Syksyn uudet tietokirjat tarjoavat puntaroitua tutkimustietoa Suomen ja maailmanhistoriasta sekä lukuisista ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista.

Suomalaissotilaiden koskettavasta kirjeenvaihdosta talvi- ja jatkosodassa (Ilari Taskisen Terveiseni täältä jostakin) kuljetaan suomalaisen matkaruoan pariin (Ritva Kyllin Ruokaa reissussa) ja painajaisunien historiaan (Kaarina Kosken, Marko Lambergin, Kirsi Kanervan ja Anu Korhosen kirjoittama ja toimittama Pohjoiset painajaiset) sekä perehdytään suomalaisiin talouskriiseihin (Jari Elorannan ja Roope Uusitalon toimittama Ankarat ajat).

Asiantuntijat tarkastelevat myös maailmanpolitiikan tapahtumien taustoja, kuten Yhdysvaltain politiikkaan vaikuttaneita ihmisiä ja ajatuksia (Markus Kantolan Aatteiden Yhdysvallat) sekä itäisen Välimeren ja Israelin vaiheita (Toni Alarannan Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros ja Hannu Juusolan Israelin historia). Lisäksi avataan antiikin perintöä ja tutkimusta (Marke Ahosen, Mika Perälän ja Ville Vuolannon toimittama Antiikki ja me), kriittistä talouslukutaitoa (Hanna Ylöstalon, Heini Kinnusen, Emma Lambergin ja Inna Perheentuvan Feminismiä talouteen) sekä ympäristökriisien torjumista ja niihin varautumista (Tiedekulmapokkarien sarjan seitsemäs osa Mitä ilmasto muuttaa?).

Suomennoksena julkaistaan Mikael Pselloksen ainutlaatuinen keskiaikainen silminnäkijäkuvaus Bysantin keisarihovin elämästä (Bysantin hovimies, suom. Paavo Hohti). Tulevissa kirjoissa pohditaan myös mm. lukemisen muutosta, historian käyttöä suomalaisuuden rakentamisessa, psyykkistä haavoittuvuutta työelämässä sekä monia muita pinnalla olevia aiheita.

Tiedotteessa ovat lyhyet esittelyt kaikista syksyn uutuuksista. Lisätietoa kirjoista ja tekijöistä Gaudeamuksen verkkosivuilla ja syksyn 2024 katalogissa.

Arvostelukappaleiden tilaaminen ja tiedotejakelulistalle liittyminen:
Lasse Leminen
Viestintäpäällikkö
lasse.leminen@gaudeamus.fi | p. 050 466 4910

Selaa digitaalista katalogia
Lue lisää syksyn kirjoista
Tilaa painettu katalogi: info@gaudeamus.fi

Gaudeamuksen syksyn 2024 uutuuskirjat

Ilari Taskinen
Terveiseni täältä jostakin. Suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa

Koskettava kuvaus suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta, josta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. Miehet eivät kirjoittaneet vain kotiin perheilleen tai rakastetuilleen vaan myös esimerkiksi kavereilleen toisissa taisteluyksiköissä. Sotilailla oli kirjeystävinä myös tuntemattomia naisia, joille heidän oli usein helpompi avautua peloistaan ja vaikeuksistaan kuin läheisilleen. Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan vuosina yli miljardi kirjettä. Niiden avaama ainutlaatuinen näkymä ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin muistuttaa siitä inhimillisestä puolesta, joka sodan aikana jää varjoon – nykyäänkin.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-285-5 / Sidottu B5 / Noin 300 sivua, kuvitettu / KL 92.7 / UDK 948.0 / Suositushinta 36 €

Ritva Kylli
Ruokaa reissussa. Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta laivabuffetiin

Ihminen on liikkunut aina, ja matkalle on tietysti tarvittu hyvät eväät. Vuosisatojen aikana kulkuvälineet ovat kehittyneet ja talkkunalla ryyditetty piimä on vaihtunut muovikääreisiin kiedottuun voileipään. Suomen ruokahistoria -kirjallaan (2021) Kanava-palkinnon voittaneen ja tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden saaneen Ritva Kyllin uutuusteos ottaa lukijan mukaan jalkapatikkaan suolakalalla varustettu tuohikontti selässä, tarjoaa lihapiirakan huoltoaseman kahviossa ja johdattelee junan käytävää pitkin kultauksin koristeltuun ravintolavaunuun. Monenlaisten suupalojen ohella Ruokaa reissussa tarjoaa aimo annoksen liikkumisen historiaa.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-280-0 / Sidottu B5 / Noin 490 sivua, värikuvitettu / KL 68.2, 92, 40.7 / UDK 641/642, 948.0 / Suositushinta 36 €

Kaarina Koski, Marko Lamberg, Kirsi Kanerva & Anu Korhonen (kirj. & toim.)
Pohjoiset painajaiset. Pahojen unien kulttuurihistoria

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin. Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin – ja siten yhä uusien sukupolvien uniin.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-278-7 / Sidottu B5 / Noin 350 sivua, värikuvitettu / KL 92, 86.14 / UDK 948.0, 39 / Suositushinta 36 €

Markus Kantola
Aatteiden Yhdysvallat. Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan

Sadan viime vuoden aikana Yhdysvalloilla ja sen johtajilla on ollut valtava vaikutus muun maailman tapahtumiin ja ajattelutapoihin. Minkälaisesta aate- ja ajatusmaailmasta sen politiikka on kummunnut? Teos kuljettaa maassa käytyyn aatteelliseen keskusteluun 1800-luvun lopun kapitalismikritiikistä Vietnamin sodan, antikommunismin ja kansalaisoikeusliikkeiden kautta pidäkkeettömän markkinatalouden ja kristillisen oikeiston nousuun. Samalla se osoittaa yhdysvaltalaisen älymystön keskeisen vaikutuksen suurvallan harjoittamaan politiikkaan. Näiden hiljaisten vaikuttajien kirjoitukset näyttivät suuntaa merkittävien poliittisten päättäjien ajattelulle presidenteistä alkaen.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-275-6 / Sidottu B5 / Noin 320 sivua, kuvitettu / KL 98.312 / UDK 970 / Suositushinta 36 €

Mikael Psellos
Bysantin hovimies. Elämäni keisarivallan kulisseissa

Mikael Psellos eli 1000-luvun ensimmäisen vuosisadan Konstantinopolissa ja toimi useiden keisarien luotettuna neuvonantajana. Bysantin hovimies on silminnäkijän värikäs kertomus keisarien ja keisarinnojen sekä muiden aikalaisten toisiinsa kietoutuvista kohtaloista vallanhimon, talouden ja politiikan syövereissä. Teos kuvaa tarkkanäköisesti hallitsijoiden luonteita sekä hovin loisteliasta elämää huvituksineen ja suhdekiemuroineen mutta myös vallankäytön nurjaa puolta, korruptiota ja juonitteluja. Se tarjoaa suomenkieliselle lukijalle ensimmäistä kertaa autenttisen äänen suoraan Bysantista.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-282-4 / Suomentanut Paavo Hohti, alkuteos: Khronografia (976–1077) / Sidottu A5 / Noin 320 sivua / KL 91.1 / UDK 931/939 / Suositushinta 34 €

Jari Eloranta & Roope Uusitalo (toim.)
Ankarat ajat. Suomalaisten talouskriisien pitkä historia

Pulavuosia, pörssiromahduksia, suhdannesokkeja – lukuisat talouskriisit ovat koetelleet suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä. Oli taustalla sitten konflikteja tai kulkutauteja, katoja tai keinottelua, pääosin kriisit ovat olleet tuontitavaraa. Teoksessa nimekäs kirjoittajakunta tarkastelee monipuolisesti talouskriisejä ja niiden vaikutuksia 1860-luvun suurista nälkävuosista koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin uusimpiin kriiseihin. Samalla kuljetaan matka maatalousvaltaisesta Suomesta moderniin pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jonka instituutiot ovat osoittautuneet kestäviksi myllerrysten keskellä.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-270-1 / Nidottu A5 / Noin 320 sivua / KL 30, 36 / UDK 3, 33 / Suositushinta 36 €

Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto (toim.)
Antiikki ja me. Miksi antiikintutkimusta tarvitaan

Antiikin perintö on olennainen osa eurooppalaista sivistystä ja identiteettiä. Se on läsnä kielissä ja kulttuurissa, tieteissä ja taiteissa, arvoissa ja ajattelumalleissa sekä yhteiskunnan rakenteissa. Monitieteinen antiikintutkimus on tarpeen, jotta ymmärrämme muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten vaikutuksen arjessamme sekä osaamme tuottaa kriittistä tietoa ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Teos esittelee suomalaista antiikintutkimusta, joka on vireää, korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua. Esillä ovat niin elävät kuolleet kielet, antiikin ajatusten pitkät jäljet kuin kirjallisuuden tosiklassikot.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-267-1 / Nidottu A5 / Noin 350 sivua, kuvitettu / KL 91.17 / UDK 931/939 / Suositushinta 34 €

Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg & Inna Perheentupa
Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon

Perinteinen taloutta koskeva tieto ja talouspolitiikka perustuvat kapeaan ymmärrykseen talouteen liittyvistä valtarakenteista: usein sivuutetaan sukupuolittuneet taloudellisen eriarvoisuuden muodot sekä vaurauden kertyminen globaaliin pohjoiseen ja valkoisille miehille. Feminismiä talouteen kyseenalaistaa näitä kivettyneitä lainalaisuuksia ja avaa talouteen feministisiä näkökulmia ottaen huomioon sukupuolen ohella etenkin luokkaan ja rodullisuuteen liittyvät valtasuhteet. Teoksessa rakennetaan tasa-arvoisempaa, sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa ja ekologisesti kestävämpää maailmaa ja talousajattelua.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-290-9 / Nidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 30, 36 / UDK 3, 33 / Suositushinta 32 €

Tiedekulmapokkari 7
Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa

Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhdellä asteella, ja näyttää siltä, ettemme pysty rajoittamaan lämpenemistä 1,5 asteeseen. Samaan aikaan etenee luontokato, jonka vaikutukset näkyvät niin maalla kuin merissäkin. Pyyhettä ei saa heittää kehään: mitä enemmän pystymme näitä muutoksia jarruttamaan, sitä paremmin turvaamme elämisen edellytyksiä. Mitä ilmasto muuttaa? piirtää kuvaa siitä, millaisia murroksia edessämme on. Eturivin tutkijat kertovat, mitä jokaisen pitäisi juuri nyt tietää ympäristökriiseistä, niiden torjumisesta ja niihin varautumisesta. Teos on seitsemäs osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-286-2 / Nidottu, pokkari / Noin 200 sivua / KL T50.1, T30 / UDK 502/504, 3 / Hintaryhmä G, 12 €

Toni Alaranta
Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros. Itäisen Välimeren jännitteinen historia

Tasan 50 vuotta sitten eli kesällä 1974 Turkki valtasi Kyproksen pohjoisosan. Kolme vuosikymmentä myöhemmin Kyproksen kreikkalaisesta tasavallasta tuli puolestaan EU-jäsen.  Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros taustoittaa itäisen Välimeren alueen vaiherikasta historiaa Kreikan vapaussodasta 1820-luvulla modernin Turkin syntyyn, Kyproksen itsenäistymiseen ja 2020-luvun konflikteihin. Teos on samalla tarkka analyysi moninapaistuvan maailman lainalaisuuksista ja vaihtoehdoista. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kamppailu, pakolais-, ilmasto- ja energiakriisit sekä sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä näkyvät myös itäisen Välimeren todellisuudessa.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-268-8 / Sidottu A5 / Noin 280 sivua, kuvitettu / KL 98.11 / UDK 950 / Suositushinta 34 €

Hannu Juusola
Israelin historia. Toinen, uudistettu laitos

Israelin historia on yhä ainoa suomenkielinen kokonaisesitys Israelin valtion historiasta. Se käsittelee Palestiinan alueen vaiheita 1800-luvun lopulta ja sionismin synnystä vuonna 2023 puhjenneeseen Gazan sotaan saakka. Alun perin vuonna 2005 ilmestyneen palkitun teoksen uudistettu laitos täydentää tapahtumia parinkymmenen viime vuoden ajalta sekä ottaa huomioon uusimman tutkimuksen tulokset koko käsiteltävältä ajanjaksolta. Kirja auttaa hahmottamaan, millaiset kehityskulut ovat johtaneet nykyiseen umpikujaan ja millä tavoin menneisyys on läsnä yrityksissä päättää väkivallan kierre.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-274-9 / Sidottu B5 / Noin 380 sivua / KL 98.114 / UDK 950 / Suositushinta 36 €

Riie Heikkilä
Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta

Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-273-2 / Nidottu A5 / Noin 230 sivua / KL 30.1, 8 / UDK 316, 82 / Suositushinta 32 €

Jukka Kortti, Rami Mähkä, Mari Viita-aho & Aleksi Marti (toim.)
Kertomuksia kansakunnasta. Suomi ja suomalaisuus muuttuvassa historiakulttuurissa

