Suomen suurin kaupallinen radiokanava tuottaa jatkossa itse osan käyttämästään sähköstä yhteistyössä energiayhtiö Helenin kanssa.

Radio Nova on nyt Suomen aurinkoisin kanava – kirjaimellisesti. Lokakuusta lähtien Novan studion käyttämä sähkö on puhtaasti aurinkoenergialla tuotettua, sen sijaan siirtotekniikkaan ja radiomastoihin käytetään lisäksi perinteistä sähköä.

Kaapelitehtaan katolle nousee pian myös oma, erityisellä ohutkalvopaneelitekniikalla toimiva aurinkoenergiavoimala, joka kuormittaa kattorakenteita huomattavasti vähemmän kuin perinteinen toteutustapa. Sen valmistumista odotellessa vuokraamme aurinkopaneeleita Helsingin Suvilahdessa sijaitsevasta Helenin nimikkopaneelivoimalasta.

Käsillä on vuoden pimein aika, mutta Novan taajuus ei hiljene, vaikka sää ei aina suosisikaan.

Kirkkaina päivinä aurinkopaneelit tuottavat hyvin sähköä, ja kun aurinko ei paista, käytetään muulla tavoin tuotettua sähköä.

”Olemme valtavan ylpeitä yrityksestämme, joka kantaa huolta tulevaisuudesta. Odotan innolla jokaisena arkiaamuna, että saamme kollegani Aki Linnanahteen kanssa huikata Radio Novan taajuudelle ”hyvää huomenta”, ja tunnelma studiossa ei vain sähköisty, vaan aurinkosähköistyy, Radio Novan aamujuontaja Minna Kuukka sanoo. ️

Radio Novan omat aurinkopaneelit on toteutettu yhdessä energiayhtiö Helenin kanssa.

”Radio Novan suosio ja kuuluvuus Suomessa on omaa luokkaansa. Uskomme, että Novan taajuudella saamme yhdessä jaettua aurinkoenergian ilosanomaa isolle joukolle ihmisiä. Aurinkoenergia on uusiutuva energianlähde, jonka tuottamiseen valtaosa suomalaisista voi osallistua jo nyt”, Helenin tuotepäällikkö Riku Kuikka kertoo.

Oman aurinkoenergian tuottaminen on osa Bauer Median jo aiemmin alkanutta, kokonaisvaltaista vastuullisuusajattelua ympäristön puolesta, jonka avulla nostamme uusiutuvan energian käytön määrää ja vähennämme hiilidioksidipäästöjä.

Syyskuussa Bauer Medialle myönnettiin kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n arvostettu Green Office -sertifikaatti, jonka edellytyksenä on yrityksen sitoutuminen toimimaan vastuullisesti ja huomioimaan ympäristöasiat päivittäisessä toiminnassaan.

Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa jätteiden kierrätyksessä ja lajittelussa, kestävien hankintojen tekemisessä, turhasta tulostamisesta luopumisessa ja toimiston elintarvikevalinnoissa.

Lisätietoja:

Niina Jokiaho

Ohjelmapäällikkö/Radio Nova

+358 40 594 7146

niina.jokiaho@bauermedia.fi

Suomen Metsäyhdistyksen ansiomerkit jaettiin perinteiseen tapaan valtakunnallisilla Metsäpäivillä Helsingissä. Yhteensä kaksitoista huomionosoitusta jakoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Metsäpäivillä ja ansiomerkkien saajissa kohtaavat ministeri Krista Mikkosen mukaan sukupolvet ja heidän osaamisensa. Vaikka metsäalakin on toimintaympäristönsä myötä muutoksessa, hän sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että metsäalalla on merkitystä myös tulevaisuuden Suomessa.

"Palkittavien joukko on hyvin monipuolinen, mikä omalla tavallaan kertoo siitä, miten tärkeä metsä meille on", ministeri Krista Mikkonen totesi.

Suomen Metsäyhdistyksen ansiomerkkien saajissa on perinteiseen tapaan metsäalan pitkäaikaisia vaikuttajia, mutta myös uusia uria luovaa toimintaa. Ansioplakettien saajien joukossa oli kaksi journalistista tekoa, Ilta-Sanomissa julkaistu juttukokonaisuus Otto Jaakkosen kuusi ja Suomi on metsäläinen -televisiosarja.

Suuren painon palkittavien valinnassa sai metsäalalla ja sen liepeillä tehty monipuolinen työ nuorten metsä- ja luontosuhteen rakentamiseksi. Ansioplaketin saivat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Metsä rokkaa -tapahtuma ja nuorisotyönohjaaja Antti Pehkonen pitkään järjestetyistä lumiluolaleireistä Aakenustunturilla.

Huomionosoitukset jaettiin torstai-iltana valtakunnallisten Metsäpäivien iltajuhlassa. Metsäalan kaksipäiväinen seminaari- ja verkostoitumistapahtuma järjestetään jo 90. kerran, tällä kertaa Helsingin Clarion-hotellissa. Tapahtumaan osallistuu torstain ja perjantain aikana yli 500 metsäalan asiantuntijaa ja vaikuttajaa sekä opiskelijaa, jotka metsäala kutsui tapahtuman kunniavieraiksi.

Suomen Metsäyhdistyksen hopeiset ansiomerkit vuonna 2019

Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai toimitusjohtaja, päätoimittaja Erkki Eilavaara. Eilavaara on tehnyt pitkän metsämiesuran yliopistolla, Metsäteollisuuden työnantajissa, Suomen Sahoilla ja Koneyrittäjissä. Eilavaara on keskeinen tekijä FinnMETKO-näyttelyn takana ja sitä kautta hän on muun muassa tutustuttanut metsäkonealaan tuhansia nuoria ja tehnyt näyttelystä kansainvälisen. Näin Eilavaaran työ on osaltaan tukenut myös metsäkonealan vahvaa vientiä ja tuonut FinnMETKON noin 300 näytteilleasettajan joukkoon paljon ulkomaalaisia tahoja.

Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen. Hämäläiselle on kertynyt yli 30 vuoden kokemus teollisuuden puunhankinnan kehittämisestä. Koko tämän ajan hän on työskennellyt Metsätehon palveluksessa. Hämäläinen on tehnyt monipuolisen tutkijanuran metsänhoitotöiden ja menetelmien kehittäjänä. Hänellä on ollut merkittävä rooli metsävaratiedon käytön ja tutkimuksen yhteistoimintaverkostojen eteenpäinviemisessä. Hämäläisen toiminnassa korostuu työn arvostus, yhteistyö, vahva osaaminen ja luottamus.

Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai vieraileva tutkija Riitta Hänninen. Hänninen on tehnyt pitkän ja merkittävän uran metsäpolitiikan ja puumarkkinoiden kansallisena asiantuntijana. Hän on muun muassa ollut puumarkkinatyöryhmän pitkäaikainen jäsen, osallistunut vahvasti Metsäntutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen valmistelemien metsäsektorin suhdannekatsausten tekemiseen ja Kansallisen metsästrategian valmisteluun.

Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai rakennusneuvos Teppo Lehtinen. Lehtisen panos puurakentamisen edistämisessä on ollut jo pitkään hyvin keskeinen. Hän on pitkäjänteisesti edistänyt rakentamisen sääntelyä ja jo vuosina 2010–2012 hän valmisteli puu- ja hirsirakentamisen normien purkua niin, että puurakentaminen tuli mahdolliseksi muun muassa kerrostaloissa. Lehtinen on onnistunut tasapainoilemaan rakentamisen eri etujärjestöjen ristipaineissa niin, että asiat eivät ole juuttuneet eturistiriitoihin. Hän ei kuitenkaan ole tuonut omaa rooliaan esille vaan on antanut kunnian kulloisellekin poliittiselle päättäjälle.

Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai nuorisotyönohjaaja Antti Pehkonen. Hän on partiolaisten Aakenustunturin lumiluolaleirin perustaja. Ensimmäinen lumiluolaleiri pidettiin Saariselällä jo vuonna 1998 ja luolia on kaivettu myös Pyhä-Luostolla. Aakenustunturin kuruissa partiolaiset ovat leireilleet Metsähallituksen poikkeusluvalla vuodesta 2002. Lumiluolaleiriläisiä yhdistävät partiolaisten arvot. Pehkosen johdolla he ovat saaneet luontokokemuksen, jollaista harva saa.

Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai projektipäällikkö Kari Perttilä. Perttilä on pitkäaikainen ja ansiokas Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen sihteeri. Hän on osallistunut useaan metsä- ja puualan koulutuksen työryhmään, ja hän on ollut keskeinen tekijä, kun saha- ja levyteollisuus ovat valmistelleet oppikirjoja. Perttilä on myös tehokas tapahtumanjärjestäjä ja hänen käsialaansa ovat muun muassa Sahateollisuuspäivät, Sahateollisuus ry:n Wood From Finland -päivät sekä Suomen Sahateollisuusmiesten 90-vuotisjuhlat vuonna 2018.

Suomen Metsäyhdistyksen kultaiset ansiomerkit vuonna 2019

Suomen Metsäyhdistyksen kultaisen ansiomerkin sai johtava asiantuntija Martti Aarne. Aarne on tehnyt neljän vuosikymmenen mittaisen työuran metsätilastojen parissa Metsäntutkimuslaitoksessa, Eurostatissa ja Luonnonvarakeskuksessa. Metlan pitkäaikaisena tilastopäällikkönä hän vastasi Suomen metsiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen liittyvästä tilastoinnista sekä sen kehittämisestä. Aarne oli Metsätilastollisen vuosikirjan keskeisiä tekijöitä, mikä perinne jatkuu nykyään Luonnonvarakeskuksen tilastotoimessa. Aarnen osaltaan luoma metsiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen liittyvä tietovaranto on jo pitkään ollut avaintekijä Suomen metsäsektorin kehityksessä ja päätöksenteossa.

