SUKOLin tuore yläkoulun kysely paljastaa, että suurin osa oppilaitoksista tarjoaa edelleen B2-kielten oppimääriä mutta opetuksen järjestäminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.
Kysely lähetettiin Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n jäsenrekisterissä oleville yläkoulun opettajille. Kyselyyn vastasi 273 opettajaa.
B2-kielten ryhmät ovat pienentyneet, ja kielivalikoima on supistunut. Osassa oppilaitoksista B2-kielten opetus on loppunut kokonaan. B2-kielet ovat valinnaiskieliä, joiden opiskelu alkaa pääsääntöisesti 8. luokalla.
Kyselyn vastaajista 55 % kertoi, että B2-kielten opiskelijamäärät ovat muuttuneet olennaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Eräs vastaaja kuvaa oppilaitoksensa tilannetta seuraavasti: ”Kolme vuotta sitten oli ryhmät, vaikkakin pienet, kaikissa B2-kielissä, joita tarjoamme. Nyt olemme onnellisia, jos ryhmä saadaan edes yhteen kieleen.”
Kyselyn tulosten perusteella syitä on useita: perusopetuksen tuntijaon valinnaisuuden väheneminen, suuret ryhmäkokovaatimukset, kielten suosion hiipumiminen ja kielen opiskelun aloittaminen alakoulussa A-oppimääränä. Eräs vastaaja kuvaa tilannetta seuraavasti: ”Säästöt purevat niin, että ryhmiä ei enää synny, kun pitäisi olla vähintään 16 oppilasta, jotta ryhmä alkaisi. Vain kolmea suosituinta valinnaisainetta voi tänä vuonna kasilla opiskella ja ne ovat kotitalous, tietotekniikka ja ilmaisutaito. Mihinkään kieleen ei tullut ryhmää, eikä musiikkiin tai kuvikseen.” Toinen vastaajista tiivisti B2-kielen opiskelun ahdingon seuraavasti: ”Ns. hyvätkään kielten opiskelijat, jotka pärjäävät englannissa ja ruotsissa, eivät halua opiskella B2-kieliä.”
Oppilaitokset ovat etsineet keinoja B2-kielten opetuksen säilyttämiseksi esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä naapurikoulun kanssa. Noin kolmasosa vastaajista kertoi, että kielten ryhmiä perustetaan alle 10 oppilaan ryhmäkoolla.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan B2-kielten toteutumista ensi lukuvuonna. 36 % arvioi, että valinnat vähenevät todennäköisesti ensi vuonna. Vain 5 % arvioi, että valinnat lisääntyvät. 43 % arvioi, että valinnat toteutuvat samalla tavalla kuin kuluvana lukuvuonna.
Myös lukioissa lyhyiden B2- ja B3-kielten opiskelu on vähentynyt – lukion kieltenopettajat pitävät tähän yhtenä syynä korkeakoulujen todistusvalintaa. Yläkoulun kyselyyn osallistuneita opettajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osuus heidän koulussaan B2-kieltä opiskelleista jatkaa kielen opiskelua lukiossa. Vastaajista 31 % arvioi, että alle puolet jatkaa opintoja lukiossa. 28 % sanoi, että puolet tai suurin osa jatkaa.
SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna pitää tilannetta hälyttävänä: ”Samanaikaisesti, kun B2-ja B3-kielten opetus näivettyy, alakouluissa on päädytty järjestämään A-kielenä lähinnä vain englantia. Tällä hetkellä tehdään merkittäviä päätöksiä, joiden seuraukset rapauttavat kovaa vauhtia koulutuksellista tasa-arvoamme, heikentävät oppilaidemme osaamista ja vaikuttavat tulevaisuudessa kilpailukykyymme. Jos nykykehitys jatkuu, monipuolista kieliosaamista ei tulevaisuudessa ole riittävästi.”