Nationalismi ja populismi niin maailmalla kuin Suomessakin hyödyntävät kansakuntien syvälle juurtuneita kertomuksia ja myyttejä toiminnassaan. Käsitykset historiasta vaikuttavat siihen, miten Suomi ja suomalaisuus ymmärretään. Tämä ymmärrys muuttuu ajan mukana. Kertomuksia kansakunnasta pureutuu siihen, millä tavoin historiaa tänä päivänä käytetään suomalaisuuden rakentamisessa. Teoksessa tarkastellaan, minkälaista kuvaa menneisyydestä luodaan esimerkiksi kouluopetuksessa, museoissa ja itsenäisyyden juhlistamisessa. Katse kiinnitetään myös elokuviin ja muuhun populaarikulttuuriin sekä verkkokeskusteluihin.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-277-0 / Nidottu B5 / Noin 300 sivua, kuvitettu / KL 92 / UDK 948.0 / Suositushinta 36 €

Oili-Helena Ylijoki, Johanna Hokka, Elisa Kurtti, Pia Olsson & Tiina Suopajärvi
Tiede ja tunteet. Tutkimustyön arki ja arvot kilpailuyliopistossa

Taloudellista hyötyä ja huippututkimusta korostava tiedepolitiikka tuottaa ahtaan ja ahdistavan tunneilmaston, joka lyö leimansa tutkijan arkeen sekä siihen, mitä tutkitaan – ja mitä tiedämme maailmasta. Kilpailuyliopiston pelisäännöt suosivat suuria yksiköitä, monitieteisyyttä ja soveltavaa tutkimusta, ja humanistis-yhteiskunnalliset alat jäävät alakynteen. Tiede ja tunteet pureutuu yliopistojen jännitteiseen tunneilmapiiriin. Teos tarkastelee tutkimustyön arkea ja sitä ohjaavia ristiriitaisia arvoja. Miten perustella omaa työtään ja vastata syytöksiin turhanpäiväisestä tutkimuksesta? Kuinka voi luoda uskoa omaan tekemiseensä pätkätöiden puristuksessa? Mitä taistelu rahoituksesta tekee tieteen vapaudelle ja yliopistodemokratialle?

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-289-3 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 30 / UDK 3 / Suositushinta 34 €

Teemu Pauha & Roosa Haimila (toim.)
Uskonto mielessä. Psykologisia näkökulmia uskonnollisuuteen ja henkisyyteen

Uskonto mielessä tarkastelee uskontoa alueena, johon sisältyy monia psykologisesti kiinnostavia ilmiöitä. Psykologisia lähestymistapoja sovelletaan niin suuriin maailmanuskontoihin, uskontoihin sitoutumattomaan henkisyyteen kuin uskonnottomuuteenkin. Teoksessa pohditaan esimerkiksi, miten uskonto kytkeytyy hyvinvointiin ja millaisia katsomustyyppejä nuorilla on eri puolilla maailmaa. Uskonnon ja henkisyyden psykologinen tutkimus Suomessa on vireää, mutta sitä ei ole aiemmin koottu yksiin kansiin.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-283-1 / Nidottu B5 / Noin 320 sivua / KL 20, 14 / UDK 2, 159.9 / Suositushinta 36 €

Ari Väänänen
Mielen aikakausi. Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää?

Psyykkinen haavoittuvuus yhteiskunnassa lisääntyy, vaikka yksilötasolla ja erilaisissa pienyhteisöissä mielenterveyteen panostetaan entistä enemmän. Mielen aikakausi tarjoaa vaihtoehdon hyvinvointikonsulttien ja mielenterveyden asiantuntijoiden puheelle työstä ja terveydestä. Laajan tutkimusaineiston pohjalta teos tuo ruohonjuuritason näkökulman keskusteluun työterveyden, mielenterveyden ja työkulttuurin historiasta: mielenterveyden kasvanut rooli osana työkykyä ja -kyvyttömyyttä kuvastaa murrosta, joka nousee työelämän muutoksesta sekä yleisestä suuntautumisesta yksilön mielen aktiiviseen kuunteluun ja ohjaamiseen.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-288-6 / Nidottu A5 / Noin 320 sivua / KL 30, 36.13, 14.8 / UDK 3, 331.4, 159.9 / Suositushinta 36 €

Pekka Kuusela, Henna Pirskanen & Mikko Saastamoinen (toim.)
Kärsimys elämänkulussa. Sosiokulttuurinen näkökulma

Kärsimyksen kokemus on aina yksilöllinen, mutta sen lähteet voivat olla henkilökohtaisten syiden, kuten trauman, pitkäaikaissairauden, sosiaalisten suhteiden solmujen tai läheisen ihmisen menetyksen, lisäksi myös poliittisia tai kulttuurisia. Kärsimys elämänkulussa avaa aiheen yhteiskunnalliseen tarkasteluun. Teoksessa pohditaan inhimillisen ja sosiaalisen kärsimyksen muotoja, joiden alkuperä on erityisesti ihmisten välisessä kanssakäymisessä sekä yhteiskunnallisissa rakenteissa ja olosuhteissa. Tutkimusesimerkit tuovat esille kärsimyksen kokemuksia elämän eri vaiheissa ja eri ihmisryhmissä.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-279-4 / Nidottu A5 / Noin 260 sivua / KL 30.1 / UDK 316 / Suositushinta 34 €

Taru Kekoni, Kaarina Mönkkönen, Marja-Leena Hyvärinen & Eine Pakarinen
Vuorovaikutus työelämässä. Kuinka edistää yhteistyötaitoja

Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat työelämän ydintaitoihin, ja erityisesti ihmissuhdetyössä niillä on yhteys työstä suoriutumiseen ja kokemukseen työn mielekkyydestä. Vaikka näitä taitoja edellytetään, ne eivät tule ammatillisen tutkinnon kylkiäisinä vaan niitä on harjoiteltava koko työuran ajan. Vuorovaikutus työelämässä tarkastelee vuorovaikutusosaamista sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti ja kuvaa, kuinka vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella töissä ja opintojen aikana.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-276-3 / Nidottu A5 / Noin 180 sivua / KL 36.13, 14.8 / UDK 331.4, 159.9 / Suositushinta 34 €

Aino Kääriäinen
Tekstit sosiaalityössä. Asiakirjat, kirjoittaminen ja tiedonmuodostus

Kirjoittaminen on olennainen osa sosiaalialan työtä. Asiakirjojen kirjoittajalla on paljon valtaa ja valinnanmahdollisuuksia, ja jokaisen tekstin taustalla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tulkintoja. Tekstit sosiaalityössä auttaa ymmärtämään ammattilaisen tekstivalintojen seurauksia ja tarjoaa keinoja sosiaalityön tiedonmuodostukseen. Teos motivoi käyttämään asiakastyön dokumentointia työvälineenä, joka auttaa työntekijää parantamaan asiakkaan tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-281-7 / Nidottu A5 / Noin 150 sivua / KL 37.2 / UDK 364 / Suositushinta 34 €

Noora Ellonen, Janne Kivivuori, Satu Rantaeskola, Mikko Aaltonen, Antti Latvala & Sasu Tyni
Kriminaalipolitiikka. Tavoitteet, keinot ja vaikutukset

Kriminaalipolitiikan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa. Mutta onnistutaanko tässä, ja toimivatko jotkin keinot paremmin kuin toiset? Kriminaalipolitiikka nojaa empiiriseen tutkimukseen ja sen uusimpiin tuloksiin tarkastellessaan alan keskeisiä keinoja ja niiden vaikutuksia. Teos antaa kattavan kuvan kriminaalipolitiikan keinovalikoimasta sekä kriminaalipoliittista päätöksentekoa tukevasta tutkimuksesta.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-269-5 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 33.58, 30.16 / UDK 343 / Suositushinta 36 €

Hanna Tuominen (toim.)
Arvojen yhteisö. Näkökulmia Euroopan unionin perusarvoihin

Vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen muodostavat EU:n arvoperustan, mutta miten ne näkyvät unionin käytännön toiminnassa? Millä tavalla näitä arvoja haastetaan jännittyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa? Arvokeskustelu on erityisen tärkeää nyt, kun Euroopan yhdentymiskehityksen taustalla ollut ajatus rauhasta on rikkoutunut. Arvojen yhteisö selkeyttää keskustelua EU:n arvoista, arvioi niitä koskevien kiistojen politisoitumista ja viitoittaa tietä EU:n tulevaisuuteen.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-287-9 / Nidottu A5 / Noin 280 sivua / KL 32.51 / UDK 327 / Suositushinta 36 €

Juha T. Hakala
Laadullisen tutkimuksen ABC. Menetelmäopas opinnäytteen tekijälle

Opinnäytetyötä suunnitellessaan korkeakouluopiskelija on usein uuden ja oudon äärellä. Mitä ihmettä sitä tutkisi – ja millaisin konstein? Laadullisen tutkimuksen ABC johdattaa tavallisimpien laadullisten tutkimusmenetelmien saloihin tiiviisti ja ymmärrettävästi. Menetelmistä esitellään kymmenkunta tavallisinta fenomenologisesta tutkimuksesta etnografiseen lähestymistapaan. Kunkin menetelmän kohdalla kerrotaan arkijärkisten esimerkkien avulla myös se, kuinka sitä käytännössä sovelletaan.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-271-8 / Nidottu A5 / Noin 150 sivua / KL 30, 16.7 / UDK 303, 001 / Suositushinta 32 €

Esa Sirkkunen, Riku Neuvonen & työryhmä
Media alustojen ajassa

Media alustojen ajassa piirtää esiin kokonaiskuvan 2020-luvun digitaalisesta mediamaisemasta. Se avaa sosiaalisen median alustojen toimintalogiikkaa ja liiketoimintamalleja sekä kartoittaa journalistisen uutismedian toimintaedellytyksiä mainosrahoitteisilla mediamarkkinoilla. Teos pohtii myös, miten alustojen aiheuttamiin ongelmiin vihapuheesta valeuutisiin voidaan reagoida ja onko lainsäädännöllä mahdollisuuksia kontrolloida alati muuttuvaa digitaalista todellisuutta.

Marraskuu 2024 / ISBN 978-952-345-284-8 / Nidottu A5 / Noin 340 sivua / KL 07 / UDK 07 / Suositushinta 36 €

”Seudullamme on nyt ja tulevaisuudessa tarvetta sosiaali- ja terveysalan osaajille, kuten Alinan kaltaisille nuorille lääkäreille. Onkin hieno mahdollisuus päästä Alinan koeasumiskesän kautta näyttämään, mitä Iisalmi tarjoaa niin vapaa-ajan kuin urankin kannalta”, iloitsee Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.                         

”Teemme mielellämme yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa Iisalmen ja Ylä-Savon rekrytointien edistämiseksi. Uskomme, että tekemämme brändimarkkinointi lisää houkuttelevuutta myös hyvinvointialueen avoimiin tehtäviin. Tuomme esille pehmeitä vetovoimatekijöitä ja laajaa työpaikka- ja koulutustarjontaa, ja korostamme näin mahdollisuuksia löytää myös puolisolle työpaikka, jos terveydenhoitoalan osaajan perheen muuttopäätös olisi jäämässä siitä kiinni”, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski. 

Tulevan kesän koeasukas, neljännen vuoden lääketieteen opiskelija Alina Ruhanen ei ole ensimmäistä kertaa töissä Iisalmessa, sillä hän työskenteli jo edellisenäkin kesänä lääkäriharjoittelijana kaupungissa. Alina on kotoisin Tampereen seudulta, mutta opiskelupaikkakunnallaan Kuopiossa hän on asunut vuodesta 2020 saakka, joten savolaisuus on jo tullut tutuksi. 

”Ennen muuttoa en tiennyt Pohjois- Savosta tai Kuopiosta oikeastaan mitään. Nyt muutama vuosi myöhemmin olen tulossa toista kertaa kesätöihin Iisalmeen, tarkemmin ottaen Iisalmen aluesairaalaan, jossa olin myös viime kesän lääkäriharjoittelijana”, kertoo Alina Ruhanen ja jatkaa:

”Tänä vuonna, kun oikeudet riittävät, hakeuduin samaan paikkaan eli Iisalmen aluesairaalaan ensimmäisiin lääkärin töihini. Viime vuonna saikin ajella Kuopio-Iisalmi-väliä kerran jos toisenkin, joten kun sain kuulla, että Iisalmi hakee koeasukasta kesäksi, päätin heti tarttua mahdollisuuteen. Koeasuminen Iisalmessa tarjoaa myös virkeämmän kesälääkärin potilaille ja kollegoille!” 

Alina kertoo vapaa-aikansa kuluvan opintojen ohella myös kilpacheerleading -treeneissä ja Oliver-kissaa rapsutellessa.