Suomen Metsäyhdistyksen kultaisen ansiomerkin sai senior advisor Liisa Mäkijärvi. Mäkijärvi on tehnyt pitkän uran metsäalalla, mutta parhaiten hänet tunnetaan Suomen Metsäsäätiön pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Työssään Mäkijärvi on työskennellyt kaikkien metsäalan tahojen kanssa ja on luovalla tavalla, onnistuneesti ja tuloksellisesti yhdistänyt eri näkemykset, jotka syntyvät tarpeesta saada rahoitusta metsäelinkeinon edistämiseen ja toisaalta vaatimukseen jakaa rahoitus Metsäsäätiön tavoitteiden kannalta tuloksekkaasti.

Suomen Metsäyhdistyksen kultaisen ansiomerkin sai metsätalousinsinööri, metsäneuvos Håkan Nystrand. Nystrand valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 1978, minkä jälkeen hän työskennellyt Rannikon metsäkeskuksessa metsäasiantuntijana ja aluepäällikkönä, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajana ja LUVA-Luonnonvarat ry:n puheenjohtajana. Metsäneuvoksen arvonimen Nystrand sai jo vuonna 2012. Nystrand on pitänyt yllä metsätalouden lippua paitsi omissa, laajoissa verkostoissaan, myös lukuisissa valtion ja metsäalan työryhmissä ja luottamustehtävissä, unohtamatta suurta määrää kansainvälisiä tehtäviä. Nystrand toimi pitkään Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana sekä useiden muiden järjestöjen luottamustehtävissä.

Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketit vuonna 2019

Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saa toimittaja Pasi Jaakkosen ja Ilta-Sanomien juttusarja Otto Jaakkosen kuusi. Juttusarja hakee vertaistaan suomalaisen sanomalehdistön historiassa. Siinä seurataan kirjoittajan isoisoisän Otto Salomonpoika Jaakkosen 1900-luvun alussa ostamalta tilalta viime maaliskuussa kaadetun 123-vuotiaan kuusen tietä ensin sahalle ja lopulta eteläkorealaisen talon sisäkattoon. Kuusen tietä seurataan puolen vuoden ajan 16 lehtijutussa. Sarjassa käydään kattavasti läpi metsätaloutemme perusteita, puukauppaa ja puunkorjuuta, sahan toimintaa ja sahatavaran laivausta, metsien merkitystä kansantaloudelle ja hiilensidonnalle sekä jopa metsäpuiden lisääntymistä. Jutut osoittavat poikkeuksellista perehtymistä Suomen metsiin ja metsätalouteen.

Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saa Suomi on metsäläinen -televisiosarja, tutkimusmatka suomalaiseen metsäläisyyteen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Sarja on monipuolinen katsaus metsään ja antaa suurelle yleisölle hyvän käsityksen siitä, mitä metsät, metsätalous ja metsäteollisuus ovat Suomessa. Eri alojen haastateltavat – muun muassa tutkijat, metsäalan asiantuntijat, eräopas, matkailuyrittäjä ja muusikko – kotimaasta ja ulkomailta valottavat metsäsuhteen monia näkökulmia. Sarjan tuottaja on Intervisio Oy ja sitä rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Suomen Metsäsäätiö. Sarja lähetettiin Ylen kanavilla keväällä 2019.

Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon järjestämä Metsä rokkaa -tapahtuma. Metsä rokkaa järjestettiin Juvalla kesäkuussa 2018 jo neljännen kerran, ja teki yleisöennätyksen, 6700 kävijää. Tapahtumassa jaetaan metsäistä asiaa viihteen ja musiikin siivittämänä. Tapahtuman monipuolinen sisältö tutustuttaa metsäalan koulutukseen, ajankohtaisiin asioihin ja metsäalan käytännön töihin. Kaikille avoimen, maksuttoman päivätapahtuman esiintyjiksi on saatu nuorison suosikkiartisteja.

Lisätietoja: Kirsi Joensuu, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäyhdistys, puh. 040 840 0642

www.metsapaivat.fi

#Metsäpäivät @Metsapaivat

Oulun elokuvateatteri Starissa nähdyssä uuden Terminator: Dark Fate -elokuvan ensi-illassa katsojia hämmästytti eloon herännyt mainos ennen elokuvan alkua. Valkokankaan tapahtumat hyppäsivät katsojien keskuuteen ennennäkemättömällä tavalla.

Tempaus osana Oulun Lumo-valofestivaalia

Oululainen media-alan yritys Lentoi Films järjesti elokuvateatterin asiakkaille interaktiivisen elämyksen, kun valkokankaalla nähdyn mainoksen tikku-ukot hyppäsivät valkokankaalta keskelle salia, tanssien tiensä ihmisten keskuudesta ulos salista. Elokuvateatterin asiakkailla ei ollut aavistustakaan tapahtumien kulusta, joten elokuvan lisäksi suurimpana puheenaiheena oli ennen näytöstä koettu interaktiivinen taideteos.

Usean alan ammattilaiset yhteistyössä uuden taidemuodon luomisessa

Lentoi Filmsin toimitusjohtaja Acke Salo kertoo tempauksen taustoista: “Viime vuonna osallistuimme Lumo-valofestivaaliin yhdessä tanssijoiden ja muiden media-ammattilaisten kanssa, tuoden tanssivat tikku-ukot osaksi valotaidetta.” Tanssivat hahmot tullaan siis näkemään myös tämän vuoden Lumo-valofestivaalilla. Tempauksen tarkoituksena on pohjustaa osallistumista tulevaan tapahtumaan, mutta myös taidemuotojen yhdistämisen mahdollisuuksia. “Ydinosaamisemme on videotuotannossa, mikä nähtiin myös valkokankaalla esitetyssä mainospätkässä. Valojen ja muiden efektien käyttö on kuitenkin osa työtämme, joten tällä kertaa kokeilimme rohkeasti jotain uutta”, Salo jatkaa.

Oulu on tanssin ja media-alan suurkaupunki

Mediatoimistoja Oulussa on pilvin pimein ja ammattitaito kaupungissa on maanlaajuisesti tunnettua. Myös tanssin saralla Oulu on ollut jo vuosia maailmankartalla, sillä etenkin katutanssin ammattilaiset ovat vieneet osaamistaan ympäri maata. Tanssi on kiitollinen kuvattava erittäin visuaalisena taidemuotona, mutta nähdyn kaltaista videon, tanssin ja interaktiivisen taiteen yhdistelmää ei ole Oulussa ennen nähty - etenkään täytenä yllätyksenä kokijoilleen.

Kunnianhimoinen yritys ei paljasta kaikkia korttejaan

Lentoi Filmsin takataskusta löytyy vielä runsaasti villejä ideoita, joita toimitusjohtaja Salo ei kuitenkaan halua paljastaa. “Kaikenlaista on hahmoteltu ja ideoita heitelty eri toimijoiden välillä, joten katsotaan nyt vielä mitä tuleman pitää”, hän virnistää.

Video Starissa nähdystä tempauksesta: https://www.youtube.com/watch?v=iKUBjPnR3ek&feature=youtu.be

Lisätietoja:

Acke Salo
Lentoi Films Oy
acke@lentoi.com
040 574 9331

Globaali markkinointialan raskassarjalainen Dentsu Aegis Network uskoo ihmisten valtaan ja kuluttajadataan, jota rikastetaan monialaisilla näkökulmilla.

“Perinteisten liikkeenjohdon konsulttitalojen tuottama toimialadata, jota tähän asti on käytetty bisnespäätösten perustana, on auttamatta riittämätöntä”, täräyttää Dentsu Aegis Networkin Suomen yksikön puikkoihin hypännyt Pauli Aalto-Setälä.

Maailmassa, jossa kaikki toimialat ovat murroksessa, uudenlaista bisnestä pitää etsiä reippaalla otteella. Ne yritykset, jotka pyrkivät ylläpitämään tai skaalaamaan olemassa olevaa liiketoimintaansa, kuolevat auttamatta sukupuuttoon. Ne yritykset, jotka etsivät ahnaasti uudenlaista bisnestä, porskuttavat vielä tulevaisuudessakin.

”Uskon, että neljännen teollisen vallankumouksen vyöryttämä liiketoiminnan ja markkinoinnin murros kiihtyy. Siinä menestyy vain parhaat ja ahkerimmat yhteisöt, joilla on kansainvälinen verkosto takanaan. Maailman nopeimmin kasvava markkinointikumppani rakentaa tulevaisuutta, eikä vain auta sopeutumaan siihen”, Aalto-Setälä kiteyttää.

Ihmisillä on valta – ja heidät tuntevilla arvokkain data

”Uusi bisnes voi rakentua vain älykkäällä luovuudella, eli ideoiden ja datan ohjaamina”, Aalto-Setälä sanoo.

Vanhassa maailmassa hyvään päätökseen saattoi päästä keräämällä B2B-dataa, toimialatietoa, tutkimuksia, selvityksiä ja laskelmia. Tietoa, jota on perinteisesti saatu liikkeenjohdon konsulteilta.

Nykyään, saati tulevaisuudessa, uudet menestystarinat syntyvät toisin. Päätöksentekopöydissä on ymmärrettävä, että vallankäyttö maailmassa on mullistunut.

“Tässä ajassa valta ei ole yrityksillä. Valta on ihmisillä, jotka lopulta päättävät, mikä bisnes ansaitsee kasvaa – ja mikä kuihtua pois. Siksi yritysten johdon on entistä kriittisempää ymmärtää, mitä valintoja ihmiset tekevät, minkälaisten arvojen pohjalta he toimivat ja minkälaisia muutoksia ihmiset haluavat maailmassa ajaa,” Aalto-Setälä kuvailee.

