(Obs.: Pressmeddelandet kan läsas på svenska här. Dear Reader: The newssheet can be read in English here.)
Lingsoft ja Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen emeritusprofessori Fred Karlsson toteuttivat itsenäisyyden ajan kielikirjan. Suomen kielet 1917–2017 kertoo itsenäisyyden ajan kielimaisemista ja nykypäivän kielellisistä muutosvoimista.
Ääninäyttein rikastettu juhlateos on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kaikkien luettavissa internetsivustona ja e-kirjana osoitteissa
Suomen kielet 1917–2017 esittelee koko itsenäisyyden ajan kielet ja kieliyhteisöt ja maalaa tarkkaa kuvaa myös oman aikamme kielitilanteesta ja -politiikasta.
Fred Karlsson muistuttaa, että kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomen kielimaisema on tyystin muuttunut. Suomessa on nykyisin enemmän vieraiden kielten puhujia kuin maan perinteisten kielten puhujia, jos suomen puhujia ei oteta lukuun.
- Suomessa oli vuonna 1990 noin 25 000 vieraskielistä asukasta. Vuoden 2017 alussa lukumäärä oli 354 000. Heidän osuutensa oli kasvanut 0,8 prosentista 6,4 prosenttiin, Helsingissä kahdesta prosentista neljääntoista, parhaillaan Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana toimiva Karlsson kirjoittaa.
Karlsson osoittaa, että nyky-Suomessa puhutaan kaikkiaan peräti 500:aa eri kieltä. Määrä on kolminkertainen virallisen kielitilaston ilmoittamaan lukuun nähden. Venäjä on vieraista kielistä puhutuin.
- Jos venäjän kieleen sovellettaisiin samoja kriteerejä kuin suomeen ja ruotsiin, se olisi jo virallinen kieli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingin pääkadulla lukisi Mannerheimintien ja Mannerheimvägenin lisäksi kolmikielisessä kyltissä kyrillisin kirjaimin Prospekt Mannergeima, Karlsson kertoo viimeaikaiseen tutkimukseen nojaten.
Digitaalisen talouden kieliratkaisuja tarjoavalle Lingsoftille itsenäisyyden kielipaletin esittely oli luonteva lahja annettavaksi satavuotiaalle.
- Kielellisen perinteen ohella juhlavuonna on tärkeää korostaa myös oman aikamme kielikirjosta kumpuavia koulutuksellisia ja viestinnällisiä haasteita, Lingsoftin toimitusjohtaja Juhani Reiman muistuttaa.
Fred Karlsson
Fred Karlsson toimi Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen professorina 1980–2012. Hän on Suomen kielihistorian asiantuntija, kansainvälisesti arvostettu kielitieteen tutkija ja suomalaisen kieliteknologia-alan pioneeri. Hän on Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 2016–2018.
Karlsson tunnetaan mm. rajoitekielioppina tunnetun formalismin kehittäjänä (Constraint Grammar) ja useiden yliopistollisten oppikirjojen kirjoittajana. Hänen englanninkielistä teostaan Finnish – an Essential Grammar on käännetty kymmenille kielille.
Karlsson perusti vuonna 1986 yhdessä kieliteknologian emeritusprofessori Kimmo Koskenniemen kanssa Lingsoft Oy:n. Karlssonin ja Koskenniemen kielellisen digitalisaation innovaatioista voi lukea Lingsoftin historiasta Kieli ja uusi talous.
Lisätietoja
Fred Karlsson, emeritusprofessori, p. +358 40 511 9717, fred.karlsson@helsinki.fi
Juhani Reiman, toimitusjohtaja, Lingsoft Oy, p. +358 45 670 6770, juhani.reiman@lingsoft.fi