”Kesältä Iisalmessa odotan töiden alkamisen lisäksi lämpimiä kelejä, uusia lajikokeiluja, torijäätelöitä, uimarantoja ja ihan vaan rentoa meininkiä! Ja vaikka savon murre ei ehkä vielä ole täysin hallussa, olen kuitenkin oppinut ymmärtämään sitä - ainakin melkein!”, kuvailee Alina iloisen odottavia tunnelmiaan. 

”Tulemme tarjoamaan Alinalle mahdollisuuden päästä nauttimaan niin liikunta- kuin kulttuuriharrastuksista ja rennoista hetkistä kaupungin kesätapahtumissa. Kiireneutraalissa Iisalmessa haluamme nostaa esille tasapainoisen arjen merkitystä ja kaupungista löytyviä runsaita elämyksiä vastapainoksi työlle, jossa varmasti välillä tulee kiireisiäkin hetkiä” kertoo Laura Koski. 

Koeasunnon sisustaminen alkaa - Ysaon sisustusalan opiskelijat näyttävät taitonsa Petterinkulman tarjoamassa asunnossa 

Koeasumisen kampanja on osa Iisalmen kaupungin sekä kumppaniyritysten ja –oppilaitosten yhteistä By Iisalmi –brändityötä, jonka avaintavoitteisiin kuuluu seudun houkuttelevuuden ja tunnettuuden kasvattaminen etenkin työperäisen muuton kannalta potentiaalisille kohderyhmille. Koeasumisen kampanjan pääkohderyhmää ovat nuoret opiskelijat ja vastavalmistuneet isoimmissa opiskelukaupungeissa. Heille ilmainen asuminen ja harrastaminen voi olla se tarvittava vipuvarsi, joka houkuttelee katsomaan kesätyötä kenties ennestään tuntemattomasta Iisalmesta. 

Koeasumisen kampanjassa pääyhteistyökumppanina toimii Petterinkulma Oy, joka tarjoaa edullisia ja hyväkuntoisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia myös muille kuin kampanjan kautta asuntoa hakeville. Petterinkulman tarjoamasta vuokrakodista viihtyisän ja muuttovalmiin kesäkodin loihtii toinen kampanjan tärkeä yhteistyötaho, Ylä-Savon ammattiopisto: Ysaon sisustusalan opiskelijat kalustavat ja sisustavat asunnon koeasukkaan toiveet huomioiden. Kevään aikana koeasumisen kampanjan viesintäkanavissa, kuten @KoeIisalmi -Instagramissa, päästään seuraamaan opiskelijoiden taidonnäytteitä aina sisustussuunnitelman laatimisesta asunnon viimeisiin silauksiin saakka.

Lisätietoja kampanjasta www.iisalmi.fi/koeiisalmi. Sivulla on luettavissa mm. Alina Ruhasen esittäytymisblogi. 
Kampanjan Instagram-tili: https://www.instagram.com/koeiisalmi

Lisätietoja antavat: 

Alina Ruhanen
lääkäriopiskeija, Iisalmen aluesairaalan kesälääkäri, Iisalmen koeasukas 2024
ruhanen.alina@gmail.com
p. 041 709 2820

Laura Koski
Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija
laura.koski@iisalmi.fi 
p. 040 632 5868

Terho Savolainen 
Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja 
terho.savolainen@iisalmi.fi
p. 040 630 5328

Ohjelmakarttaan uusia lisäyksiä ja päivitettyjä palaajia.

Radio Helsingissä kuullaan keväällä uusia erikoisohjelmia. Mieliala on kulttuurialojen näkymiin ja työelämään keskittyvä ohjelma. Omakuva syventyy taiteentekijöihin monipuolisesti. Kestävän elämän kadut heittäytyy kaupunkielämän liikutettavaksi. Yli rajan liitää laulu antaa äänen muusikoille, joiden lauluja nykyinen maailmantilanne marginalisoi.

Mieliala alkaa Radio Helsingin taajuudella 8. huhtikuuta ja tulee maanantaisin klo 16–18. Ohjelma on toteutettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa ja sitä juontavat Muusikkojen liiton freelance-koordinaattori Jaakko Kämäräinen ja luovuuteen erikoistunut organisaatiopsykologi Marjukka Laurola.

”Mieliala-ohjelmassa teemme tutkimusmatkaa taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen mielenmaisemiin. On kiinnostavaa kuulla ihmisten tarinoiden ja kokemusten kytkeytymisestä laajempiin ilmiöihin yhteiskunnassa ja työelämässä”, Kämäräinen sanoo.

On ajankohtaista puhua taiteentekijöiden motiiveista ja tilasta taiteen tekemiseen yhteiskunnassamme. Lotta Savolaisen luotsaamassa Omakuva-ohjelmassa vierailevat kotimaiset kuva- ja valokuvataiteilijat, säveltäjät ja tanssijat vastaavat kysymyksiin taiteentekemisen ehdoista, arvoista, toivosta, intohimosta ja luovuudesta.

”Taide antaa meille mahdollisuuden kokea ajatuksia, tiloja ja tunteita – se osoittaa suuntia ja välittää unelmia. Omakuva-ohjelma on häivähdys maailmasta, johon vain taide voi meidät viedä”, kuvailee Savolainen. Taidehallin tarjoama Omakuva alkaa Radio Helsingissä 6. huhtikuuta ja tulee lauantaisin klo 17–18.

Helsinki Design Weekly ja Lounaistuuli jatkavat Radio Helsingin ohjelmistossa uusituilla konsepteilla. Lounaistuuli puhaltaa Antti Yli-Hallan soittaman tuoreen musiikin toimesta 23. huhtikuuta alkaen jatkossa kahden tunnin ajan tiistaisin klo 16–18. Helsinki Design Weeklyn fokus painottuu syväluotaaviin haastatteluihin.

”Helsinki Design Weeklyn tavoitteena on edelleen lisätä inklusiivista muotoilu- ja arkkitehtuuripuhetta – ohjelman aiheet koskettavat meitä kaikkia ja toivon, että ne herättävät keskustelua myös studion ulkopuolella”, kommentoi ohjelman juontaja ja Helsinki Design Weekin ohjelmajohtaja Anni Korkman. 

Helsinki Design Weekly tulee torstaisin kello 12–13 ja se on toteutettu yhteistyössä Arkkitehtuurimuseo x Designmuseon sekä Grafian kanssa.

Kestävän elämän kadut -ohjelmassa pohditaan yhdessä kiinnostavien vieraiden kanssa liikkumisen ja liikenteen vaikutuksia kaupunkien elämänlaatuun ja ympäristöön. 

”Uudessa ohjelmassa pääsemme Martti Tulenheimon kanssa jututtamaan kestävän liikkumisen huippuosaajia ja inspiroitumaan heidän ajatuksistaan”, kertoo Tulenheimon kanssa ohjelmaa juontava Fedja Kamari. Ohjelma tulee 17. huhtikuuta alkaen keskiviikkoisin klo 11 ja sen mahdollistaa Traficom.

Yli rajan liitää laulu -ohjelma on rohkea ja harkittu avaus Radio Helsingiltä. Muusikko–säveltäjät Anne-Mari Kivimäki, Arto Rinne ja Taito Hoffrén ottavat haastattelujen avulla selvää, mitä Venäjällä asuville tai sieltä muuttaneille taiteilijoille sekä ukrainalaisille muusikoille kuuluu ja miten esimerkiksi suomalais-ugrilaiset marin ja udmurtin kielet ja kulttuurit tällä hetkellä voivat. Radio Helsinki ja ohjelman tekijät tuomitsevat jyrkästi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa. 

”Rautaesirippu on jälleen laskeutunut, ja sen takana asuu muun muassa kielivähemmistöihin kuuluvia ja marginaaliin ajettuja taiteilijoita, jotka ovat ahdingossa. Yli rajan liitää laulu -ohjelmalla yritämme edistää näiden vähemmistökulttuurien tunnettuutta ja säilyvyyttä yli vaikeiden aikojen”, kommentoi Radio Helsingin päätoimittaja Jukka Hätinen.

Yli rajan liitää laulu -ohjelman kuusi jaksoa tulevat 8.5. alkaen Radio Helsingin taajuuksilla keskiviikkoisin klo 20. Ohjelma on toteutettu yhteistyössä Folk Extremen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Helsinki-filmin tuleva mysteeritrilleri Jään vangit voitti MIPDraman Coup de Coeur-palkinnon Cannesissa

Elisa Viihteen tilaama ja Helsinki-filmin tuottama tuleva trilleri Jään vangit (Icebreaker) voitti viikonloppuna arvostetun MIPDraman Coup de Coeur -palkinnon. MIPTV on alan suurin messutapahtuma, jossa esitellään huippuluokan TV-draamasarjoja kansainvälisille kanaville ja rahoittajille. Tapahtuma järjestetään vuosittain Cannesissa. Sarjan luoja ja pääkäsikirjoittaja on vastaava tuottaja Mia Ylönen (Koodinimi: Annika, Sijainen, Mädät omenat). Sarjan on ohjannut Pete Riski, joka on voittanut useita palkintoja ohjaamistaan mainoksista, musiikkivideoista, elokuvista ja tv-sarjoista. Hän on voittanut Coup de Coeur -palkinnon aiemmin Elisa Viihteen sarjasta Bullets.

Jään vangit on Pohjanlahdelle sijoittuva yliluonnollisiakin elementtejä sisältävä mysteeritrilleri. Tarinan ytimessä on karille ajanut jäänmurtaja, jonka mysteeriä merivartija Sanna Manner (Jessica Grabowsky) selvittää. Talvimyrskyn ja vedenalaisen uhan vuoksi pelastusoperaatiosta tulee pian jäätävä selviytymistaistelu. Keskeisissä rooleissa nähdään lisäksi Mikko Leppilampi, Eero Milonoff, Roderick Kabanga, Johannes Holopainen, Karim Rapatti, Seidi Haarla, Riitta Havukainen ja Mona Kortelampi.

”Jään vangit yhdistää klaustrofobisen jäänmurtajan ja hyytävän jäätikkömaiseman humaaniin tarinaan - sarja ytimessä on rakkaus, joka ylittää elämän ja kuoleman rajan”, kertoo sarjan luoja ja vastaava tuottaja Mia Ylönen.

”Olemme todella iloisia Elisa Viihteen alkuperäissarjan Jään vangit Coup de Coeur -palkinnosta - onnittelut Helsinki-filmille ja sarjan koko työryhmälle! Jännittävä mysteeritrilleri tulee katsottavaksi vuonna 2025 Ruutu-suoratoistopalvelussa,” kertoo Elisan sisältöjohtaja Ani Korpela.

Sarjaa on rahoittanut Business Finland ja sen kehittelyä on rahoitettu Creative Europe Media -ohjelman ja Suomen elokuvasäätiön tuella. Jään vangit -tuotantoa on kuvattu Oulun ja Raahen seudulla, ja tuotannon yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-Suomen elokuvakomissio, Business Oulu sekä Raahen kaupunki. Sarjaa on kuvattu myös FireFramen virtuaalistudiossa.

Sarjan kansainvälisestä myynnistä vastaa About Premium Content (APC) ja sarjan katseluoikeudet on jo ennakkoon myyty Espanjaan.

Elisa Viihteen alkuperäissarjojen ensiesitykset nähdään Ruutu+ -tilauksella ja sarjat tulevat myöhemmin katsottavaksi myös Elisa Viihde -palveluun. Jään vangit tulee ensi-iltaan 2025.

Lisätietoja:
Mia Ylönen
Head of Drama
mia.ylonen@helsinkifilmi.fi
+358 40 724 1718

Saksalaisseura Bayer Leverkusen on ollut voittamaton tällä kaudella. Joukkueella on mahdollisuus varmistaa Bundesliigan mestaruus sunnuntaina 14.4. kotiottelussa Werder Bremeniä vastaan. Joukkueen kapteeni Lukas Hradecky tekisi samalla suomalaista urheiluhistoriaa: miehestä tulisi ensimmäinen suomalaisjalkapalloilija, joka on joukkueensa kapteenina voittanut Euroopan top 5-huippusarjan mestaruuden. Viaplay näyttää ratkaisuottelun studiolähetyksen kera sunnuntaina 14. huhtikuuta klo 18.00 alkaen. 

Lukas Hradeckysta voi tulla sunnuntaina ensimmäinen suomalainen, joka on joukkueensa kapteenina voittanut Euroopan top-5-sarjan mestaruuden (Englannin Valioliiga, Saksan Bundesliiga, Espanjan La Liga, Italian Serie A ja Ranskan Ligue).  

Hradeckylla on kovat odotukset sunnuntaille: 

”Ei tällaisesta voinut unelmoidakaan, että tässä vaiheessa huhtikuussa tehdään haastattelua, että seuraavalla kierroksella voisi varmistaa mestaruuden. Lähellä ollaan, mutta ei maalissa vielä. Sanomattakin on selvää, että halutaan hoitaa se nyt heti sunnuntaina kotistadionilla pois alta. Jos se nyt onnistuu, niin varmasti halutaan ihan kunnolla jäädä historiaan ja olla – miksei häviämättä koko kautta. Sunnuntai siintää silmissä ja silloin on tavoite voittaa", Lukas Hradecky lupaa. 