Kuluttajalähtöinen data onkin tulevaisuuden liiketoiminnan näkökulmasta arvokkaampaa kuin toimialadata.

Data tarvitsee monialaiset tulkit

Data yksin ei kuitenkaan vielä takaa menestystä. Sitä on osattava tulkita. Viisaus syntyy, kun johtopäätöksiä tehdään reippaasti erilaisia näkökulmia yhdistelemällä.

“Yksipuolinen tulkinta tuottaa yksipuolisia ratkaisuja, eikä moisilla tässä kompleksisessa maailmassa pitkälle pärjää. Dentsussa olemme siitä onnellisessa asemassa, että koko tekemisemme perustuu aina monialaisiin tiimeihin. Uskon, että se on ainoa järkevä tapa auttaa yritysjohtoa fiksuihin päätöksiin,” Aalto-Setälä linjaa.

***

Lisätietoa:

Pauli Aalto-Setälä, pauli.aalto-setala@dentsuaegis.com, 040 543 7444

LSJH:n alueen asukkaat lajittelevat jätteitä entistä ahkerammin. Biojätteen lajitteluaktiivisuus ei kuitenkaan ole kasvanut toivottua vauhtia, vaikka biojätteen lajittelu olisi merkittävä ympäristöteko. Asia selviää Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toteuttamasta seurantakyselystä, joka teetettiin asukashaastatteluina touko–kesäkuussa. Tutkimuksen mukaan entistä useampi lounaissuomalainen tuntee kunnallisen jätehuoltoyhtiönsä LSJH:n sekä sen palvelut ja kokee saavansa riittävästi tietoa kiinteistön jätekeräyksestä ja jätteiden lajittelusta.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)tunnetaan omistajakuntiensa asukkaiden keskuudessa entistä paremmin. Kun vielä vuonna 2017 LSJH oli nimenä melko uusi, tuntee nyt valtaosa asukkaista kunnallisen jätehuoltoyhtiönsä nimeltä. Myös yhä useampi tuntee LSJH:n toimintaa paremmin ja jätehuoltopalveluihin ollaan entistä tyytyväisempiä. Erityisen hyviä arvioita vastaajat antoivat palvelulle lajitteluasemilla. 84 % vastaajista oli sitä mieltä, että jätehuolto on peruspalvelu, joka pitää suunnitella ja järjestää kokonaisuutena.

Lajitteluhalukkuus kasvaa ja ympäristöarvot vahvistuvat

Vuodesta toiseen asukkaat ilmoittavat tärkeäksi sen, että oman jäteastian tyhjennys toimii hyvin. Parin vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen verrattuna entistä useampi vastanneista nimesi kierrätyksen ja ympäristöasiat yhdeksi tärkeimmistä asioista jätehuollossa.
– Asukkaat ovat kiinnostuneita jätehuoltoon ja kestävään kuluttamiseen liittyvästä tiedosta ja kertoivat saavansa sitä erityisesti LSJH:n viestintäkanavista, muun muassa Huomiselle-asukaslehdestä. Lisää tietoa toivottiin erityisesti vaarallisista jätteistä ja niiden vastaanottopaikoista, kertoo tutkimuksen toteutuksesta vastannut LSJH:n tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä.

Lajitteluhalukkuus yleisesti on kasvanut selvästi, ja erityisen innokkaita ollaan lajittelemaan muovipakkauksia ja poistotekstiilejä. Moni vastaajista toivoikin niille lisää keräyspaikkoja. Vastaajat arvioivat kautta linjan lajittelevansa eri jätejakeita ahkerammin nyt, kuin edellisessä tutkimuksessa. Keskimäärin ahkerimpia lajittelijoita ovat vastausten perusteella nuoret ja iäkkäämmät. Työikäisten joukossa lajitteluaktiivisuus on matalampaa.

Vaikka jätehuollon palveluihin yleisesti ollaan tyytyväisiä, selvän kuprun arvioihin toivat Rinki-ekopisteet ja kierrätyspisteet, joiden saavutettavuuteen ja siisteyteen ollaan jonkin verran tyytymättömiä.

Biojätteen lajittelu on ilmastoteko

Vaikka biojätettä on kerätty Lounais-Suomen alueella kattavasti jo useita vuosia, on biojätteen lajitteluaktiivisuus vielä kaukana jäljessä muista jätejakeista. Jopa muovipakkauksia lajitellaan ahkerammin, vaikka niiden keräys on käynnistynyt vasta myöhemmin. Samaan aikaan kun 87 % vastaajista ilmoittaa aina lajittelevansa lasipakkaukset ja 86 % paperin, lajittelee biojätteensä aina vain 53 % kyselyyn vastaajista.

Ympäristövaikutusten ja ilmaston näkökulmasta biojätteen lajittelu olisi erittäin tarpeellista.
–Lajitellun biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa mahdollistaa ravinteiden kierrätyksen ja tarjoaa paremman hyötysuhteen energiantuotannolle verrattuna käsittelyyn polttokelpoisen jätteen seassa, Jylhä toteaa.

Tuloksia hyödynnetään LSJH:n toiminnan kehittämisessä                 

LSJH teetti omistajakuntiensa asukkaille touko–kesäkuussa 2019 kyselyn, jolla kartoitettiin asukkaiden tiedonsaantia jätehuoltoasioista, tyytyväisyyttä kunnalliseen jätehuoltoon ja palveluihin sekä lajittelutottumuksia. Kysely on seurantatutkimus, joka tehtiin viimeksi vuonna 2017.

Tutkimus toteutettiin internetpaneelina sekä täydentävinä puhelinhaastatteluina. Tutkimus perustuu 1 323 vastaukseen. Vastaajia oli kaikista LSJH:n toimialueen kunnista sekä eri ikäryhmistä ja asumismuodoista. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi InnoLink Oy. Seurantatutkimuksen tuloksia käytetään hyödyksi LSJH:n palveluja suunniteltaessa. Tulevana toimintavuotena panostetaan erityisesti biojätteen lajitteluun kannustamiseen.

Lisätiedot:
Miia Jylhä
tutkimus- ja kehitysvastaava
puh. 020 728 2114
miia.jylha@lsjh.fi

Invånarna på LSJH:s område sorterar allt flitigare. Sorteringen av bioavfall har dock inte ökat i önskad takt även om det anses vara en betydande miljögärning att sortera bioavfall. Detta framkommer av Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) uppföljningsstudie som genomfördes i form av invånarintervjuer i maj–juni. Enligt undersökningen känner allt fler invånare i Sydvästra Finland till sitt kommunala avfallshanteringsbolag LSJH samt dess tjänster. Invånarna upplever dessutom att de får tillräckligt med information om fastighetens avfallsinsamling och sortering.

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) är allt mer bekant bland invånarna i ägarkommunerna. Ännu år 2017 var LSJH ett relativt nytt namn för invånarna, men nu känner majoriteten av invånarna till namnet på sitt kommunala avfallshanteringsbolag. Allt fler känner även LSJH:s verksamhet bättre än tidigare och man har blivit allt nöjdare med avfallshanteringstjänsterna. Ett speciellt bra vitsord får betjäningen på sorteringsstationerna av dem som svarade på enkäten. 84 % av dem som svarade på enkäten var av den åsikten att avfallshanteringen är en grundservice som bör planeras och ordnas som en helhet. 

Sorteringsviljan ökar och miljövärdena blir starkare

År efter år meddelar invånarna att det är viktigt att tömningen av det egna avfallskärlet fungerar bra. I jämförelse med den undersökning som gjordes för ett par år sedan, svarade allt fler att återvinning och miljöfrågor hör till de viktigaste frågorna inom avfallshanteringen.
– Invånarna är intresserade av information om avfallshantering och hållbar konsumtion och berättade att de får denna information via LSJH:s kommunikationskanaler, bland annat från invånartidningen För morgondagen. Mera information önskades särskilt om det farliga avfallet och dess mottagningsplatser berättar Miia Jylhä, LSJH:s forsknings- och utvecklingsansvariga som ansvarat för genomförandet av utredningen.

Sorteringsviljan har generellt sett klart ökat och speciellt ivrigt sorteras plastförpackningar och avlagda textilier. Många av dem som svarade på enkäten önskade fler insamlingsplatser för dem. De som svarade på enkäten uppskattade att de genomgående sorterar olika avfallsfraktioner flitigare nu än då den föregående utredningen gjordes. Utifrån svaren är de unga och äldre i genomsnitt flitigare på att sortera. Sorteringsaktiviteten är lägre i den arbetsföra åldersgruppen. 

Även om invånarna generellt sett är nöjda med avfallshanteringens tjänster, fick Rinki-ekopunkterna och återvinningspunkterna ett sämre vitsord. Invånarna är delvis missnöjda med hur tillgängliga och städiga punkterna är.

Sorteringen av bioavfall är en klimatgärning

Trots att bioavfall samlats in i omfattande grad redan många år i Sydvästra Finlands område, ligger sorteringsaktiviteten för bioavfall långt efter de andra avfallsfraktionerna. Till och med plastförpackningar sorteras ivrigare trots att insamlingen av dem inletts senare. Samtidigt som 87 % av dem som svarade meddelar att de alltid sorterar glasförpackningar och 86 % säger att de sorterar papper, sorterar endast 53 % sitt bioavfall.

Med tanke på miljöpåverkan och klimatet skulle det vara viktigt att sortera bioavfall.
– När sorterat bioavfall behandlas vid en biogasanläggning möjliggörs återvinning av näringsämnen och det ger även en bättre verkningsgrad när det gäller energiproduktion jämfört med att bioavfallet behandlas som en del av det brännbara avfallet, konstaterar Jylhä. 

