Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmauudistus on tuottanut paljon uutta oppilaiden ja opiskelijoiden arkeen. Nämä ovat yhdessä vauhdilla etenevän opetuksen ja oppimisen digitalisoitumisen kanssa muuttaneet koulua paljon muutaman viime vuoden aikana. Syksyyn kuuluvassa koulukeskustelussa ei keskustelijoiden kannata kuitenkaan kaivella omia vuosikymmenten takaisia muistojaan kouluajoista, sillä ne eivät vastaa enää kuvaa todellisuutta.
- Työ koulussa tapahtuu entistä laajemmassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kodin ja koulun hyvä yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen muodostavat kuitenkin edelleen tukevan perustan lapsen ja nuoren koulutaipaleelle, sanoo Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.
Suomalaiset rehtorit näkevät koulun ja opetuksen kehityksen pääosin myönteisessä valossa. Rehtorit näkevät työssään kuitenkin selvästi myös sen, ettei tukea ole aina riittävästi saatavilla kaikille sitä tarvitseville oppilaille ja opiskelijoille. Koulua ympäröivän yhteiskunnan ongelmat näkyvät myös oppilaitosten arjessa.
Rehtorikyselyt ovat tuoneet esiin, että luottamus koulutuksen tasa-arvon periaatteen ohjaavaan vaikutukseen on oppilaitosjohdon kokemana laskenut.
- Emme kaipaa enää lisää huolestuneita puheenvuoroja kasvavasta syrjäytymisongelmasta emmekä koulujen eriytymiskehityksestä. Kouluväki tietää kyllä tämän työnsä perusteella. Näiden sijaan tarvitsemme pitkäjänteistä toimintaa kehityksen pysäyttämiseksi, Ikonen korostaa.
Haasteiden kukistamiseksi on tänäkin syksynä kuultu jo useita erilaisia, toistensa kanssa jopa ristiriitaisia ehdotuksia. Yleissivistävän koulutuksen kehittämisessä tarvitaan nyt malttia ja johdonmukaista toimintaa. Ideoiden kypsyttelyyn on syytä ottaa mukaan heti alusta alkaen kouluissa työskentelevät ammattilaiset mukaan, sillä pysyvä ja tuloksia tuottava muutos edellyttää kaikilta sitoutumista onnistuakseen. Tässäkin tarvitaan hyvää yhteistyötä ja hyvin organisoitua toimintaa, jota viime kädessä johdetaan yksittäisen oppilaitoksen tasolla.
- Suomalainen yleissivistävä koulutus on saanut ansioistaan suitsutusta hyvistä oppimistuloksistaan. Menestys on ansaittava kuitenkin joka ainoa kouluvuosi uudestaan. Eikä vain koulujärjestelmänä, vaan joka ainoan ja ainutkertaisen oppilaan kohdalla! Poppakonstien ja pikaohjelmien sijaan huomio on kiinnitettävä koulutuksen perusrahoituksen turvaamiseen liki vuosikymmenen kestäneiden leikkausten jälkeen, jatkaa Ikonen.
Samalla kun koulu muuttuu, uudistuu myös opettajan ammatti. Tämä vaikuttaa suoraan myös oppilaitosten esimiesten työhön, sillä koulun uudistumisen ja opettajan ammatin päivittymisen myötä muuttuu myös rehtoreiden työ. Uudistuvassa koulussa tarve koulun pedagogiselle kehittämistyölle ja yhteisen kehittämissuunnan löytämiseksi on poikkeuksellisen suuri. Tässä tilanteessa oppilaitosten esimiesten rooli on hyvin ratkaiseva.
- Kynät on nyt teroitettu suomalaisissa kouluissa ja olemme valmiit aloittamaan uuden lukuvuoden!
Lisätiedot: puheenjohtaja Antti Ikonen, p. 0505490071