Xabi Alonson valmentama saksalaisseura Bayer Leverkusen on ollut tällä kaudella lyömätön: joukkue ei ole hävinnyt yhtään kauden 28 ottelustaan. Joukkue kohtaa kotistadionillaan BayArenalla Werder Bremenin tulevana sunnuntaina klo 18.30 alkaen. Viaplayn studiossa ottelua ennakoivat asiantunteva selostajaduo Ville Kuusinen ja Tero Kainulainen.  

”Studiolähetys perkaa Leverkusenia ja mitä ensimmäinen mestaruus seuralle merkitsee. Lisäksi luodaan katsaus Lukas Hradeckyn uraan ja mihin saavutus menee suomalaisten historiassa. Lukas Hradecky voi nousta historian toiseksi suomalaiseksi Bundesliigan mestariksi, ja vielä joukkueen kapteenina”, kertoo Kuusinen. 

”Haastattelussa on myös toistaiseksi ainoan Euroopan TOP5-sarjojen mestaruuden (Werder Bremen 2004) suomalaisena voittanut Pekka Lagerblom. Hän kertoo, mitä Bundesliigan mestaruuden voittaminen vaatii mahtavan Bayern Münchenin puristuksessa”, täydentää Tero Kainulainen.  

Lähetyksessä päästään kuulemaan myös tunnelmia paikan päältä, kun Viaplayn kirjeenvaihtaja Johanna Nordling raportoi suoraan BayArenalta. 

Bayer Leverkusenin pokaalijahti jatkuu keväällä lisäksi UEFA Eurooppa-liigassa ja Saksan cupissa.  Molempien sarjojen huipentumista voi seurata Viaplayssa ja V sport -kanavilla. 

Futisfaneja hemmotellaan myös Valioliigan tiukalla mestaruustaistolla 

Valioliigan mestaruustaistelu on käynyt tällä kaudella kuumempana kuin vuosiin. Huippuseurat Arsenal, Liverpool ja Manchester City ovat kaikki sarjan keulilla pisteen sisällä toisistaan. Viikonlopun Valioliiga-studiossa seurataan kutkuttavaa kärkitilannetta ja otteluita Liverpool - Palace & Arsenal - Aston Villa klo 15.30 alkaen. Studiossa nähdään Tuomas Tahvanainen, Mika Kottila ja Jussi Jääskeläinen. 

Kevään viimeisten kierrosten aikana ratkeaa jatkaako City mestaruusputkea, päättyykö Jürgen Kloppin aikakausi Liverpoolissa juhliin vai onko Arsenal kasvanut voittajaksi. Kauden loppuun saakka tiedossa on isot panokset joka viikonloppu ja mestari saattaa olla selvillä vasta sunnuntaina 19.5. pelattavan päätöskierroksen jälkeen. 

Bundesliigan kuukauden ottelu:
Bayer Leverkusen – Werder Bremen  
su 14.4. klo 18.00 alkaen (Viaplay & V Sport+ Suomi) 

Valioliiga-studio:
Liverpool – Crystal Palace & Arsenal – Aston Villa
su 14.4. klo 15.30 alkaen (Viaplay & V sport 2 Suomi)

Lisätietoja:

Erika Miramo, Head of Marketing & PR
erika.miramo@viaplaygroup.com

 Yleisöä SuomiAreenassa Porissa kesällä 2023. Kuva: Juha-Matti Tenhunen

SuomiAreena tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla festivaali pyrkii tuomaan yhteiskunnan ajankohtaiset aiheet ymmärrettävällä tavalla lähelle kaikkia meitä. Suomen suurimman yhteiskunnallisen festivaalin mahdollistavat Suomen johtava kaupallinen mediayhtiö MTV Oy ja Porin kaupunki yhdessä yhteistyökumppaneiden viestintätoimisto Tekirin, tutkimusyhtiö Verianin, Kvs-säätiön sekä S-ryhmän kanssa.

Festivaaliohjelmassa keskustelua, urheilua, podcasteja sekä viihdettä

Festivaali toteutetaan yhteistyössä yli 200 organisaation voimin: keskustelua edellyttäviä ajankohtaisia teemoja ja tekoja esiin nostavat erilaiset yritykset, yhteisöt, yhteiskunnan toimijat ja kansalaiset. Yhteisenä tavoitteena on Suomi, jossa on enemmän ratkaisuja, vähemmän ongelmia.

SuomiAreenan keskusteluiden teemat syntyvät ajankohtaisista aiheista. Teemat rakentuvat seitsemälle tapahtumalavalle viikonpäivittäin.

• tiistai 25.6.: demokratia, hyvinvointi, mielenterveys
• keskiviikko 26.6.: kestävä kehitys, sivistys, energia, kansainvälisyys
• torstai 27.6.: vihreä siirtymä, energia, koulutus, kiertotalous
• perjantai 28.6.: työ, teknologia, ruoka

”Tulevana kesänä puhumme demokratiasta, joka nousi toiveena esiin kävijäkyselyssämme viime vuonna. On hienoa, että pystymme vastaamaan kävijöiden sisältötoiveisiin. Ajankohtaiset, suomalaisia puhuttavat teemat ja ilmiöt näkyvät lavatoteutuksissa, ja viime kesän yleisön suosikki roast tulee myös jatkamaan ohjelmassa”, kertoo SuomiAreenan vastaava tuottaja Johanna Tonttila MTV:ltä.

Keskustelupaikat tapahtumaviikolla

Keskusteluja tullaan tapahtumapäivien aikana käymään seitsemällä lavalla. Porin Etelärannassa sijaitseva lava palaa virallisen ohjelman pitopaikaksi. Mukana on myös viime kesänä tutuksi tullut Vaakunan lava lähellä kauppatoria.

”Uudistettu Etelärannan alue saadaan jälleen remontin jälkeen käyttöön. On hienoa tuoda lavatoteutus välivuoden jälkeen taas upeisiin jokimaisemiin”, iloitsee SuomiAreenan tuottaja Jenni Åman.

Etelärannan lisäksi keskustelut järjestetään viime vuodelta tutuissa paikoissa kauppatorilla, Eetunaukiolla, Raatihuoneenpuistossa, kaupungintalon pihassa, kauppakeskus Puuvillassa sekä Gallen-Kallelankadulla. Lisätietoa tapahtumapaikoista.

Koko SuomiAreena-festivaalin ohjelma julkaistaan alkukesällä osoitteessa www.suomiareena.fi.

Aiemmin aiheesta:

13.2.2024 Sivistyksen teemavuosi näkyy SuomiAreenan ohjelmassa – Kvs-säätiö festivaalin yhteistyökumppaniksi

1.2.2024 Tavallisten kansalaisten ääni ei kuulu julkisessa keskustelussa – näitä asioita suomalaiset odottavat presidentiltä arvokeskustelijana

Lisätiedot:
SuomiAreena, MTV Oy
Johanna Tonttila, vastaava tuottaja, 041 510 6955, johanna.tonttila@mtv.fi 

Porin kaupunki
Jenni Åman, tuottaja, 044 701 8244, jenni.aman@pori.fi

Kyberturvallisuusyhtiö Check Point korostaa vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen Brand Phishing Ranking -raportissaan kyberuhkien kasvua. Airbnb:n nousu kymmenen eniten jäljitellyn brändin joukkoon kertoo kyberrikollisten toimintapiirin laajentumisesta.

ESPOO – 16. huhtikuuta 2024 – Maailman johtavan tekoäly- ja pilvipohjaisten kyberturvallisuusalustojen tarjoajan, Check Point Software Technologiesin, tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research on julkaissut vuoden 2024 ensimmäistä neljännestä koskevan Brand Phishing Ranking -raporttinsa. Siitä selviää, mitä brändejä kyberrikolliset useimmin hyödynsivät kalastellessaan uhriensa henkilö- tai pankkitietoja tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2024.

Microsoft jatkoi eniten jäljiteltynä brändinä tietojenkalasteluhyökkäyksissä, huimalla 38 prosentin osuudellaan kaikista brand phishing -yrityksistä. Google nousi toiselle sijalle, kattaen 11 prosenttia kalasteluyrityksistä, mikä on hieman enemmän kuin edellisen kvartaalin kolmannella sijallaan. LinkedIn nousi kolmanneksi 11 prosentin osuudella, mikä on merkittävä kasvu edellisestä vuosineljänneksestä.

Huomattavaa on myös Airbnb:n nousu ensimmäistä kertaa kärkibrändien listalle, sijalle kymmenen. Nousu johtuu todennäköisesti pääsiäiskauden matkailun ja lomavarausten lisääntymisestä. Kausiluonteinen piikki lomien suunnittelussa, erityisesti yksilöllisiä majoituksia etsivien matkailijoiden keskuudessa, on saattanut lisätä Airbnb:n näkyvyyttä ja houkuttelevuutta kyberikollisille.

Teknologia-ala säilyi ennallaan kalasteluhyökkäyksissä eniten jäljiteltynä teollisuudenalana, ja sitä seurasivat sosiaaliset verkostot ja pankkitoiminta. Teknologiabrändien johtava asema johtuu todennäköisesti niiden laajasta käytöstä yritysympäristöissä ja etätyössä, mikä tekee niistä houkuttelevia reittejä päästä käsiksi yrityksen arkaluonteisiin tietoihin. Usein niitä käytetään yhdessä työntekijöiden sisäisten tunnisteiden kanssa, ja niiden väärinkäyttö aiheuttaa suuremman riskin kuin yksilön some-, kuljetus- tai pankkialustoilla käyttämien henkilökohtaisten tietojen vuotaminen.

Check Point Softwaren Data Group Manager Omer Dembinsky korostaa tietojenkalasteluhyökkäysten jatkuvaa uhkaa ja toteaa:

”Hyvämaineisia brändejä jäljitellään jatkuvasti, joten käyttäjien on oltava erityisen valppaita saadessaan sähköposteja tai viestejä, jotka näyttävät tulevan luotettavilta brändeiltä. Valppaus ja ennakoivien kyberturvallisuuskäytäntöjen noudattaminen auttavat yksilöitä vähentämään riskiä joutua kyberrikollisten taktiikoiden uhriksi.”

Kalasteluhyökkäyksessä rikolliset yrittävät jäljitellä tunnetun yrityksen tai tuotemerkin verkkosivuja käyttämällä samantyyppistä domain-nimeä tai URL-osoitetta ja sukunäköistä ulkoasua. Väärennetylle verkkosivulle vievä linkki voidaan lähettää uhreille sähköpostitse tai tekstiviestinä. On myös mahdollista, että uhri pyritään ohjaamaan väärennetylle sivulle verkkoselailun aikana tai väärennetyn mobiilisovelluksen avulla. Väärennetty verkkosivu sisältää usein lomakkeen, jonka tarkoitus on anastaa uhrin henkilö- tai maksutietoja tai salasanoja.

Useimmin väärennetyt brändit, Q1 2024  

1. Microsoft (38 %)
2. Google (11 %)
3. LinkedIn (11 %)
4. Apple (5 %)
5. DHL (5 %)
6. Amazon (3 %)
7. Facebook (2 %)
8. Roblox (2 %)
9. Wells Fargo (2 %)
10. Airbnb (1 %).

Lue lisää ja katso esimerkkejä DHL:n ja Microsoftin nimissä lähetetyistä tietojenkalasteluviesteistä Check Pointin blogista: Microsoft and Google Top the List in Q1 2024 Phishing Attacks: Check Point Research Highlights a Surge in Cyber Threats

Check Pointin blogissa julkaistut kuvat/ruutukaappaukset ovat saatavissa pyynnöstä.

Lisätiedot:

Jarno Ahlström, Lead Security Engineer, Cyber Security Evangelist, Check Point Software Technologies, jarnoa@checkpoint.com, p. 040 707 0706.

Viivi Tynjälä, Country Manager, Finland and Baltics, Check Point Software Technologies, viivit@checkpoint.com, p. 0400 411 530.

Haastattelu- ja kuvapyynnöt: Päivi Savolainen, viestintäkonsultti, OSG Viestintä, paivi.savolainen@osg.fi, p. +358 50 441 6068.

Viaplayn ruotsalaisessa uutuussarjassa Eva päättää hankkia lapsen yksin hedelmöityshoitojen avulla, ja matkustaa luovutettujen sukusolujen perässä Kööpenhaminaan. Ihmissuhdesotkut kasvavat  samassa tahdissa Evan raskausvatsan kanssa. Sarjan pääosassa nähdään mm. Kuilu-elokuvasta tuttu Tuva Novotny. Draamakomedia All and Eva saa ensi-iltansa sunnuntaina 21. huhtikuuta Viaplayssa. Katso sarjan traileri. 
 