Resultaten utnyttjas i utvecklingen av LSJH:s verksamhet                 

LSJH lät utföra en enkät till sina ägarkommuners invånare i maj–juni 2019. Med hjälp av enkäten karterades hur bra invånarna får information om avfallshanteringen, hur nöjda de är med den kommunala avfallshanteringen och tjänsterna samt hurdana sorteringsvanor de har. Enkäten är en uppföljningsstudie som senast gjordes år 2017.

Utredningen genomfördes som en internetpanel med kompletterande telefonintervjuer. Utredningen baserar sig på 1 323 svar. Alla verksamhetsområdes kommuner samt olika åldersgrupper och boendeformer fanns representerade bland dem som svarade. InnoLink Oy genomförde utredningen. Resultaten från uppföljningsstudien används för att utveckla LSJH:s tjänster. Inkommande verksamhetsår satsar man speciellt på att sporra sorteringen av bioavfall.

Tilläggsinformation:
Miia Jylhä
undersöknings- och utvecklingsansvarig
tfn 020 728 2114
miia.jylha@lsjh.fi

• Yhä useampi haluaa hyötyä uusiokäytön liiketoimintamahdollisuuksista, mikä antaa vauhtia koko kiertotalousalalle
• Uusi jätelaki kiristää vaatimuksia myös kuluttajille ja luo vahvan pohjan materiaalien uusiokäytölle
• Kiertotalouden tehtäväkirja tuo iloa ja työkaluja koululaisille

Kun kiertotalousalan ammattilaiset kokoontuvat jälleen Tampereelle 6.11., varmaa on, että puheenaiheet eivät edellisvuosien tapaan lopu. Neljättä kertaa järjestettävä Tuottajavastuuiltapäivä kerää yli 160 eri toimijaa Tampere-taloon kiertotalouden kysymysten äärelle.

”Kauttaaltaan useiden eri materiaalien kierrätysaste on noussut, mutta samalla jätelainsäädäntö muuttuu, ja myös kierrätyksen ja kierrätettävyyden vaatimukset kiristyvät”, tilaisuuden järjestävän Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) pääsihteeri Eija Jokela sanoo.

TYNK:iin kuuluu 13 tuottajayhteisöä. Ne huolehtivat jäsentensä ja asiakkaidensa puolesta siitä, että heidän oman alansa tuotteet kierrätetään ja uusiokäytetään lain edellyttämällä tavalla.

Lain kirjaimen noudattamisen ohessa kiertotaloudessa myös liiketoimintamahdollisuudet ovat alkaneet kiinnostaa yhä useammin. Mitä useampi haluaa luoda kiertotalouden sovelluksilla yritystoimintaa, sitä paremmin koko järjestelmä pyörii.

”Tavoitteena on suljettu kierto, jossa raaka-aineet palautuvat hyödynnettäviksi. Kiinnostuksen huomaa siitä, että tilaisuuden osanottajamäärä kasvaa vuosi vuodelta ja mukana on yhä erilaisempia toimijoita.”

Jätelain ja kuluttajan on elettävä kehityksen mukana

Yksi kuumimmista puheenaiheista on jätelaki, jota uudistetaan parhaillaan. Kierrätyksessä se vaikuttaa muun muassa siihen, miten erilaisia pakkausmateriaaleja tilastoidaan. Pian esimerkiksi kartonkipakkauksista vähennetään niiden mahdollisesti muut sisältämät materiaalit, ja vain todellinen kartongin määrä lasketaan tilastoihin.

”Alussa se tuo työtä lisää, mutta loppujen lopuksi johtaa kohti tehokkaampaa kierrätysjärjestelmää, mikä puolestaan on koko kiertotaloutemme edellytys.”

Samalla uusi jätelaki luo painetta eritellä yhdyskuntajäte eli kotitalouksissa ja laitoksissa syntyvät jätteet entistä tarkemmin. Tavoitteena on entistä parempi materiaalien uusiokäyttö.

”Jätteen polttohan ei ole kierrätystä, joten se ei myöskään kelpaa tavoitteeksi. Tämä vaikuttaa siihen, mitä siellä tiskipöydän ympärillä tapahtuu, ja se on hyvä. Yhdyskuntajätteen käsittelyssä on vielä paljon mahdollisuuksia.”

Lasten kierrätyskirja vietiin käsistä

Alkusyksystä TYNK julkaisi 3-4-luokkalaisille suunnatun tehtäväkirjan Kierrätyksen sankarit (Återvinnarna). Koulut tilasivat 50 000 kappaleen painoksen parissa päivässä loppuun, joten lisäpainos tarvittiin heti.

”Tiesimme, että kysyntää olisi, mutta kysynnän nopeus kyllä yllätti meidät selvästi. Tiedolle on tarvetta.”

Suomeksi ja ruotsiksi julkaistussa kirjassa lapset tutustuvat leikkimielisten tehtävien avulla sekä kierrätysjärjestelmään, käytännön kierrätysmahdollisuuksiin ja eri kierrätysmateriaalien ominaispiirteisiin.

”Lapset ovat huomisen päättäjiä, ja he ovat jo nyt syntyneet ympäristömyötäiseen maailmaan. Liian usein valitettavasti nähtävän syyllistämisen sijaan haluamme tarjota heille hauskoja ja positiivisia työkaluja ympäristön tilan parantamiseksi. Se on paras keino taistella ilmastoahdistusta vastaan.”

Kirjan sisällön on tehnyt A-lehtien Sisältöstudio. He esittelevät tehtäväkirjan tarinan Tuottajavastuuiltapäivässä.

TYNK

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK) ja Suomen Uusiomuovi Oy.

TYNK järjestää alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 6.11. klo 12.30.

Ohjelma ja lisätiedot:

www.tuottajayhteiso.fi/tuottajavastuuiltapaiva-2019 

Sanataituri Gösta Sundqvistin tarinat itkettävät ja naurattavat Radio- ja tv-museo Mastolassa

Lauluntekijä ja radiohumoristi Gösta Sundqvistista (1957–2003) kertova Ihanasti sanottu -erikoisnäyttely avautuu Radio- ja tv-museo Mastolassa torstaina 14. marraskuuta. Neljännesvuosisadan kestäneen uransa aikana Sundqvist kirjoitti suomalaisen populaarimusiikin syvimpiä sanoituksia ja kotimaisen radioalan omalaatuisimpia ohjelmia. Sundqvist osasi sanoa niin ihanasti – ja niin kamalasti.

Näyttelyssä Sundqvistia tarkastellaan tarinankertojana. Sanataiturin nopea kynä loi yli 250 musiikkikappaletta ja noin 700 radio-ohjelmaa. Radio oli Sundqvistin hykerryttävän hauskojen, suunnattoman surullisten ja häpeämättömän härskien tarinoiden keskeinen kanava ja välittäjä. Tiiviissä, mutta tunnelmallisessa näyttelyssä Sundqvistin tarinointitaidoista kerrotaan sanoin, kuvin, esinein sekä musiikki- ja ohjelmanäyttein.

Ihanasti sanottu -näyttely esitellään tiedotusvälineille keskiviikkona 13.11. klo 11.00 alkaen Radio- ja tv-museo Mastolassa osoitteessa Radiomäenkatu 37, 15111 Lahti. Tiedotustilaisuuden avaa Lahden kaupunginmuseon näyttelypäällikkö FM Tiia Tiainen ja näyttelyn kohokohdat esittelee Radio- ja tv-museo Mastolan museoamanuenssi FM Linda Heinonen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat myös lämpimästi tervetulleita Ihanasti sanottu -näyttelyn kutsuvierasavajaisiin Radio- ja tv-museo Mastolaan samana iltana klo 18.00. Näyttelyn avajaispuheen pitää Leevi and the Leavingsin alkuperäisjäsen ja Gösta Sundqvistin läheinen työtoveri Risto Paananen. Yhtyeen kappaleita avajaisissa esittävät Minja Koski, Mikael Saari ja Niklas Hagmark.

Lisätiedot
Linda Heinonen
museoamanuenssi
044 482 0859
linda.heinonen@lahti.fi

Radio- ja tv-museo Mastola
Radiomäenkatu 37
15111 Lahti
044 416 4830
radiojatvmuseo@lahti.fi

Avoinna
ti–pe klo 9–17
la–su klo 11–16

www.lahdenmuseot.fi 

Suomen suurin viihdeohjelma Putous palaa MTV3-kanavan lauantai-iltoihin heti alkuvuodesta 2020. Meno ei järjestyksessään 12. tuotantokaudella hyydy, päinvastoin. Puolentoista tunnin live-lähetysten aikana luvassa on takuuvarmaa koko perheen laatuviihdettä ja Putous-klassikoita kuten livesketsejä sekä supersuosittu sketsihahmokilpailu uusine hokemineen. Tällä kaudella tiedossa on myös uusia ohjelmaosioita, uudet sinipaidat sekä muutto uuteen upeaan studioon ja lavasteisiin. Kotikatsomoissa ohjelman kulkuun päästään vaikuttamaan entistä enemmän. 

Ohjelman juontajana jatkaa Roope Salminen, mutta esiintyjäkaarti kokee tälläkin kaudella muutoksia. Lauantai-iltoja vauhdittavat nyt viime kaudelta tutun Christoffer Strandbergin sekä ohjelmaan paluun tekevän Pilvi Hämäläisen lisäksi uusina tulokkaina joukkoon liittyvät Antti Tuomas Heikkinen, Linnea Leino, Malla Malmivaara, Heikki Ranta ja Mikko Töyssy.

