Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on toiminut vuosina 2016-2018 nuorille rikos- ja päihdetaustaisille suunnattu toimintakeskus. Kehittämishanketta on rahoittanut STEA, Veikkauksen varoilla. ”Päihteitä käyttäville nuorille on palveluja, mutta useat nuoret rikoksentekijät eivät miellä itseään päihdeongelmaisiksi. Kyse on paljolti mielikuvista”, kertoo toimintakeskuksen projektipäällikkö Mirja Salo.
Kuluvan vuoden aikana toiminta on tavoittanut 113 asiakasta, joista 9 on naisia. Asiakkaat ovat olleet iältään 17-29 -vuotiaita. Tapaamisia on ollut yhteensä 1788 toimintakeskuksessa, vapaudessa ja vankiloissa. Rikokset ovat pääsääntöisesti olleet omaisuus-, väkivalta- ja huumausainerikoksia.
Suurin osa nuorista on tullut toimintakeskukseen Rikosseuraamuslaitoksen kautta. Työntekijät ovat menneet esimerkiksi Vantaan, Keravan ja Helsingin vankiloiden nuorten osastoille. Siellä on tehty räppiä nuorten kanssa, keskusteltu ja valmisteltu yhteistyössä vankilan työntekijöiden kanssa nuoren vapautumista. ”Tuomion aikana nuori pyritään sitouttamaan yhteistyöhön, jotta vapauden koittaessa hän olisi kiinnittynyt yhteistyöhön ja kävisi toimintakeskuksessa”, Salo kertoo.
Suomenlinnan avovankilasta nuoret ovat päässeet mukaan toimintaan poistumisluvilla. 54 nuorta on suorittanut eri rangaistusmuotoja nuorten toimintakeskuksessa koko hankkeen aikana. Yksi rangaistusmuodoista on valvottu koevapaus, joka voi kestää jopa kuusi kuukautta. Rangaistuksen aikana nuoren asenteisiin pyritään vaikuttamaan siten, että heidän elämäänsä tulee muita merkittävämpiä asioita kuin päihteet ja rikokset.
Nuorten toimintakeskuksessa on rento oleskelutila, keittiö ruoanlaittomahdollisuuksineen, musiikkistudio ja mahdollisuus käyttää kuntosalia. Nuorille on järjestetty myös erilaisia kulttuuri- ja liikuntaretkiä. Lisäksi nuoret ovat tehneet musiikki- ja mainosvideoita sekä graffiteja. Palautteessa nuoret ovat kertoneet, että toimintaan on ollut hyvä tulla.
Vuonna 2018 asiakaspalautteiden (n=21) perusteella asiakkaat kokevat hyötyvänsä toiminnasta ja sen tukevan heidän muutostaan. Asiakkaat kokevat tulleensa hyväksytyksi ja ilmapiirin olevan tukeva sekä kannustava. Saatu rakentava palaute liittyi toiminnallisuuden lisäämiseen.
Lisätiedot: Projektipäällikkö Mirja Salo, puh. 050 4124 039, mirja.salo@krits.fi