Eva (Tuva Novotny) ei usko rakkauteen. Hän matkustaa Kööpenhaminaan tarkoituksenaan hankkia lapsi itsellisenä naisena hedelmöitysklinikalla. Hän valitsee spermanluovuttajakseen Madsin (Joachim Fjelstrup), joka vaikuttaa kaikin puolin täydelliseltä. Mutta iltana ennen keinohedelmöitystä hän ei saa unta, miettiessään valitsiko sittenkään oikean luovuttajan, ja päättää salaa selvittää luovuttajansa henkilöllisyyden. Mads osoittautuu tavalliseksi ja mukavaksi tanskalaismieheksi, josta ei heti huoku psykopaatin leima. Ja aivan rehellisesti sanottuna, voiko enempää edes toivoa?  

Eva matkustaa tyytyväisenä takaisin Tukholmaan, alkio vatsassaan. Mads ei kuitenkaan voi unohtaa Evaa heidän tapaamisensa jälkeen ja muutaman kuukauden päästä hän etsiikin Evan käsiinsä Tukholmassa. Yhtäkkiä elämästä tulee monimutkaista, kun valheiden verkko kasvaa kera raskausvatsan. 

”Evan kontrollintarve ja pelko on odottamattomasti imenyt hänet mukanaan. Mutta koska elämä tarjoaa usein yhden tai useammankin yllätyksen, hänen hyvin suunniteltu maailmansa romahtaa. Eikä hänellä ole mitään työkaluja tilanteen ratkaisemiseksi”, Tuva Novotny kertoo roolihahmostaan.  

Myös Evan läheisillä riittää pulmia 

Sarjassa pääsemme myös tutustumaan Evan parhaaseen ystävään Jamesiin (Bengt Braskered), joka toisin kuin Eva tekee kaikkensa löytääkseen elämänsä rakkauden, sillä hän uskoo elämän alkavan vasta kun tapaa ihmisen kenen kanssa sen jakaa. 

”Minulla ja Jamesilla on mielikuva siitä, miltä sen suuren rakkauden tulisi tuntua ja miten “sen jonkun” tapaamisen tulisi mennä. Mutta kun se sitten vihdoin tapahtuu, on se harvoin sitä mitä odotimme, ja riski on suuri että se menee ohitsemme”, kommentoi Bengt Braskered. 

Evan äiti Inger (Sissela Kyle) ei tunnu koskaan saavan tyttäreltään kaipaamaansa hyväksyntää. Tuoreeltaan eläköitynyt Inger joutuu identiteettikriisiin elämän ottaessaan äkkikäännöksen.  

”Äiti-Inger on sitä mieltä, että hän ja Eva ovat parhaita kavereita – tai ainakin niin sen tulisi olla. Hänellä olisi paljon hyviä neuvoja jaettavaksi, jos vain Eva malttaisi joskus kuunnella. Eva hankaa vastaan, mutta toivoa ei saa koskaan menettää. Ei koskaan”, Sissela Kyle kuvailee hahmoaan. 

Evan parhaalla ystävällä, Josefinella (Sanna Sundqvist), kaikki asiat ovat periaatteessa hyvin. Ainakin pitäisi olla, mutta silti joku häiritsee. Hänen miehensä Nils (Jason ”Timbuktu” Diakité) elää täysin tyytyväisenä lapsiperhearkea. Ja antaa elämänsä valua hukkaan. 

”Josefinesta tuntuu, että hänen tulisi vaan tyytyä ja olla onnellinen elämästään. Mutta jostain hiipi pelko siitä, junnaako elämä paikoillaan. Hän kaipaa tuntevansa olevansa elossa. Hän haluaa ravistella ja sekoittaa pakkaa, eikä oikein edes tiedä miksi”, sanoo Sanna Sundqvist. 
 
Viaplayn uusi elämänmakuinen draamakomedia All and Eve saa ensi-iltansa sunnuntaina 21. huhtikuuta (katso täältä). Kuusiosaisesta sarjasta nähdään ensi-iltapäivänä kaksi jaksoa, jonka jälkeen uusia jaksoja ilmestyy yksi per viikko. 

Sarjan on Viaplaylle tuottanut Warner Bros. International Television Production Sverige. Sen ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa Johanna Runevad, tuottajana toimii Sofie Palage  (Rakasta mua, Harmonica, Orca) ja vastaavana tuottajana Johan Hedman (Börje – The Journey of a Legend,, Limbo, Rakasta mua) Warner Bros. International Television Production Sverigeltä.  

Lisätietoja:

Erika Miramo, Head of Marketing & PR, Viaplay Group Finland
erika.miramo@viaplaygroup.com

Lääketeollisuus ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri Anne-Mari Virolainen. Virolainen toimi Juha Sipilän hallituksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä 2018–2019. Hän oli kansanedustaja 2007–2023.

Virolainen on toiminut myös yrittäjänä sekä erilaisissa johtotehtävissä useissa yrityksissä. Lisäksi hänellä on ollut lukuisia luottamustehtäviä eri potilasjärjestöissä.

”Talous, turvallisuus, terveys ja tutkimus. Nämä neljä asiaa ovat ihmiselle ja yhteiskunnalle hyvän elämän peruspilareita ja lääketeollisuus vaikuttaa niistä jokaiseen. Ne ovat myös minulle itselleni erityisen tärkeitä teemoja. Olenkin valtavan innostunut ja motivoinut saadessani johtaa keskeisen suomalaisen kasvualan tuloksellista yhteistyötä”, Virolainen toteaa.

”Edessämme on valtavia haasteita, joita Lääketeollisuus haluaa olla mukana aktiivisesti ratkomassa. Kuluvan viikon kehysriihessä hallitus päätti myös uusista lääkkeitä koskevista säästöistä, joista on tärkeä jatkaa keskustelua toimialan kanssa. Me näemme toimialan innovaatiopohjaisen talouden rakentajana. Olemme valmiina kansallisiin kasvutalkoisiin. Tämä edellyttää toimintaympäristöstä huolehtimista. Yhtä lailla tärkeää on vaikuttaa Euroopan unionissa valmisteltavaan lainsäädäntöön. Minusta terveys on myös Euroopan strategisen autonomian ytimessä ja haluamme käydä tästä keskustelua EU-vaalien yhteydessä”, Virolainen korostaa.

Lääketeollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Niilo Färkkilä on erittäin tyytyväinen toimitusjohtajavalintaan. ”Halusimme toimitusjohtajaksi vahvan johtajan, jolla on vankka toimintaympäristön ymmärrys sekä kattavat yhteiskunnalliset verkostot. Anne-Marissa saamme nämä kaikki kolme ominaisuutta samassa paketissa. Uskon, että kasvua ja hyvinvointia rakentavan Lääketeollisuuden ääni on jatkossa yhteiskunnallisessa keskustelussa entistä kuuluvampi”, hän kertoo.

Lisätiedot:
Niilo Färkkilä, Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja, puh. +358 50 433 4504
Haastattelupyynnöt: viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Arto Virtanen, puh. +358 44 537 0244

--

Palkintosumma, 25 000 euroa, jaettiin kolmen saajan kesken:                       

Matti Ylönen, Mona Mannevuo & Niina Kari: Viestintätoimistojen valta, Vastapaino, 15 000 euroa

Tuomariston perustelu: Vankkaan tutkimustietoon pohjaava kirja linkittyy vahvasti käytännön kenttään ja pystyy hienosti avaamaan aihetta myös suurelle yleisölle. Vaikka kirja käsittelee viestintätoimistojen valtaa ja roolia suomalaisesta näkökulmasta, aihe kytkeytyy laajempaan kontekstiin. Teoksen kieli on hiottua, helppolukuista ja yleistajuista.

Matti Ylönen, Mona Mannevuo ja Niina Kari:
”Ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä on tärkeää käsitellä suomen kielellä yleistajuisesti, sillä englanninkielisissä tiedelehdissä käyty keskustelu ei ole kaikkien tavoitettavissa. Lisäksi erikoisalojen tieteellinen käsitteistö jää usein etäiseksi. Suomenkielisellä tieteellisellä julkaisutoiminnalla sekalaisen uutisvirran ilmiöitä voi ymmärtää, tulkita ja asettaa laajempiin asiayhteyksiin.”

Yliopistotutkija, VTT Salla-Maaria Laaksonen, 5 000 euroa

Tuomariston perustelu: Salla-Maaria Laaksonen on monipuolinen tutkija, joka on laajasti verkottunut yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Laaksonen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja tutkimuksen kommentoija ja yleistajuistaja.

Salla-Maaria Laaksonen:
”Äidinkieli on aina ajattelun kieli. Suomenkielinen tieteellinen julkaiseminen on itseymmärryksen väline paitsi viestinnän tutkimukselle, myös tutkittaville ja viestinnän ja median ammattilaisille.

On myös tärkeää, että voimme opetuksessa käyttää suomenkielisiä tieteellisiä julkaisuja ja muita tekstejä. Suomenkielinen tieteellinen kirjallisuus on keino kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja koko yhteiskuntaa. Siksi suomenkielinen tiedejulkaiseminen voi olla erittäin vaikuttavaa, ja sitä tarvitaan erilaisissa muodoissa myös tulevaisuudessa.”

Freelancer Päivi Valotie, 5 000 euroa

Tuomariston perustelu: Päivi Valotie on kotimaisen tiedejulkaisemisen monitoimija, jonka työ ei näy ulospäin. Valotie on ollut taittajana ja sihteerinä keskeisessä tehtävässä mm. audiovisuaalisen median Lähikuva-lehdessä ja elokuvan ja audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvässä verkkojulkaisussa WiderScreenissä. Ilman Valotien ja monen muun hänen tavoin taustalla työtä tekevän panosta suomenkielinen tieteellinen julkaiseminen olisi paljon nykyistä vähäisempää.

Päivi Valotie:
”Kuka muukaan tiedettä suomeksi tekisi, elleivät suomalaiset itse? Vaikka englantia osataan yleisesti, englanninkielisissä/kansainvälisissä julkaisuissa artikkelit jäävät lähinnä saman alan toisten tutkijoiden luettaviksi. Suomenkielinen teksti tavoittaa enemmän potentiaalisia lukijoita, myös akateemisten piirien ulkopuolelta. Tiede ei jää harvojen huviksi ja hyödyksi. Kirjoittaminen suomeksi pitää myös yllä tutkijoiden kykyä ilmaista itseään ja tutkimustuloksiaan sujuvasti suomeksi.”

Helsingin Sanomain Säätiö haluaa perustamallaan Tiedettä suomeksi -palkinnolla tukea viestinnän alalla tehtävää suomenkielistä tieteellistä julkaisemista ja nostaa sen arvostusta. Säätiö perusti palkinnon vuonna 2020. Vuonna 2024 kilpailun tuomaristoon kuuluivat säätiön varapuheenjohtaja, professori Pirjo Hiidenmaa (pj.), professori Anne Mäntynen, FT, julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki ja yliasiamies Ulla Koski.

Lisätietoja:

Professori Pirjo Hiidenmaa, pirjo.hiidenmaa@helsinki.fi, 045 1456 514
Yliasiamies Ulla Koski, ulla.koski@hssaatio.fi, 040 7311 507

www.hssaatio.fi

Palkintosumma, 25 000 euroa, jaettiin kolmen saajan kesken:                       

Matti Ylönen, Mona Mannevuo & Niina Kari: Viestintätoimistojen valta, Vastapaino, 15 000 euroa

Tuomariston perustelu: Vankkaan tutkimustietoon pohjaava kirja linkittyy vahvasti käytännön kenttään ja pystyy hienosti avaamaan aihetta myös suurelle yleisölle. Vaikka kirja käsittelee viestintätoimistojen valtaa ja roolia suomalaisesta näkökulmasta, aihe kytkeytyy laajempaan kontekstiin. Teoksen kieli on hiottua, helppolukuista ja yleistajuista.

Matti Ylönen, Mona Mannevuo ja Niina Kari:
”Ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä on tärkeää käsitellä suomen kielellä yleistajuisesti, sillä englanninkielisissä tiedelehdissä käyty keskustelu ei ole kaikkien tavoitettavissa. Lisäksi erikoisalojen tieteellinen käsitteistö jää usein etäiseksi. Suomenkielisellä tieteellisellä julkaisutoiminnalla sekalaisen uutisvirran ilmiöitä voi ymmärtää, tulkita ja asettaa laajempiin asiayhteyksiin.”

Yliopistotutkija, VTT Salla-Maaria Laaksonen, 5 000 euroa

Tuomariston perustelu: Salla-Maaria Laaksonen on monipuolinen tutkija, joka on laajasti verkottunut yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Laaksonen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja tutkimuksen kommentoija ja yleistajuistaja.

Salla-Maaria Laaksonen:
”Äidinkieli on aina ajattelun kieli. Suomenkielinen tieteellinen julkaiseminen on itseymmärryksen väline paitsi viestinnän tutkimukselle, myös tutkittaville ja viestinnän ja median ammattilaisille.