Ohjaajana jatkaa viime kaudella ohjaajadebyyttinsä Putouksessa tehnyt komediakonkari Niina Lahtinen, joka on myös ohjelman pääkäsikirjoittaja. Lahtinen tunnetaan niin näyttelijänä kuin käsikirjoittajana, ja hänen ansioluettelostaan löytyvät muun muassa komediahelmet Siskonpeti ja Yle Leaks. 

TUTUSTU PUTOUSLAISIIN:

ROOPE SALMINEN
Viihdemaailman suvereeni esiintyjä, näyttelijä ja muusikko Roope Salminen tarttuu Putous-juontajan puikkoihin jo viidettä kertaa. Samalla hän jakaa Putousta useimmin juontaneen henkilön tittelin Jaakko Saariluoman kanssa. Joutuuko Roope tällä kaudella pikahahmojen tai tulikokeiden suorittajaksi? Se selviää vain seuraamalla uutta kautta tammikuusta eteenpäin. 
@roopesalminen

ANTTI TUOMAS HEIKKINEN
Tämän kauden henkisen eläkeläisen titteli asetetaan 33-vuotiaalle Antti Tuomas Heikkiselle, joka kuvitteli lapsuudessaan tulevansa keihäänheittäjäksi tai rallikartturiksi. Antti Tuomas on nähty tv-sarjoissa kuten Sunnuntailounas, Roba, M/S Romantic, Sipoon herttua ja Konttori ja hän oli miessivuosan Jussi-ehdokkaana näyteltyään Mikko Alataloa Juice-elokuvassa.
Jyväskylästä kotoisin oleva Antti Tuomas on ilmiömäisen surkea piirtämään, mutta lähes suvereeni pärisyttämään poskiaan. Harrastuksikseen hän kertoo kalavesien äärellä kiroilun, frisbeegolfradalla kiroilun, jääkiekkoillessa (Playstation) kiroilun ja ihan vaan silkan kiroilun. Kun Antti Tuomakselta kysyy millainen hän on luonteeltaan, niin vastauksista löytyy sellaisia piirteitä kuin ystävällinen, hyvä kuuntelija, kannustava, karismaattinen, taitava, hauska, kaunis – eli loistavan näyttelijän lisäksi Antti Tuomas olisi täydellinen Miss Suomi!
@heikkisantti 

PILVI HÄMÄLÄINEN 
”Honey, I’m home!”, huutaa Pilvi Hämäläinen, 34, astuessaan tulevan kauden Putous-studioon, sillä tämä kaksinkertainen sketsihahmo-finalisti ja kerran kisan voittanut Putous-tähti tekee nyt paluun ohjelmaan. Lieksasta kotoisin oleva Pilvi tähditti kausia 8-10 sketsihahmoillaan Aina-Inkeri Ankeinen, Tuija Eronen ja Make-Vauva. Pilvi on nähty myös muun muassa Keisari Aarnio -sarjan toisessa pääosassa ja Villi Kortti -ohjelman vakiopanelistina.
Putoukseen paluunsa syyksi pirskahteleva ja riemukas Pilvi kertoo sen, että livelähetysten aiheuttama stressitila, painajaiset ja krooninen lihasjumi ovat vihdoin poistuneet ja liven aiheuttama hurmostila on voimistunut – eli one more year! Lisäksi Pilvin hampaankoloon on jäänyt sketsihahmo, joka on vielä jäänyt tekemättä. Viimeisen Putous-kautensa jälkeen Pilvi on opetellut ratsastamaan. Sinänsä ihan hyvä, sillä viime aikoina Pilvi on kuvannut Tuukka Temosen ratsastusmaailmasta kertovaa elokuvaa Aika jonka sain.
@pilvi.hamalainen

LINNEA LEINO
Tämä Putous-joukkueen 25-vuotias kuopus tykkäsi jo lapsena olla esillä (ja erityisesti äänessä), ja sai jo silloin päähänsä, että hänestä tulee näyttelijä. Se Linnea Leinosta tuleekin, kun hän valmistuu Tampereen yliopiston näyttelijäntyön opinnoista. Kalenteriaddiktin ja entisen voimistelijan on voinut nähdä muun muassa nuortensarjoissa Dragonslayer666 ja AIKUISET. 
Helsingistä kotoisin olevan Linnean harrastuksia ovat yleinen nautiskelu ja parin viime vuoden aikana löytynyt vaellus. Linnean omasta mielestä hänen erityistaitonsa on pettämätön suuntavaisto. Kovat löylyt, talvella korviin käyvä viima ja käärmeet saavat hänet kestämättömille kierroksille. Arjessaan Linnealla on tapana katsoa aina ennen nukkumaanmenoa vielä varmuuden vuoksi sängyn alle. Uimahalleissa hän hakeutuu saunoihin, joissa istuu toisilleen juttelevia ihmisiä, joiden juttuja voi kuunnella salaa. 

MALLA MALMIVAARA
Malla Malmivaara, 36, vietti jo lapsena ison osan elämästään teatterin katsomossa ja lavan sivuilla. Hän yritti vältellä tulevaa ammattiaan, mutta epäonnistui siinä täydellisesti. Taide vei Mallan mukanaan ja hän onkin näytellyt sarjoissa kuten Suden hetki, Kimmo ja Mustat lesket. Jyväskylästä kotoisin oleva Malla on nähty muun muassa elokuvissa Olavi Virta ja Kaikki oikein ja näyttelijäntöiden ohella hän julkaisee musiikkia artistinimellä MALLA.
Näyttelijäksi valmistumisen lisäksi Malla on saavuttanut elämässään muun muassa Vampulan saappaanheiton mestaruuden vuonna -95 ja voittanut hirveän kasan hopealusikoita vain koska hän oli lapsena sairaan huono hiihtokilpailuissa. Mallalla on erityisen huono nimimuisti ja hän väittää kuulevansa, kun pasta tai kananmunat ovat kypsiä.
@mallamalmivaara

HEIKKI RANTA
Heikki Ranta, 33, on kavereiden kesken ”rantahese”, vaikkei hän lempinimestä niin välitäkään. Näyttelijähaaveita Heikki on kantanut mukanaan lapsesta alkaen, mutta koska Keminmaalla mahdollisuudet olivat rajalliset, oli pakko siirtyä etelämmäksi jahtaamaan unelmia. Heikki on ollut kiinnityksellä Helsingin Kaupunginteatterissa, jossa hän näytteli pääosat muun muassa Kirka-musikaalissa sekä näytelmissä Rakastunut Shakespeare ja Suomen hauskin mies. Kameratöitä Heikillä on takana muun muassa Subilla pyörivässä Rantabaarissa sekä sarjoissa Punk’D Suomi ja Sorjonen.
Luonteeltaan Heikki on hieman neuroottinen, huumorintajuinen ja yltiöoptimistinen. Hän herää joka aamu suurin odotuksin, kunnes joutuu pettymään maailmaan aina uudestaan ja uudestaan.
@rantahese

CHRISTOFFER STRANDBERG
30 ikävuoden (ja sen tuoman ikäkriisin) selättänyt Christoffer Strandberg jatkaa sinipaitojen riveissä ja saa kolmannella kaudellaan Putous-trilogiansa täyteen. Silmäpussittomuus, mennyt nuoruus, rakottomat jalat, kotisohva, rytmitajun puhkeaminen – tässä jokunen asia, mistä Christoffer tällä hetkellä haaveilee. Jos tämä siuntiolainen oli joskus kiireinen, niin nyt hän on vielä kiireisempi. Siitä pitävät huolen muun muassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelma, Svenska Teaternin näytelmä I det stora landskapet - en sagolik familjekrönika ja kaikkien suomalaisten vanhempien iloksi heitetyt Nöpö-Felix -keikat. Christoffer muistetaan myös Barbi de Voro -sketsihahmostaan.
Christoffer kertoo lähteneensä Putouksen uudelle kaudelle pelkästään rahan takia, koska I was young and I needed the money -lause ei hänen iässään enää toimi. Nooh, oikea syy on se, ettei hän ole vielä päässyt kokemaan ja kokeilemaan kaikkia salaisia fantasioitaan, joita ohjelmalla on annettavanaan. Laa-la-la-laa-laa-laa-laa-laaaaa!
@ctrandberg 

MIKKO TÖYSSY
Oli aika, kun Suomessa vienti veti, paperitehtaat pyörivät ja ihmisillä oli töitä – ja hetken päästä ei enää ollutkaan – ei myöskään Mikko Töyssyllä Valkeakoskella, kun paperikoneet pysähtyivät. Ajan kuluksi hän marssi paikalliseen harrastajateatteriin, sen kautta kesäteatterin näyttämöille, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Näyttelijä ja nallemainen tenori on ihastuttanut ihmisiä erityisesti Villi Kortti -paneelishow'n vakiojäsenenä, mutta on hänet nähty muun muassa uudessa Tuntemattoman Sotilaassakin – tai ainakin sen tv-versiossa, sillä itse elokuvasta Mikon, 38, kenttäpastori leikattiin pois.
Loppuelämänsä ruuaksi Mikko haluaisi valita kebabin, mutta toisaalta hänellä on myös halua elää enemmän kuin kolme vuotta. Mikko hoitaa kehoaan ”rullailemalla lattialla” ja epäilee olevansa varmasti koko jengin kankein näyttelijä. Jos haluaa välittömästi nähdä jotain hauskaa, niin ei tarvitse kuin pyytää Mikkoa kurkottamaan suorilta jaloilta lattiaa kohti tai laittamaan kyynärpäät yhteen.
@mikkotoyssy

Vinkki pukinkonttiin: Liput Putous-lähetyksiin tulevat julkiseen myyntiin 2. joulukuuta Ticketmasterin sivuilla osoitteessa www.ticketmaster.fi/putous 

#putous
Facebook: Putous
Instagram: @mtvputous
Twitter: @MTVPutous

Putous MTV3-kanavalla lauantaisin 18.1.2020 klo 19.30 alkaen. 
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Putouksen MTV:lle tuottaa Yellow Film & TV.

