelua. Iltaisin käydään kulttuuritapahtumissa, joiden pohjalta tehdään harjoitustöitä. Kurssin ohjelma on niin tiivis, että osallistujat eivät voi tehdä töitä kurssin aikana. Kurssille valittavan tulee itse varmistaa työnantajansa suostumus opintovapaaseen.

Kurssin rehtori on toimittaja, VTM Jaakko Lyytinen. Kurssin luennoijiksi ja työpajojen vetäjiksi kutsutaan asiantuntijoita laajasti eri aloilta. Kurssilaisten kehittymistä kirjoittajina tukevat myös mentorit.

Haku kurssille alkaa Kulttuurirahaston verkkosivuilla 1.3.2016 ja päättyy 18.3.2016. Päätökset kurssille valittavista tehdään toukokuun 2016 alussa.

Ensimmäinen Kulttuurijournalismin mestarikurssi järjestettiin syksyllä 2013.

 

Lisätiedot:

Yliasiamies Antti Arjava, p. 6128 1234, antti.arjava@skr.fi

Viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast, p. 050 518 5970, annakaisa.tavast@skr.fi

Viewing all 5762 articles
Browse latest View live