On myös tärkeää, että voimme opetuksessa käyttää suomenkielisiä tieteellisiä julkaisuja ja muita tekstejä. Suomenkielinen tieteellinen kirjallisuus on keino kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja koko yhteiskuntaa. Siksi suomenkielinen tiedejulkaiseminen voi olla erittäin vaikuttavaa, ja sitä tarvitaan erilaisissa muodoissa myös tulevaisuudessa.”

Freelancer Päivi Valotie, 5 000 euroa

Tuomariston perustelu: Päivi Valotie on kotimaisen tiedejulkaisemisen monitoimija, jonka työ ei näy ulospäin. Valotie on ollut taittajana ja sihteerinä keskeisessä tehtävässä mm. audiovisuaalisen median Lähikuva-lehdessä ja elokuvan ja audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvässä verkkojulkaisussa WiderScreenissä. Ilman Valotien ja monen muun hänen tavoin taustalla työtä tekevän panosta suomenkielinen tieteellinen julkaiseminen olisi paljon nykyistä vähäisempää.

Päivi Valotie:
”Kuka muukaan tiedettä suomeksi tekisi, elleivät suomalaiset itse? Vaikka englantia osataan yleisesti, englanninkielisissä/kansainvälisissä julkaisuissa artikkelit jäävät lähinnä saman alan toisten tutkijoiden luettaviksi. Suomenkielinen teksti tavoittaa enemmän potentiaalisia lukijoita, myös akateemisten piirien ulkopuolelta. Tiede ei jää harvojen huviksi ja hyödyksi. Kirjoittaminen suomeksi pitää myös yllä tutkijoiden kykyä ilmaista itseään ja tutkimustuloksiaan sujuvasti suomeksi.”

Helsingin Sanomain Säätiö haluaa perustamallaan Tiedettä suomeksi -palkinnolla tukea viestinnän alalla tehtävää suomenkielistä tieteellistä julkaisemista ja nostaa sen arvostusta. Säätiö perusti palkinnon vuonna 2020. Vuonna 2024 kilpailun tuomaristoon kuuluivat säätiön varapuheenjohtaja, professori Pirjo Hiidenmaa (pj.), professori Anne Mäntynen, FT, julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki ja yliasiamies Ulla Koski.

Lisätietoja:

Professori Pirjo Hiidenmaa, pirjo.hiidenmaa@helsinki.fi, 045 1456 514
Yliasiamies Ulla Koski, ulla.koski@hssaatio.fi, 040 7311 507

www.hssaatio.fi

Kansainvälistä lehdistönvapauden päivää on vietetty vuodesta 1993, jolloin YK:n yleiskokous julisti sen Unescon aloitteesta. Vuosittain 3. toukokuuta vietettävä päivä kiinnittää huomiota sananvapauteen muistuttaen samalla, että se ei aina ole itsestäänselvyys. Lehdistön- ja sananvapaudessa on kyse paitsi oikeudesta kirjoittaa ja julkaista, myös yksilön oikeudesta saada tietoa. Lehdistönvapauden päivä haastaa ajattelemaan, minkälaisia vaikutuksia vapaan sanan rajoittamisella olisi.

Lehtipiste haluaa olla mukana edistämässä sananvapauden toteutumista: kaikkien yhtäläistä oikeutta julkaista tietoa sekä ottaa sitä vastaan. Lehtipiste jakeli 2023 yli 21 miljoonaa aikakauslehteä ja yli 35 miljoonaa sanomalehteä noin 3800 myyntipisteeseen koko Suomessa. Teemme irtonumerolehtien jakelijana tiivistä yhteistyötä 220 kustantajan ja koko kotimaisen kaupan kanssa.

”Sanavapauden ja vapaan lehdistön merkitys korostuu erityisesti näinä globaalisti levottomina aikoina, jolloin demokratia ja ihmisoikeudet ovat todellisella koetuksella. Jos ennen saatoimme useimmiten uskoa lukemaamme, nyt on kaikkien syytä olla tarkkoina tietolähteistään ja samalla jaetun tiedon todenperäisyydestä. Lehtipiste haluaa toiminnallaan omalta osaltaan vapaan lehdistön jakelijana vahvistaa demokraattisia arvoja” kertoo Lehtipisteen kaupallinen johtaja Ville Melkko.

Kampanjan näkyvyys

Lehtipiste osallistuu Kansainväliseen lehdistönvapauden päivään järjestämällä 26.4.-5.5.2024 Akateemisissa Kirjakaupoissa Helsingin Kirjatalossa, Espoon Tapiolassa, Turussa ja Tampereella LUE JA TIEDÄ. -kampanjan. Kampanja tuo esille sananvapauden tärkeyttä ja haastaa miettimään mitä vaikutuksia sen rajoittamisella olisi.

Akateemisen Kirjakaupan myymälöiden lisäksi kampanja näkyy myös Lehtipisteen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa @lehtipiste. Kutsumme kaikki mukaan miettimään sananvapauden tärkeyttä – voit osallistua käyttämällä aihetunnisteita #sananvapaus #sananvapaudenpäivä #lehdistönvapaudenpäivä.

Lisätietoja antaa:  

Ville Melkko  

kaupallinen johtaja  

0400 704 746  

ville.melkko@lehtipiste.fi  

Jarkko Orasaari

markkinointisuunnittelija

044 438 3092

jarkko.orasaari@lehtipiste.fi

SUKOL:s gymnasieundersökning bekräftade att studierna av valfria språk har minskat avsevärt. Det finns stora förväntningar på de nya kriterierna för betygsurvalet. Samtidigt oroar man sig ändå för den kommande reformen av inträdesproven till universiteten, som ser ut att ytterligare försämra situationen för språken.

I SUKOL:s enkät tillfrågades lärarna om deras gymnasium undervisar i fler, färre eller lika många språk som tidigare. Det andra temat i enkäten var hur språkstudierna påverkas av kriterierna för betygsurvalet.

Språkgrupper och jämförelse med enkäten år 2019

I nästan hälften av de svarande gymnasierna (46,3 %) finns det färre korta valfria språkgrupper än tidigare. Drygt en tredjedel (36 %) uppgav att antalet korta språkgrupper är detsamma som tidigare. Ett litet antal gymnasieskolor (3,4 %) har fler grupper än tidigare; samma antal svarade att inga korta språk alls undervisas.

Situationen för långa A-språk har förblivit oförändrad. Av de tillfrågade uppgav 40,5 % att antalet andra A-språk än engelska i deras gymnasieskolor är detsamma som tidigare. I 17 % av gymnasieskolorna är antalet långa språkgrupper lägre än tidigare, och i 3% av gymnasieskolorna är antalet högre än tidigare. Nästan en tredjedel (28,5%) uppgav att inga andra långa språk än engelska undervisas på deras gymnasieskolor.

I SUKOL:s föregående enkät till gymnasierna hösten 2019 rapporterade respondenterna att antalet studerande i A-språk hade minskat i deras gymnasier. I vissa gymnasier undervisades inte längre A-språk eftersom de som hade valt ett A-språk inte var många. I stället hänvisades de som önskade studera ett A-språk till grupper i korta språk. Å andra sidan svarade nästan 30 % av de tillfrågade i samma undersökning 2019 att det inte fanns några undervisningsgrupper i korta språk i deras skola. I de gymnasier som hade grupper var grupperna ofta mindre än året innan.

Studiemöjligheterna varierar

De som svarade på gymnasieenkäten tillfrågades om de studerande hänvisas annanstans om inga språkgrupper startas på skolan. Nästan hälften av de svarande uppgav att eleverna kan hänvisas till nät- eller distansstudier. Andra gymnasieskolor, fria bildningen och helt självständiga studier fick färre omnämnanden.

Gymnasieskolorna är mycket ojämlika och rektorer och utbildningsanordnare har mycket makt. I vissa gymnasieskolor satsar man på språkgrupper och inrättar sådana även med färre elever. I andra fall halveras kurserna, till exempel i enlighet med detta svar:

Jos opiskelijoita on ns. liian vähän, annetaan opetusta 60 %, eli 40 % itsenäistä työskentelyä ja opiskelua. Opiskelija saa kuitenkin koko opintojakson pistemäärän, opettaja 60 % palkasta.

Effekterna av reformen av urvalsprocessen och urvalsproven

Nya poängsättningsmodeller för universitetsantagningen införs 2026 och förhoppningen är att de nya poängsättningsmodellerna kommer att öka och diversifiera studierna i framför allt korta språk. Många lärare är dock bekymrade över det andra inhemska språket:

De flesta studerar A-finska, men fortfarande lönar det sig att skriva medellång finska för t.ex. tvåspråkiga studerande eftersom ett L ger mera poäng än ett E i A-finska.

Ei vaikuta ainakaan positiivisesti. Edelleenkin lyhyestä matikasta saa moneen opiskelusuuntaan enemmän pisteitä kuin esim. B-ruotsista.

SUKOL har med oro följt planerna på den framtida reformen av högskoleprovet, som kommer att träda i kraft 2025 och som verkar ytterligare försvaga situationen för språken. I andra ämnen, där sökande kan ansöka till fler än ett huvudämne, finns det bara 0–3 avsnitt som skiljer åt, så att sökande kan ansöka om mer än ett ämne eller inriktning, även om den tid som ges för provet är begränsad (3 timmar). I språk finns det upp till 13 avsnitt som skiljer, eftersom det är nödvändigt att kunna verifiera startnivån för språkkunskaper. Om språkproven inte ges extra tid, kan den sökande i praktiken endast söka till ett språk åt gången – inte till flera samtidigt, trots att detta har varit ett centralt mål för reformen av urvalsproven. SUKOL:s ståndpunkt är att eftersom det finns ett motiverat behov av mer åtskiljande examensdelar i språk än i andra ämnen, bör detta beaktas i tidtabellen för proven.

De som svarade på enkäten

Enkäten skickades ut i november 2023 via SUKOL:s medlemsregister till de medlemmar som har uppgett att de undervisar i en gymnasieskola. Av de svarande arbetar 54,6 % i en kommunal gymnasieskola i en kommun med färre än 50 000 invånare. 28,8 % arbetar i en kommunal gymnasieskola i en kommun med fler än 50 000 invånare. 13,2 % arbetar i en stiftelse-, förenings- eller universitetsdriven gymnasieskola i en kommun med fler än 50 000 invånare.

SUKOLin lukiokysely vahvisti, että valinnaiskielten opiskelu on vähentynyt entisestään. Todistusvalinnan uusilta kriteereiltä odotetaan paljon. Samalla kuitenkin nostaa päätään huoli yliopistojen tulevasta valintakoeuudistuksesta, joka näyttää edelleen heikentävän kielten tilannetta.

SUKOLin lukiokyselyssä opettajia pyydettiin arvioimaan, opetetaanko heidän omassa lukiossaan kieliä enemmän, vähemmän vai yhtä paljon kuin ennen. Toisena teemana kyselyssä oli todistusvalinnan vaikutukset kielten opiskelemiseen.

Kielten ryhmät ja vertailua vuoden 2019 kyselyyn

Lyhyiden valinnaiskielten ryhmiä on vähemmän kuin ennen lähes puolessa vastaajien lukioista (46,3 %). Hieman yli kolmannes (36 %) vastasi, että lyhyiden kielten ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. Pienessä määrässä lukioita (3,4 %) ryhmiä on enemmän kuin ennen; sama määrä vastasi, että lyhyitä kieliä ei opeteta ollenkaan.

Pitkien A-kielten tilanne on pysynyt ennallaan. 40,5 % vastanneista sanoi, että heidän lukioissaan muiden pitkien kielten kuin englannin ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. 17 %:n lukioissa pitkien kielten ryhmiä on vähemmän ja 3 %:n lukioissa enemmän kuin ennen. Melkein kolmannes (28,5 %) vastasi, että heidän lukioissaan ei opeteta muita pitkiä kieliä kuin englantia.

SUKOLin aiemmassa lukiokyselyssä syksyltä 2019 vastaajat kertoivat, että heidän lukioissaan pitkien A-kielten opiskelijaryhmät olivat pienentyneet. Osassa lukioista ei opetettu enää A-kieliä, koska valintoja oli vain muutama. A-kielen opiskelijat ohjattiin tällöin lyhyiden kielten ryhmiin. Toisaalta samassa vuoden 2019 lukiokyselyssä vastaajista lähes 30 % kertoi, että oppilaitoksessa ei ole lyhyiden kielten ryhmiä. Niissä oppilaitoksissa, joissa ryhmiä oli, ryhmät olivat usein pienempiä kuin vuotta aikaisemmin.

Opiskelumahdollisuudet vaihtelevat

Lukiokyselyn vastaajilta kysyttiin, ohjataanko opiskelijat suorittamaan opintoja muualla, jos oppilaitoksessa ei synny kielten ryhmiä. Lähes puolet vastasi, että opiskelijoita voidaan ohjata verkko- tai etäopetukseen. Vähemmän mainintoja saivat kaupungin muut lukiot, vapaa sivistystyö ja täysin itsenäinen opiskelu.