Lisätietoja:
Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Yellow Film&TV, tuottaja Essi Hellén, 040 740 8408, essi.hellen@yellowfilm.fi

Adobe Creative Cloud tuo uusia työkaluja kuluttajien saataville. Yksi uutuuksista on Photoshop for iPad, jonka lisäksi Adobe esittelee uuden sovelluksen, jonka ansiosta kuluttajat voivat käyttää Photoshopin ominaisuuksia jo kuvaushetkellä. Lisäksi Adoben lisätyn todellisuuden työkalut, kuten Illustrator, on myös tulossa iPadiin. Nämä ovat tärkeimmät tämän vuoden Adobe MAX -konferenssissa esiteltävät uutuudet.

Joka vuosi luovat ihmiset ympäri maailman kokoontuvat vuosittaiseen Adobe MAX -konferenssiin Los Angelesissa. Adobe esittelee konferenssissa tuttuun tapaan tulevat Creative Cloudin uutuutensa.

Tämän vuoden iso uutinen on uusi sovellus Adobe Photoshop Camera, joka tuo Photoshopin ominaisuudet kuvan ottamisen yhteyteen. Tekoälyä hyödyntävä sovellus tuo uusia mahdollisuuksia valokuvaamiseen älypuhelimilla ja palvelee sekä tavallisia kuluttajia että amatöörivalokuvaajia.

PhotoshopCameran avulla voi luoda ja jakaa korkealaatuisia valokuvia sosiaalisessa mediassa. Toisin kuin puhelimen sisäänrakennettu kamera ja muut kolmansien osapuolien kamerat, Photoshop Camera hyödyntää keinotekoista älyä, Adobe Senseita, parantamaan automaattisesti kuvien laatua automaattisesti. Sovellus tunnistaa kuvan kohteen  ja antaa siitä suosituksia. Hienostuneet ominaisuudet lisätään kuvan ottamisen jälkeen automaattisesti samalla kun alkuperäinen kuva säilyy.

Photoshop for iPad saapuu vihdoin

Myös IPadin käyttäjille on hyviä uutisia. Tietoa Adobe Photoshopin saatavuudesta iPadeille on odotettu, ja odotus palkitaan vihdoin. Photoshop for iPad on aiemmin ollut saatavilla yksinkertaisempana Photoshop Express -nimisenä ominaisuutena, mutta monet käyttäjät ovat toivoneet ohjelman täysversiota joustavammille alustoille, kuten esimerkiksi tablet-laitteille. Sovelluksen painopiste on kuvan sommittelussa ja retusointiominaisuuksissa. Erityisesti tableteille suunniteltu Photoshop for iPad on intuitiivisempi ja uusille käyttäjille helppo tapa tutustua ohjelmaan. Samalla se tuo uusia mahdollisuuksia ammattikäyttäjille, jotka eivät ole enää sidoksissa työpöydällä työskentelyyn.

Luovaa työskentelyä useilla laitteilla

Adobe valmistaa käyttäjiä tulevaisuutta varten ja työskentelyyn muualla kuin työpöydän ääressä – tai ainakin antaa tähän mahdollisuuden. Photoshop for iPad -sovelluksen lisäksi Adobe on paljastanut myös, miltä Adobe Illustrator näyttää iPadilla. Adobe Fresco, saatavilla nyt myös iPadilla, on tulossa myös Microsoft Surface Pro X:ään.

”Haluamme viedä luovuuden niin pitkälle kuin mahdollista ja auttaa ihmisiä ilmaisemaan itseään luovasti. Uutuudet tekevät luovan kokemuksen mahdolliseksi kaikille – ei pelkästään kokeneille ammattilaislle vaan myös seuraavalle suunnittelijoiden, valokuvaajien, elokuvantekijöiden ja kuvittajien sukupolvelle ”, sanoi Scott Belsky, Adoben Creative Cloudin johtaja.

Tässä Adoben uutuuksia:

• Adobe Illustrator for iPad (preview)

Adobe Illustrator on toiminut graafisten suunnittelijoiden ja kuvituksen tukena jo yli 30 vuoden ajan. Nyt Illustrator seuraa Photoshopin jalanjäljissä, ja Adobe paljastaa ensimmäistä kertaa, millaista on työskennellä Illustratorin kanssa iPadilla nopeasti. Haasteena on ollut siirtää sama tarkkuuden ja monipuolisuuden kokemus tietokoneelta kosketusnäyttöön. Photoshopin tavoin myös Illustrator for iPad tarjoaa uuden intuitiivisen käyttöliittymän, jonka avulla käyttäjät voivat työskennellä samoissa projekteissa eri laitteilla. Käyttäjät myös pääsevät helposti käsiksi Adobe Stock-, Adobe Fonts- ja kaikkiin Creative Cloud -kirjastoihin.

• Adobe yhdistää digitaalisen ja fyysisen

Lisätty todellisuus ja 3D ovat saapuneeet sekä luovien tekijöiden että kuluttajien pariin, ja Adobe on alkanut panostaa uusiin luoviin työkaluihin ja ilmaisutapoihin. Nyt esiteltävän Adobe Aeron avulla käyttäjä voi luoda kokonaan uudenlaista sisältöä, joka hämärtää digitaalisen ja fyysisen maailman rajoja. Adobe Aeron avulla voi käyttää tunnettuja työkaluja kuten Photoshopia ja Dimensionia lisätyn todellisuuden kokemuksen luomiseksi sekä kolmiulotteisten kuvien ja sisältöjen synnyttämiseksi. 

• Adobe Fresco Microsoft Surfaceen

Aiemmin syksyllä Adobe Fresco tuli saataville iPadin käyttäjille. Nyt siihen pääsevät käsiksi myös Microsoft Surface Pro X ja Wacom MobileStudio Pro -laitteiden käyttäjät. Fresco jäljittelee klassista piirustus- ja maalauskokemusta paperille ja siirtää sen näytölle. Adobe Sensei varmistaa, että vesivärit ja öljymaalit käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla kuin oikeassa elämässä niiden sekoittuessa ja luodessa kauniita kuvia. Lisäksi ohjelma viestii muiden Adobe-sovellusten kanssa, joten taiteilija voi käyttää Photoshopin suosikkisiveltimiään muissa ohjelmissa sekä työskennellä samalla projektilla useassa eri sovelluksessa. 

• Uudistettu Creative Cloud Desktop

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Adobe esittelee täysin uudistetun työpöytäsovelluksen Creative Cloud -sovelluksille. Päivitetty sovellus helpottaa navigointia ja päivittää, sekä löytää sen avulla uusia Adobe-sovelluksia. Päivitys sisältää tehokkaan sisäänrakennetun hakukoneen, jonka avulla voi etsiä tietoa kaikista Creative Cloud -projekteista ja tiedostoista. Lisäksi sen avulla voi jakaa tiedostoja nopeasti ja päästä käsiksi opetusohjelmiin.

Hinnat ja saatavuus

Päivitykset Creative Cloudin työpöytäohjelmistoon ovat nyt saatavissa tilaajille. Adobe-mobiilisovellukset voi ladata iOS App Storesta ja Google Playsta.

• Adobe Photoshop for iPad on kaikkien Creative Cloud -asiakkaiden käytettävissä osana heidän Photoshop-tilaustaan. Sen voi ostaa myös Apple App Storesta ja Adobe.com-sivustosta. Lisätietoja löytyy täältä.
• Adobe Fresco on saatavana sovelluksena tai useimpien Creative Cloud -suunnitelmien kanssa. Freemium-versio on saatavana myös monilla samoilla ominaisuuksilla kuin täysversiossa. Lisätietoja löytyy täältä.
• Adobe Illustrator for iPad on saatavana vuonna 2020. Käyttäjät voivat kirjautua beetaversioon täällä.
• Adobe Aero on saatavana ilmaisena iOS-sovelluksena. 

Napsauttamalla tätä voit lukea yleiskuvaukset kaikista uusista Creative Cloud -ominaisuuksista sovelluksissa. Tietoa on saatavilla seuraavista:

• Digitaalinen kuvaus: Photoshop and Photoshop on iPad, Photoshop Camera, Fresco
• 3D & lisätty todellisuus: Adobe Aero, Dimension, Substance
• Valokuvaus: Lightroom and Lightroom Classic 
• Digitaalinen video ja audio: Premiere Pro, After Effects, Audition, Premiere Rush ja Character Animator
• Suunnittelu: Adobe XD, Illustrator, Illustrator on iPad ja InDesign

Lisätietoja:

Hill+Knowlton Strategies   
Markus Helaniemi   
adobefi@hkstrategies.com     

Koko alkuvuoden katsotuin

MTV3 on tammi-lokakuun aikana ollut Suomen katsotuin tv-kanava 10-54-vuotiaiden kohderyhmässä. MTV3:n katseluosuus oli 15,9 %, TV1:n 15,7%, TV2:n 12,2 % ja Nelosen 11,3 %. Parhaaseen katseluaikaan ero korostuu entisestään, sillä MTV3:n katseluosuus nousee peräti 19,4 prosenttiin. Myös Sub on pitänyt asemansa kaupallisten kanavien kolmanneksi katsotuimpana sekä koko vuorokauden että primetimen katseluosuuksissa. 

Lokakuun ykkönen

Maajussille morsian -ohjelmassa rakkautta etsinyt Jouko teki valintansa Vappu Pimiän tukemana.

