SUKOL ehdottaa, että Suomessa toteutettaisiin kansallinen arviointi ammatillisen toisen asteen jatko-opintokelpoisuudesta.
Ammatillisen toisen asteen koulutuksen kehittämisessä yksi keskeistä periaatteista on jatko-opintokelpoisuuden säilyttäminen. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on kuitenkin huolissaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksista.
”Olemme huolissamme siitä, onko ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneilla kieli- ja vuorovaikutustaitojen osalta riittävät valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella”, SUKOLin puheenjohtaja Sanna Karppanen tarkentaa.
Ammatillisen toisen asteen opettajien viesti on selvä: ilman lukiokursseja jatko-opintovalmiudet jäävät heikoiksi. Huoli koskee erityisesti englannin ja ruotsin kieliä. Muita kieliä ammatillisella toisella asteella ei valitettavasti juuri enää opiskellakaan.
SUKOL ehdottaakin, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI arvioi ammatillisen toisen asteen jatko-opintovalmiuksia yleisesti ja viestintä- ja vuorovaikutustaitoja erityisesti.
Keväästä 2020 lähtien korkeakouluihin haetaan pääasiassa todistusvalinnan kautta. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa hakijoilta lasketaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mukaan ammattikorkeakouluissa aloittavista 35 prosentilla on pohjalla ammatillinen koulutus.
Från yrkesskola till högskola?
SUKOL rf föreslår att man i Finland skulle göra en nationell utvärdering över lämplighet för fortsatta studier efter andra stadiets yrkesutbildning.
En av de viktigaste grundläggande principerna gällande utvecklandet av andra stadiets yrkesutbildning är att bevara möjligheterna till fortsatta studier. SUKOL är dock oroad över yrkesskolestuderandens färdigheter för fortsatta studier.
“Vi är oroliga över att de som avlagt examen på andra stadiet inte har tillräckliga språk- och kommunikationsfärdigheter för fortsatta studier på tredje stadiet” säger ordförande Sanna Karppanen.
Yrkesskolelärarnas budskap är tydligt: utan gymnasiekurser, speciellt i språk, är färdigheterna för fortsatta studier låga. Detta gäller speciellt engelska och svenska (i finskspråkiga skolor). Andra språk studeras tyvärr inte alls i de flesta finskspråkiga yrkesskolor.
SUKOL föreslår därför att KARVI, Nationella centret för utbildningsutvärdering, skulle utvärdera andra stadiets yrkesutbildningar med fokus på språk- och kommunikationsfärdigheter
Från och med våren 2020 är antagningen till högskolorna främst betygsbaserad. I den betygsbaserade antagningen räknar man ut totalpoängen för vitsorden för tre gemensamma examensdelar och det vägda medeltalet för examen.
Enligt Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry har 35 procent av de som inleder sina studier vid en yrkeshögskola en yrkesutbildning.