Lukiot ovat hyvin epätasa-arvoisia keskenään, ja rehtoreilla ja opetuksen järjestäjillä on paljon valtaa. Joissakin lukioissa kielten ryhmiin satsataan ja niitä perustetaan pienemmälläkin opiskelijamäärällä. Toisaalla taas kursseja puolitetaan esimerkiksi tämän vastauksen mallin mukaan:

Jos opiskelijoita on ns. liian vähän, annetaan opetusta 60 %, eli 40 % itsenäistä työskentelyä ja opiskelua. Opiskelija saa kuitenkin koko opintojakson pistemäärän, opettaja 60 % palkasta.

Todistusvalinnan ja valintakoeuudistuksen vaikutukset

Yliopistojen todistusvalinnan uudet pistemallit otetaan käyttöön 2026. Uusien pistemallien toivotaan lisäävän ja monipuolistavan erityisesti lyhyiden kielten opiskelua. Monet opettajat kantavat kuitenkin huolta toisesta kotimaisesta kielestä:

De flesta studerar A-finska, men fortfarande lönar det sig att skriva medellång finska för t.ex. tvåspråkiga studerande eftersom ett L ger mera poäng än ett E i A-finska.

Ei vaikuta ainakaan positiivisesti. Edelleenkin lyhyestä matikasta saa moneen opiskelusuuntaan enemmän pisteitä kuin esim. B-ruotsista.

SUKOLissa on seurattu huolestuneena suunnitelmia yliopistojen tulevasta valintakoeuudistuksesta, joka astuu voimaan 2025 ja joka näyttää edelleen heikentävän kielten tilannetta. Muiden oppiaineiden valintakokeissa, joissa hakija voi hakea useaan hakukohteeseen, on vain 0–3 niin sanottua eriytyvää osiota, joten niissä hakija voi hakea useampaan oppiaineeseen tai hakukohteeseen, vaikka koeaika on rajallinen (3 tuntia). Kielissä näitä eriytyviä koeosioita on jopa 13, koska kielitaidon lähtötaso täytyy voida varmistaa. Mikäli kielten kokeet eivät saa lisäaikaa, hakija pystyy käytännössä hakemaan vain yhteen kieleen kerrallaan – ei useaan kohteeseen yhtä aikaa, vaikka se on kuitenkin ollut valintakoeuudistuksen keskeinen tavoite. SUKOLin kanta on, että koska kielissä eriytyviä koeosioita tarvitaan perustellusta syystä enemmän kuin muilla tieteenaloilla, tämä tulee ottaa huomioon ajallisestikin koejärjestelyissä. 

Ketkä kyselyyn vastasivat

Kysely lähetettiin marraskuussa 2023 SUKOLin jäsenrekisterin kautta niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet opettavansa lukiossa. Vastauksia saatiin 205, eli vastausprosentti on hieman alle 13. Vastaajista 54,6 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa alle 50 000 asukkaan kunnassa. 28,8 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa. 13,2 % työskentelee säätiön, yhdistyksen tai yliopiston ylläpitämässä lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa.

• Viaplay näyttää ainoana Suomessa kaikki kevään jääkiekon MM-kisaottelut – suorana ja suomeksi selostettuna.
• Kattavat, 23:n ottelun yhteyteen tehtävät studiolähetykset.
• Asiantuntijatiimissä ovat mukana Marko “Mörkö” Anttila, Risto Dufva, Ville Nieminen, Ossi Väänänen, Jussi Jokinen, Esa Pirnes, Mikko Lehtonen ja Riku Helenius. 
• Uusi leijonaääni Antti Mäkinen selostaa kaikki Suomen ottelut. Muina selostajina mm. Niki Juusela ja Jussi Eskola.

Jääkiekon MM-kisat lähestyvät ja kisojen alkuun on enää vajaat kolme viikkoa. Viaplayn MM-kisatiimi on valmistellut kiekkofaneille ennen näkemättömän kisakokemuksen, joka sisältää kaikki 64 ottelua, 23:n ottelun yhteyteen tehtävät ottelustudiot sekä runsaasti lisäsisältöjä. Rautaisista asiantuntijoista ja kisakonkareista rakennettu asiantuntijatiimimme tulee olemaan paikalla sekä Prahassa että Ostravassa, joiden lisäksi studiolähetyksiä tehdään myös Helsingistä käsin.

Kaikissa Suomen peleissä lähetys alkaa vähintään 60 minuuttia ennen pelin alkua, mikä antaa runsaasti aikaa ennakoida tulevaa peliä sekä analysoida Leijonien otteita haastatteluiden kera. Muut Viaplayn ottelustudiot alkavat 35-60 minuuttia ennen pelin alkua. Katsojille on tarjolla Viaplayn lähetyksistä tuttua laatua sekä analyyttistä keskustelua maustettuna ripauksella intohimoa ja valtavaa asiantuntemusta.

A-lohkon peleissä Prahassa paikalla ovat kaikki Leijonien pelit selostava Antti Mäkinen, joka saa vierelleen leijonien peleihin asiantuntijaksi Jussi Jokisen. Jokisen lisäksi asiantunijana Prahassa nähdään myös Ville Nieminen. Paikalla Prahassa ovat lisäksi studioisäntä Iiro Harjula sekä toimittaja Suvi Hakkarainen. A-lohkossa pelaavat Suomen lisäksi isäntämaa Tšekki, Kanada, Itävalta, Tanska, Iso-Britannia, Norja ja Sveitsi.

B-lohkon ottelut ovat katsottavissa vain Viaplayssa ja V sport -kanavilla. Ostravassa pelaavat naapurimaamme Ruotsi, Ranska, Saksa, USA, Kazakstan, Puola, Slovakia ja Latvia. Ostravasta kisoja raportoivat asiantuntija Riku Helenius ja toimittaja Katariina Kiviranta.

Helsingin päässä selostuksista vastaavat mm. Niki Juusela, Jussi Eskola ja Tero Kainulainen, ja studiolähetyksissä puhetta johtavat Mervi Kallio, Tuomas Meling ja Ville Klinga. Kokemuksensa ja asiantuntemuksensa studioon tuovat Marko “Mörkö” Anttila, Risto Dufva, Ville Nieminen, Ossi Väänänen, Esa Pirnes, Mikko Lehtonen ja Riku Helenius.

”Viaplayn ammattitaitoinen ryhmä on valmiina tarjoilemaan kaikki tulevien kisojen 64 ottelua suomeksi selostettuna ja peräti 23:lla studiolähetyksellä varusteltuna. Kahdeksan mielenkiintoisin taustoin marinoitua asiantuntijaa sekä studiot paikan päällä ja kotimaan hermokeskuksessa takaavat sen, ettei mikään massiivisesta kisarupeamasta tähtipelaajineen jää liian vähälle huomiolle”, lupaa Viaplay Group Finlandin jääkiekkotuottaja Iiro Harjula.

”Viaplayn asiantuntijatiimi koostuu tuhansista NHL-otteluista, sadoista tehdyistä tv-lähetyksistä ja peräti 19:stä eri rooleissa voitetusta jääkiekon arvokisamitalista. Tämä kokemus hyödynnetään pelejä analysoidessa ja katsojaa otteluihin valmistaessa. Tarkoituksenamme on järjestää katsojaelämys, jonka aikana ruudun ääreltä poistuminen ei ole vaihtoehto”, Harjula jatkaa.

”Kerran vuodessa Leijonalauma kerääntyy yhteen niin kentällä kuin kotisohvillakin. Jokainen piirto jäällä välittyy myös kotisohville, ja lupaan selostajana, että näistä kisoista ei tunnelma jää vajaaksi! Voimme yhdessä karjua ja tuntea, kun kiekkoleijonat tekevät kaukalossa parhaansa ja siitä vielä vähän enemmän. Matka alkaa 10. toukokuuta Prahasta. Turvavyöt kiinni, tässä kannustamisessa ylinopeus on sallittua!” Antti Mäkinen hehkuttaa.

NHL-tähdet mukana MM-kisoissa

Lätkäfaneille löytyy Viaplayssa jännitettävää myös ennen kisoja kun NHL:n pudotuspelit käynnistyivät viime viikonloppuna. NHL-vahvistuksia odotetaan MM-karkeloihin aina viime metreille asti. 

Kisoja odotellessa Viaplaysta löytyy myös tuore ”Jukka Jalonen: Vielä kerran” -dokumentti, jossa kautta aikojen menestynein Leijona-valmentaja kertoo mietteistään valmistautuessaan viimeiseen kauteensa joukkueen johdossa.

Viaplayn MM-kisatiimi 

Asiantuntijat: 
Ville Nieminen 
Esa Pirnes   
Mikko Lehtonen   
Ossi Väänänen   
Riku Helenius 
Jussi Jokinen 
Marko Anttila 
Risto Dufva  

Selostajat:  
Antti Mäkinen  
Jussi Eskola   
Niki Juusela   
Tero Kainulainen   
Velja Engström   
Mikko Aaltonen 
Casper Pitkänen

Juontajat: 
Iiro Harjula 
Tuomas Meling 
Ville Klinga 
Mervi Kallio 

Kisareportterit:   
Suvi Hakkarainen 
Katariina Kiviranta 

Viaplay näyttää yksinoikeudella ainoana Suomessa kaikki 64 ottelua kisojen alusta ratkaisevaan finaalipeliin asti suomeksi selostettuna. Suurin osa peleistä on katsottavissa myös V sport -kanavilla.  

Viaplayn monipuoliseen urheilutarjontaan kuuluu lisäksi myös valtava määrä muuta huippu-urheilua kuten Valioliiga, Bundesliiga, FA Cup, Englannin liigacup ja Championship, UEFA Eurooppa-liiga, UEFA Konferenssiliiga, Formula 1, UFC, hiihtolajien maailmancupit ja MM-kisat, MotoGP sekä dartsia, golfia, padelia ja paljon muuta. 

Lisätietoja:

Erika Miramo, Head of Marketing & PR, Viaplay Group Finland
erika.miramo@viaplaygroup.com

Ohjelmistoyritys Liana teki kyselyn suomalaisille toimittajille lehdistötiedotteiden hyödyntämisestä sekä viestintäkulttuurin tilasta Suomessa. Kyselyyn 134 toimittajaa vastasi ja vastauksista selvisi, että tiedotteiden hyödyntäminen on kasvanut huomattavasti Lianan edellisestä vuoden 2022 kyselystä. Vastauksissa tuli esille myös toimittajien näkemys viestintäkulttuurin huonontumisesta sekä asiantuntijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen haastatteluvalmiuden laskemisesta.

Liana jatkoi vuoden 2022 kyselyn yhteistyötä ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n kanssa tänä vuonna, ja näihin molempiin kyselyihin tuotiin mukaan kysymyksiä liittyen viestintäkulttuuriin toimittajien näkökulmasta. Toimittajilta kysyttiin, onko viestintäkulttuuri Suomessa heidän mielestään muuttunut viime vuosina parempaan vai huonompaan suuntaan. Tämän vuoden kyselyssä 43 % toimittajista sanoi viestintäkulttuurin muuttuneen huonompaan suuntaan, 44 % sanoi sen pysyneen ennallaan ja 13 % sanoi sen muuttuneen parempaan suuntaan. Ero vuoden 2022 vastauksiin viestintäkulttuurin suhteen on huomattava, koska kaksi vuotta sitten 23 % vastaajista sanoi viestintäkulttuurin muuttuneen huonompaan suuntaan, 30 % sanoi sen muuttuneen parempaan suuntaan ja 47 % sanoi sen pysyneen ennallaan.

Usean toimittajan kommenteissa viestintäkulttuuriin liittyen nousi esille haastatteluhalukkuus. Toimittajat eivät ole tyytyväisiä suuntaan, johon haastattelukulttuuri on menossa. Moni toimittaja kertoi, että puhelinhaastatteluksi sovittu tapaaminen muuttuu lennossa sähköpostivastauksiksi ja virkamiehiä tai asiantuntijoita ei saa kameran eteen kertomaan asioista. Toimittajien avoimia vastauksia Lianan toimittajakyselyyn:

“Tiedottajat/viestijät suhtautuvat median yhteydenottoihin entistä nuivemmin. Haastattelupyyntöihin reagoidaan huonommin. Liian usein yhteydenotto johtaa siihen, että organisaatio julkaisee asian tiedotteena eikä vastaa haastattelupyyntöön.”

“Journalismissa sähköpostitse annetut haastattelukommentit ovat lisääntyneet, ei enää niin paljon suostuta puhelimeen tai kameran eteen haastateltavaksi.”

“Yritysten viestintäosastot pyytävät kysymyksiä ennakkoon sähköpostitse - mikä on ihan ok. Ok sen sijaan ei ole se, että niihin on alettu yhä useammin vastata sähköpostitse, vaikka toimittaja on eksplisiittisesti pyytänyt puhelinhaastattelua. En hyödynnä sähköpostivastauksia kuin täyden pakon edessä, joten ne jäävät lähes aina käyttämättä. Yhä useammin juttu jää tekemättä kokonaan, koska puhelinhaastattelua ei ole saatu.”