MTV on lokakuun kovan kaupallisen tv-tarjonnan voittaja. MTV:n kaupallinen katseluosuus kohderyhmässä 10-54-vuotiaat oli 37 % Nelonen Median jäädessä 36 prosenttiin, Discoveryn 16,5 prosenttiin ja Foxin 9,9 prosenttiin. Myös lokakuussa MTV3 oli Suomen suurin kanava. 

Lokakuun kaksi katsotuinta viihdeohjelmaa Suomessa olivat Tanssii tähtien kanssa sekä Maajussille morsian. Tanssii tähtien kanssa ylsi lokakuun ainoana yli miljoonaan katsojaan, kun sunnuntaina 20.10. jaksoa katsoi tv-mittarilukujen mukaan 1 002 000 suomalaista. 

Syksyn monialustaiset suosikit löytyivät luontevasti MTV:ltä

Uutisankkurit Maija Lehmusvirta ja Keijo Leppänen luotsaavat uutisia.

Kun otetaan huomioon tv-katselun lisäksi sekä mtv-palvelu että C More -suoratoistopalvelut, ovat lukuisat MTV:n ohjelmat tavoittaneet* miljoonayleisöjä. Syksyn top-kymppiin mahtuu niin uutislähetyksiä, draamaa, viihdettä kuin urheiluakin.

TotalTV: syyskauden katsotuimmat ohjelmat MTV:llä (Viikot 35-43)

1. Seitsemän ja Kymmenen uutisputket (sis. Tulosruutu ja sää)  (3,9 milj)
2. Salatut elämät (3,3 milj.)
3. Formula1 (2,85 milj.)
4. Maajussille morsian (2,8 milj.)
5. Huuma (2,6 milj)
6. Love Island Suomi  (2,6 milj.)
7. Tanssii Tähtien kanssa (2,6 milj.)
8. Fort Boyard Suomi (2,5 milj.)
9. Roba  (2,25 milj.)
10. Viiden jälkeen (2,1 milj.)

Pelkästään ilmaisen mtv-palvelun syksyyn on mahtunut yli 4 miljoonan videokäynnistyksen viikkoja ja kasvua syksyyn 2018 on tullut jopa kolmannes. Ilmaisten suoratoistopalveluiden (mtv-palvelu, Areena, Ruutu) katsotuimpien ohjelmien top-100-listalta peräti 69:ää ohjelmaa katsottiin mtv-palvelusta. Suurimmat yleisöt vähintään 75 000 keskikatsojamäärillä keränneitä ohjelmia olivat Salatut elämät, Rantabaari, Ensitreffit alttarilla ja Love Island Suomi. 

"On hienoa, että MTV3-kanava viihdyttää katsojia tänäkin syksynä Suomen suurimmilla viihdeohjelmilla ja sisältömme kiinnostavat läpi kaikkien kanavien ja palveluiden. Syksyllä on nähty paljon uutta ja loppuvuodeksi on tulossa vielä lisää! Alkamassa ovat vielä mm. uutuusohjelmat Hitlist ja Luokkajuhlat sekä julkkiskausi Olet mitä syöt -ohjelmasta", iloitsee MTV:n kanavajohtaja Iina Eloranta.

Lähteet: Finnpanel Oy TV-mittaritutkimus, TotalTV-raportointi & Adobe Analytics. 
*Tavoittavuus = vähintään 3 min yhtäjaksoista katselua, sisältäen kaikki päätelaitteet ja eri esityskerrat

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia

Kanavajohtaja Iina Eloranta, p. 050 408 4188, iina.eloranta@mtv.fi
Tutkimusjohtaja Taina Mecklin, p. 040 504 0814, taina.mecklin@mtv.fi

Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijajärjestö Sexpo täyttää marraskuussa 50 vuotta. Juhlavuosi huipentuu kaikille avoimeen seminaariin, jossa puhuu kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Seminaari järjestetään Helsingin Astoria-salissa lauantaina 9.11. Tilaisuutta kunnioittaa läsnäolollaan jo Sexpon varhaisvuosissa mukana ollut presidentti Tarja Halonen.

Seminaarissa kuullaan katsaus Suomen seksuaalioikeuksista ja -politiikasta sekä saadaan tietoa päivänpolttavista seksuaalisuuden kysymyksistä Islannissa, Japanissa ja Virossa. Kaikki puheenvuorot ovat englanniksi.

Seksuaalineuvonta-asema Sexpon työn keskiössä

Kun 50 vuotta sitten vastaperustettu Sexpo asetti tavoitteekseen asiallisen tiedon ja neuvonnan antamisen kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä, perusti se heti toimintansa alkuvaiheessa Helsinkiin seksuaalineuvonta-aseman. Tuo asema palvelee ja tavoittaa yhä.

“Neuvonnassa kohtaamme satoja ihmisiä vuosittain. Meihin yhteyttä ottavilla on tarve tulla kuulluksi ja saada tukea seksuaalisuuteen liittyvissä pohdinnoissa ja haasteissa. Tuntuu, että on havahduttu siihen, kuinka merkityksellinen osa seksuaalisuus onkaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Viestimme on, että seksuaalisuuteen liittyvistä asioista saa puhua ja niihin on olemassa apua”, kertoo Sexpon vastaava neuvoja Oona Turunen. 

Seksuaalipoliittinen työ laajenee

Vuonna 1969 perustetun Sexpon seksuaalipoliittisena tavoitteena on alusta lähtien ollut korjata yhteiskunnassa vallitsevia epäkohtia. Sexpon varhaisvuosina keskustelua käytiin esimerkiksi puutteellisesta valistuksesta seksuaalisuuden kysymyksissä ja aborttilainsäädännöstä sekä haluttiin vaikuttaa seksuaalirikoslainsäädäntöön, joka tuolloin kriminalisoi homoseksuaaliset suhteet. Nyt teemoina ovat muun muassa lasten kehollisen koskemattomuuden turvaaminen, laadukkaan seksuaalikasvatuksen tärkeys ja seksuaaliterveyden edistäminen peruspalveluissa. 

Säätiön toiminta on vuosien varrella laajentunut kansainväliseen yhteistyöhön. Sexpon henkilöstö ja hallitus ovat tunnettuja vaikuttajia Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi toiminnanjohtaja Tommi Paalanen on osallistunut aktiivisesti globaaliin seksuaalioikeustyöhön Maailman seksuaaliterveysjärjestössä. 

“Kulunut vuosikymmen on Sexpossa ollut seksuaalioikeuksien vuosikymmen. Paljon on saavutettu! Olemme olleet mukana päivittämässä Seksuaalioikeuksien julistusta, julkaisseet materiaaleja aiheesta ja tehneet päivittäin työtä sen eteen, että seksuaalioikeudet toteutuisivat kaikkien kohdalla. Työ jatkuu. Tulevan vuosikymmenen julistamme kohtaamisen vuosikymmeneksi! Kohtaaminen tulee monin eri tavoin näkymään järjestömme arjessa, kuten tapahtumissa, koulutuksissa ja poliittisessa vaikuttamistyössä”, Paalanen kertoo.

Juhlaseminaarin ohjelmaan voi tutustua Sexpon verkkosivuilla. Seminaari on avoin ja maksuton yleisölle ja tiedotusvälineille. Ei ennakkoilmoittautumista. Kahvitarjoilu. 

Aika: lauantai 9.11. klo 12-16
Paikka: Astoria-sali (Iso Roobertinkatu 14, Helsinki)

Sexpon historiikki Oikealla asialla oikeaan aikaan on maksutta luettavissa verkkosivuillamme.

Yhteydenotot:
Tiina Vilponen, viestintäpäällikkö
050 363 2852, tiina.vilponen@sexpo.fi

Suomi tunnetaan ympäri maailmaa saunakulttuuristaan. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden opiskelijat järjestävät virallisen Guinnessin ennätystenkirjan World Sauna Challenge -maailmanennätysyrityksen Helsingissä Suomenlinnassa torstaina 14.11.2019.

Jotta maailmanennätys saataisiin rikottua, tapahtumaan tulee saada kasaan yli sadan eri kansallisuuden edustajat viettämään perinteikästä suomalaista saunakokemusta. Paikalla on Guinnessin maailmanennätystuomari valvomassa tapahtuman kulkua.

Haaga-Helian opiskelijat saavuttivat ennätyksen 76 eri kansallisuudella 2009. Ennätys kuitenkin rikottiin, ja nyt opiskelijat yrittävät palauttaa sen takaisin Suomelle. Järjestäjät pyrkivät rekrytoimaan mahdollisimman monta kansallisuutta tapahtumaan, ja kaikkia halukkaita kannustetaan ilmoittautumaan osoitteessa www.SaunaChallenge.org.

World Sauna Challenge -tapahtuman tarkoituksena on myös edistää monikulttuurista yhteistyötä. Saunominen on arvokasta perinnettä, jonka avulla voidaan purkaa kommunikaation esteitä yhteen kokoontumalla. Tapahtuman onnistumista voikin mitata osallistujien keskuudessa syntyvien eri kulttuurien välisten ja merkityksellisten keskustelujen määrällä. Osallistuminen tapahtumaan tulee varmasti olemaan monille osallistujille yksi merkityksellisimmistä kokemuksista Suomessa oleskelun aikana.

Lisätietoa: Kevin Gore, lehtori, kevin.gore@haaga-helia.fi, puh 040 777 4080

Suomen vankiloista vapautuu vuosittain yli 5000 henkilöä, joista noin 100-150 vapautuu Satakunnan alueelle. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittaa Satakunnassa yli sata asiakasta päivittäin. Moni vapautuva vanki tarvitsee alkuun monipuolista tukea arjessa pärjäämiseen, kuntoutumiseen ja asumiseen. Vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimiston, aikuissosiaalityön sekä erilaisten tukipalvelujen kannattaa tehdä yhteistyötä jo vankeusaikana. Asumisen onnistuminen ja muu riittävä tuki ovat avainasemassa rikoksettoman elämän rakentamisessa vankeuden jälkeen.

