Meeri Koutaniemi - Matka marien maalle
Kutsu lehdistötilaisuuteen Lahden historialliseen museoon torstaina 7.7.2016 klo 11
Volgan kansa saa kasvot Meeri Koutaniemen kuvissa
Elokuussa 2015 koettiin Suomen kulttuuririntamalla uudenlainen avaus, kun Muusikkokollektiivi ÄÄnisen, valokuvaaja Meeri Koutaniemen sekä kolmen marilaisen taiteilijan yhteisvoimin rakentama Matka marien maalle -esitys lähti laajalle kiertueelle ympäri maata. Tuota kiertuetta varten koottu valokuvanäyttely saapui kesällä 2016 Lahteen VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin 15.-17. kesäkuuta. Näyttely oli esillä Sibeliustalossa kongressin ajan ja siirtyy sieltä Lahden historialliseen museoon ajalle 8.7.-4.9.2016.
Meeri Koutaniemi matkusti Marin tasavaltaan toukokuussa 2015. Matka marien maalle johdattaa yleisön kaukaiseen, vieraaseen maahan kielisukulaistemme luo. Kuvat eivät esittele pientä vähemmistökansaa perinteisesti kansallisruokien, -pukujen tai -laulujen kautta, vaan osoittavat, että valtakulttuurien varjoon jäänyt kieli ja sen puhujat ansaitsevat tulla tuoduiksi esille myös valokuvataiteen keinoin. Koutaniemi kiersi kuvausmatkallaan useissa kylissä ja päiväkodeissa. Kuvat ovat aiemmin olleet esillä vain Matka marien maalle -kiertueella syksyllä 2015.
Lehdistötilaisuudessa Venäjän vähemmistökansojen parissa tutkimustyötä tekevä FT Merja Pikkarainen kertoo marien elämänpiirin ja kieliolojen muutoksesta. Pikkaraisen tekemät haastattelut valottavat vähemmistökansojen historiallisen kontekstin suurta muutosta ruohonjuuritasolla, eri ikäryhmissä ja elinympäristöissä.
Meeri Koutaniemi
Kuusamolaislähtöinen valokuvaaja Meeri Koutaniemi on yli neljässäkymmenessä maassa työskennellyt, useissa maissa palkittu valokuvataiteilija. Koutaniemi on tullut tunnetuksi kantaaottavista ja ihmisoikeuksia puolustavista aiheistaan ja on kiistatta yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista nuoren polven valokuvaajista.
Tietoa mareista
Mari tarkoittaa alun perin ihmistä ja Mari El ihmisten maata. Mari Elin pääkaupunki on Joškar-Ola, jossa on noin 260 000 asukasta. Vuoden 2010 väestölaskennassa 540 000 ilmoitti olevansa kansallisuudeltaan mari. Äidinkielen puhujien osuus oli 390 000 ihmistä, mikä on suomalais-ugrilaiseksi kansaksi korkea luku.
Niitty- ja vuorimarit asuvat Volgan mutkan molemmin puolin 23000 neliökilometrin alueella keskellä Venäjää. He edustavat yhtä suomalais-ugrilaisista kielivähemmistöistä, jotka tasapainoilevat oman kulttuurin säilyttämisen ja Venäjän federaation yhtenäistämispolitiikan välillä.
Suurin osa mareista on nykyään ortodokseja, mutta elementtejä luonnonuskonnoista on säilynyt osana pyhiä toimituksia. Marilaisuutta tutkineen kansatieteilijän Ildikó Lehtisen mukaan lähes puolet marilaisista uskoo edelleen luonnonjumaliin. Marilainen uskonto on perinteisesti suvaitseva ja ortodoksisuutta ja islamia on siedetty hyvin. Oman uskonnon historia taas on synkkä sillä marien omat shamaanit tapettiin Stalinin vainojen aikana 30-luvulla lähes kokonaan.
Opi maria!
Lum šula. / Lumi sulaa.
Tolat jolyn. / Tulet jalan.
Jü vüdym! / Juo vettä!
Tul jumo. / Tulen jumala.
Me ik vür ulyna. / Me yhtä verta olemme.
Näyttelyn tuottajat ovat Matka marien maalle -hanke, Suomi-Venäjä-seura ja Lahden historiallinen museo.
Lisätietoja näyttelystä:
Museoamanuenssi Ilkka Kuhanen, 044 416 4624, ilkka.kuhanen@lahti.fi
Lisätietoja Suomi-Venäjä-seurasta:
www.venajaseura.com