“Osa päättäjistä ei ole enää yhtä halukkaita median haastateltaviksi.”

“Haastateltavat, poliitikot, virkamiehet eivät välttämättä vastaa median kysymyksiin, vaan tiedottavat vain omilla ehdoillaan X:ssä tms.”

Liana on tehnyt neljä toimittajakyselyä, tämän vuoden kysely mukaan lukien. Ensimmäisen kyselyn Liana teki vuonna 2017, jota täydennettiin kansainvälisellä kyselyllä vuonna 2018. Toinen tehtiin kokonaan kansainvälisenä versiona vuonna 2019. Kolmas tehtiin yhteistyössä ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n kanssa vuonna 2022 suomalaisille toimittajille ja neljännen osalta yhteistyötä ProComin kanssa jatkettiin ja kysely kohdistettiin suomalaisille toimittajille. Lianan toimittajakysely on aina lähetetty tiedotejakelupalvelu LianaPressillä.

Vuonna 2005 perustetun Lianan kotimaisia datavastuullisia ohjelmistoja käytetään markkinoinnin automaatioon, uutiskirjeiden lähettämiseen sekä verkkosivustojen ja verkkokauppojen ylläpitoon. Viestinnän ammattilaisille yritys tarjoaa lehdistötiedotejakelupalvelun ja mediaseurantatyökalun. Liana on Suomen suurin digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän pilvipalveluita tarjoava yritys.

Liana on koonnut toimittajakyselyn tuloksista oppaan, jota voi tarkastella täällä.

Lisätietoja:
Fanni Mäki, Communications Manager, Liana
fanni.maki@lianatech.com
+358 40 538 2409

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa toukokuun alussa avautuva ryhmänäyttely Määränpää kertoo tilanteista, joissa on pakko jättää koti ja kotiseutu ja joissa määränpää on tuntematon.

Määränpää käsittelee kriisejä ja niiden seurauksia, inhimillistä kärsimystä sekä tarinoita selviytymisestä. Osa näyttelyn taiteilijoista kertoo pakkomuuttamisesta ja sen syistä ja seurauksista dokumentaarisin keinoin, osa vie kokijan niiden tunnelmien äärelle, joita pakon edessä paennut ihminen kohtaa. 

Määränpää -näyttelyn kaksitoista nykytaiteilijaa ovat Stefan Bremer, Kalle Hamm, Dzamil Kamanger, Joel Karppanen, Zagros Manuchar, Luciana Mariano, Melina Paakkonen, Anu Pentik, Sepideh Rahaa, Kaj Stenvall, Kirsimaria E. Törönen ja Ilkka Väätti. Näyttelyn teoksissa taiteilijat ovat työskennelleet erilaisten teemojen sekä tekniikoiden parissa. Näyttelyssä nähdään muun muassa valokuvia, maalauksia ja videoteoksia.

Tervetuloa Määränpää -näyttelyn mediatilaisuuteen torstaina 2.5.2024 klo 11

Mediatilaisuudessa paikalla ovat näyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja, näyttelyamanuenssi Eino Ailoranta, näyttelypäällikkö Päivi Roivainen, museonjohtaja Tuulia Tuomi ja näyttelyn taiteilijoita. Mediatilaisuus järjestetään Määränpään näyttelysalissa Malvan ensimmäisessä kerroksessa.

Ilmoittauduthan tilaisuuteen ennakkoon, viimeistään maanantaina 29.4. Petra Hasilalle petra.hasila@lahti.fi.

Määränpää | Destination
3.5.‐3.11.2024
1. krs | Malva

Yhteyshenkilöt

Päivi Roivainen, näyttelypäällikkö
paivi.roivainen@lahti.fi
+358 44 483 1942

Petra Hasila, viestinnän asiantuntija
petra.hasila@lahti.fi
+358 44 018 7404

Jo kolmena vuonna katsojia viihdyttänyt Joonas Nordman Show sai vuonna 2022 neljän jakson mittaisen Grillikauden, jossa neljää tunnettua ja tunteita herättävää suomalaisikonia roastattiin viiden kunniavieraan ja Joonas Nordmanin voimin. Nyt Joonas Nordman Show: Grillikausi palaa voimalla ruutuun neljän jakson mittaisella kakkoskaudella 24.5. alkaen!

Siinä missä perusmuotoinen Joonas Nordman Show on leppoisa talk show, Grillikausi viihdyttää – niin kuin habanerochili. Roastattavina eli kunniavieraina nähdään tällä kertaa jääkiekkolegenda Timo Jutila, kansanedustaja Krista Kiuru, huippukokki Kape Aihinen sekä mediapersoona Esko Eerikäinen.

Kunniavieraan ja grillimestari Joonaksen lisäksi studioon saapuu viisi huumorin ammattilaista tai grillattavalle muuten tuttua julkkista, jotka kukin vuorollaan roastaavat illan päätähden, juontajan ja toinen toisensa. Illan päätteeksi puheenvuoron saa kunniavieras.

”Roastin ystäville on jälleen tarjolla melkoista herkkua. Jokaisessa jaksossa on loistavat kunniavieraat ja mahtavat roastaajat. Kiitos jokaiselle rohkeudesta ja rempseän roisista otteesta”, Joonas Nordman hehkuttaa.

”Roastin hienous on siinä, että se ei voi sisältää liian rajuja vitsejä, koska liian rajut vitsit on koko homman idea. Roast toimii vain, jos kaikki osallistujat pitävät toisistaan oikeasti ja lähtevät mukaan yhteiseen sopimukseen, että kaikkea saa sanoa”, Nordman muistuttaa.

Jos eno aina joulupöydässä valittaa, että mitään ei saa sanoa, ohjaa hänet Joonas Nordman Show: Grilikauden ääreen. Nyt on lupa sanoa – ja sitä lupaa myös käytetään! Ohjelmassa käytetään roisia kieltä, mutta esiintyjät tekevän sen toistensa luvalla ja katsojien iloksi.

JAKSO 1/4: Joonas Nordman Show Grillikauden parilassa paistuu keittiömestari ja mediapersoona Kape Aihinen. Kapen roastaajina toimivat Jenni Poikelus, Pekka Pouta, Shirly Karvinen, Ali Jahangiri ja Ville Myllyrinne.

JAKSO 2/4: Joonas Nordman Show Grillikaudessa tähtenä on radio- ja tv-juontaja Esko Eerikäinen. Kansan suosikkihunksia saapuvat roastaamaan Kimmo Vehviläinen, Jenni Poikelus, Anitta Ahonen, Tomi Haustola ja Yasir Gaily.

JAKSO 3/4: Joonas Nordman Show Grillikauden kunniavieraana kaikkien rillaajien kuningas, jääkiekkolegenda Timo Jutila. Jutia pääsevät roastaamaan Sointu Borg, Mika Saukkonen, Ali Jahangiri, Anitta Ahonen ja Ursula Herlin.

JAKSO 4/4: Joonas Nordman Show Grillikauden kunniavieraana nähdään kansanedustaja Krista Kiuru. Suomen kovinta porilaista saapuvat roastaamaan Ben Zyskowicz, Niina Lahtinen, Köpi Kallio, Antto Terras sekä Lotta Backlund.

#joonasnordmanshow

Joonas Nordman Show: Grillikausi alkaa MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla pe 24.5. klo 22.35. 
MTV Katsomo+ -tilaajille seuraavan viikon jakso ennakkoon.

Joonas Nordman Show: Grillikauden MTV:lle tuottaa Yellow Film&TV.

Lisätietoja:
Pressikuvat ja esikatselut: MTVPressi.fi
Kuvapyynnöt ja -tiedustelut: onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Ellinoora Uusi-Kartano, 050 304 9491, ellinoora.uusi-kartano@mtv.fi
Yellow Film&TV, vastaava tuottaja Anna-Maria Meurman, 040 707 5946, anna-maria.meurman@yellowfilm.fi 

Tv-yhtiöiden yhteinen ohjelmatiedotusjärjestelmä Venetsia lopettaa toimintansa 31.10.2024.

Pohjoiset av-tekijät ja Yle -tapahtuma on Lapin yliopiston järjestämä kaksipäiväinen kokonaisuus, joka kutsuu pohjoisen alueen av-alan tekijöitä ja opiskelijoita yhteen Rovaniemelle. Tapahtuma tarjoaa pohjoisen tekijöille samalla matalan kynnyksen mahdollisuuden esittäytyä Ylen elokuvatiimille. Tapahtuma järjestetään Lapin yliopistolla 6.–7. toukokuuta 2024, ja se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Mauri-sali on päivitetty elokuvateatteriksi. Uudistetun salin avajaisia juhlistetaan Ylen tarjoamalla yleisöluennolla ja audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman elokuvanäytöksillä.

Ylen elokuvatiimistä Rovaniemelle tulevat tilaaja-tuottajat Elina Pohjola ja Mikko Peltonen. He esittelevät Ylen elokuvatiimin toimintaa, ohjelmistopolitiikkaa ja dokumenttielokuvan tuotantoprosessia Ylen näkökulmasta.

Tapahtuman elokuvanäytökset tuovat nähtäviksi Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman parhaita opiskelijatöitä, henkilökunnan teoksia ja alumnien elokuvia tältä ja viime vuodelta. Ensimmäinen näytös koostuu dokumenttielokuvista ja toinen näytös fiktio-, tanssi- ja kokeellisista elokuvista. Näytöksessä on mukana muun muassa elokuvafestivaaleja kiertäneitä dokumenttielokuvia, kuten Flatlight Creativen kanssa yhteistyössä tehty, Maria Gullstenin ohjaama opiskelijaproduktio Kaksi Kaamosta sekä Oktoberin tuottama, audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman alumnin Anna Kekkosen ohjaama Rajapinta.

Lisäksi tapahtuman aikana Ylen elokuvatiimi (Elina Pohjola ja Mikko Peltonen) tarjoaa pohjoisen av-alan tekijöille mahdollisuuden esittäytyä tekijänä tai kertoa kehittelyistään tai ideoistaan erikseen sovittavissa tapaamisissa (lisätietoja ilmoittautumislomakkeessa). Maanantai-iltana on myös mahdollisuus tulla tapaamaan vapaassa ja rennossa ilmapiirissa Elinaa ja Mikkoa ja muita tekijöitä Y-Northilla. Hyvän seuran lisäksi tarjolla on pientä purtavaa ja juomaa. Lapin elokuvakomissio ja Pava tukevat illanviettoa.

Ilmoittautuminen tapahtumaan alla olevasta linkistä 30.4.2024 mennessä:

https://forms.office.com/e/bqXH34QcwH

Tapahtuman ohjelma:

Maanantai 6.5.2024

Klo 9.15–12
Yleisöluento: Ylen elokuvatiimin toiminta, ohjelmistopolitiikka ja dokumenttielokuvan tuotantoprosessi
Tilaaja-tuottajat Elina Pohjola ja Mikko Peltonen
(Mauri-sali F1027)

Klo 13.00–14.45 
Lyhytelokuvanäytös 1: dokumenttielokuvat
(Mauri-sali F1027)

• Maria Gullsten: Kaksi Kaamosta
• Juuso Koivisto: Northern Performance
• Elmo Kaikkonen ja Erik Rotola-Pukkila: Kevättä kohti
• Anna Kekkonen: Rajapinta

Klo 15.00–16.00
Lyhytelokuvanäytös 2: fiktio- ja kokeelliset elokuvat
(Mauri-sali F1027)

• Tuulia Kaurala: Toiset ajat (fiktioelokuva)
• Timo Haanpää: C222 (tanssielokuva)
• Tomi Knuutila: My 9 lines (kokeellinen elokuva)
• Elisa Niku-Paavo: Aatos (fiktioelokuva)
• Arttu Nieminen: Lumihiutaleet / Muohtachalmmit (kokeellinen elokuva)

Klo 17.00–18.30
Sovitut Yle-tapaamiset Elina Pohjolan ja Mikko Peltosen kanssa
(F2082)

Klo 19.00–21.00
Tekijöiden illanvietto Y-Northilla (Aittatie 3)

Tiistai 7.5.2024

Klo 10.00–11.30
Sovitut Yle-tapaamiset Elina Pohjolan ja Mikko Peltosen kanssa
(F2082)

Lisätietoja:

Timo Haanpää
etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi
P. 040 484 4365

Kuvat:

1. Tapahtuman elokuvanäytöksissä on esillä elokuvia audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman alumneilta, opiskelijoilta ja henkilökunnalta. Mukana on muun muassa alumni Anna Kekkosen ohjaama lyhyt dokumenttielokuva Rajapinta (2023): siinä sukelletaan neljän henkilön vapauden ja itsenäisyyden kokemukseen, joka syntyy vedessä olemisen kautta.
2. Maria Gullstenin ohjaama opiskelijaproduktio Kaksi Kaamosta -dokumentti tekee näkyväksi ihmisten suhdetta heidän keräilemiinsä esineisiin.