Monilla vangeilla ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavilla henkilöillä on taustallaan vaikeita kokemuksia jo lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen. Heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten on tärkeää tietää, miten traumatisoituneen asiakkaan kanssa työskennellään ja millaisin keinoin häntä voidaan auttaa.

Vapautuvien asumisen tuen (VAT) -verkosto ja Porin Sininauha ry:n Tuetusti tulevaisuuteen -hanke järjestävät Pori vs. trauma – kohtaamisia ja palvelupolkuja rikostaustaisille -seminaarin Porissa 20.-21.11.2019. Seminaarissa käsitellään vapautuvien vankien kohtaamista, luovia työmenetelmiä ja kuntoutuspolkujen rakentamista.

Valtakunnallisen VAT-verkoston tärkein tavoite on vähentää vapautuvien vankien asunnottomuutta ja uusintarikollisuutta. Jopa kolmannes vangeista vapautuu ilman asuntoa. Verkoston jäsenjärjestöjen kokemuksen mukaan moni vapautuva vanki tarvitsee alkuun tiivistä tukea arkeen asumisen onnistumiseksi.

“Pelkästään katto pään päällä ei riitä kuntoutumiseen. On tärkeää, että asunto alkaa tuntua kodilta ja lisäksi tarvitaan yksilön tarpeisiin räätälöityä muutakin tukea”, kertoo VAT-verkoston puheenjohtaja Markku Rautiainen. ”Monissa kunnissa ei ole tarjolla riittävän tiivistä ja laaja-alaista asumisen tukea, asumisneuvontaa tai sosiaalista isännöintiä, mikä voi johtaa asunnottomuuteen”, jatkaa Anna Leppo Kriminaalihuollon tukisäätiöstä.

Porin Sininauha ry:n Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeessa on tavoitteena löytää vapautuville vangeille oikeanlaiset tukipalvelut yhdessä vangin, paikallisen verkoston ja vankilahenkilöstön kanssa. Työskentelyn ydintä on rinnalla kulkeminen elämän kaikissa tilanteissa.

Rakastajat-teatteri ja Tuetusti tulevaisuuteen -hanke ovat tehneet yhdessä Huittisten vankilan vankien kanssa vankiteatteria vuoden 2019 alusta alkaen. Rakastajat-teatteri ja vankiteatteri esiintyvät 20.11. seminaarissa ja jakavat kokemuksiaan luovien työmenetelmien ja teatterityöskentelyn positiivisista vaikutuksista vankien elämään.

Hanketyöntekijä Iida Koskinen Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeesta kertoo, että vankiteatterin tarkoituksena on ehkäistä rikosten uusimista: ”Mukana on myös sellaisia ihmisiä, joilla on vankeustuomio jo takanapäin. Toivomme, että vankilateatterilla poistamme myös rikollisiin liitettyjä ennakkoluuloja ja autamme vankeja kuntoutumisessa ja rikoksettoman elämän rakentamisessa.”

Ilmoittautuminen 20.-21.11. tapahtumaan on suljettu, mutta median edustajien on vielä mahdollista ilmoittautua mukaan 20.11. (Paikka: Kulttuuritehdas Kehräämö, Pori. Aika: klo 8.30-16). Otathan yhteyttä: Anna Leppo anna.leppo(a)krits.fi, 050 412 4022 

VAT-verkosto järjestää valtakunnallisia seminaareja neljästi vuodessa. Seminaareissa rikostaustaisten asunnottomuutta, asumisen tukea ja muita tuen tarpeita tarkastellaan sekä valtakunnallisena että paikallisen tason kysymyksenä. Verkoston toimintaa koordinoi Kriminaalihuollon tukisäätiö.

Lisätietoja: 

VAT-verkoston puheenjohtaja Markku Rautiainen, markku.rautiainen(a)om.fi, 050 356 2931
VAT-verkoston koordinaattori Anna Leppo, anna.leppo(a)krits.fi, 050 412 4022 
Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeen aluekoordinaattori Iida Koskinen, i.koskinen(at)porinsininauha.fi, 050 413 9261

DNA:n kaapelitalouksien on syytä virittää kanavat telkkarissa uudestaan, sillä INEZin sisällöt näkyvät 12.11. alkaen vapaasti myös DNA:n kaapeliverkossakanavapaikalla 39. INEZ lähettää kaikki ohjelmat teräväpiirtona.

INEZ Media on toukokuussa 2019 lanseerattu tv-kanava, jonka sisältöjen keskiössä on uudet nopeatempoiset ohjelmakonseptit ja sosiaalisesta mediasta tutut vaikuttajat sekä juontajina että ohjelmien tekijöinä.

 Kaapelijakelu DNA:n lähes 660 000 talouteen laajentaa INEZin näkyvyyttä merkittävästi.

 ”INEZ on hyvä ja toivottu lisä jo ennestään laajaan kanavatarjontaamme. Suositut kotimaiset some- ja viihdetähdet takaavat pirteän ja vauhdikkaan menon ja tuovat taatusti uusia puheenaiheita kotisohville”, sanoo DNA:n laajakaista ja TV -liiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen.

Ellei kodin digiboksi tai televisio löydä kanavaa automaattisesti, uusi kanavahaku tuo avun. INEZ on HD-kanava, joten katselu edellyttää Cable Ready HD -hyväksyttyä vastaanotinta tai DNA Hubia. Katseluun ei tarvita tv-korttia eikä kanavatilausta.

 INEZin lippulaivana arkisin klo 15:00 - 18:00 kanavalla nähdään liveohjelmakonsepti Famestream. Kyseessä on vauhdikas ja ajankohtainen liveohjelma, joka tarjoaa areenan suomalaisille artisteille, heidän musiikilleen sekä uusille sosiaalisen median viihdetaiteilijoille. Famestream-juontajina toimivat jo entuudestaan tutut mediakasvot Niko Saarinen, Niko Nousiainen, Kide Kiiski, Eemil Mäkelä sekä tyttöenergiasta pitää huolen Julita Airaksinen. 

 Lisäksi INEZillä nähdään paljon katsojia osallistavia keskusteluohjelmia kuten Pikkulinnut lauloi, Tyttöjen etkoiluohjelma ja Sauli Koskisen luotsaama Ö-studio sekä supersuosittu Maallemuuttajat.

 Marraskuussa ensi-iltansa saa uusi realitysarja Kämppä tyhjänä, jossa katsojat päättävät illan kulun INEZ-appia hyödyntäen.

 INEZ Median lähetyksiä voi seurata televisiosta antenniverkossa kanavapaikalla 19 ja kaapeliverkossa kanavapaikalla 39.

Lisäksi lähetyksiä voi katsoa INEZ.fi:n netti-tv:stä sekä INEZ-applikaatiosta 12.11.alkaen.

Lisätietoja:

 Heidi Tammiruusu

Kaupallinen johtaja

044 3777 097

Miika Suvanto

Kanavajohtaja

044 2000 254

Jarno Haikonen, johtaja, laajakaista ja TV -liiketoiminta, DNA Oyj, jarno.haikonen@dna.fi, 0440442058

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n matkaviestinverkon asiakkaat käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa liittymää kohden. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

Euroopan komissio on tänään hyväksynyt Telia Companyn ja Bonnier Broadcastingin välisen yrityskaupan, johon sisältyvät suomalaisen MTV:n lisäksi ruotsalainen TV4 ja maksu-tv C More. Kaupan myötä asiakkaat saavat jatkossa uusia elämyksiä ja palveluita, kun Telian ensiluokkaiset verkot ja laajat myyntikanavat yhdistyvät Bonnier Broadcastingin suosittuihin mediasisältöihin. Telia Companyn tavoitteena on turvata jatkossakin edellytykset pohjoismaisten laatusisältöjen tuottamiselle. Yritysostosta odotetaan syntyvän synergioita vuodesta 2020 alkaen ja täysimääräiset SEK 600 miljoonan arvoiset vuosittaiset synergiat arvioidaan saavutettavan vuonna 2022.

“Tämä on tärkeä virstanpylväs Telia Companylle, sillä meistä tulee pohjoismainen edelläkävijä, kun yhdistämme korkeatasoiset sisällöt ensiluokkaisiin yhteyksiin”, sanoo Telia Companyn vt. toimitusjohtaja Christian Luiga. “Tämä yrityskauppa vie Telia Companya eteenpäin. Odotan innolla, että saamme kaupan päätökseen ja voimme todella aloittaa yhteistyön uusien kollegoidemme kanssa tarjotaksemme parhaita sisältöjä ja viestintäpalveluita Pohjoismaissa ja Baltiassa.”

Telia Companyn hallituksen puheenjohtaja Marie Ehrling on myös tyytyväinen Euroopan komission ratkaisuun: “Olen iloinen, että Euroopan komissio näki Telia Companyn ja Bonnier Broadcastingin yhdistymisestä tulevat hyödyt kuluttajille. Tämä on ollut pitkä ja perusteellinen prosessi. Nyt voimme aloittaa uuden vaiheen, jossa Telia Company vahvistaa medialiiketoimintaansa luodakseen arvoa sekä asiakkaille että osakkeenomistajille. Yrityskaupan seurauksena meistä tulee vahva paikallinen toimija, joka pystyy kilpailemaan Pohjoismaissa aktiivisesti toimivien kansainvälisten suuryritysten kanssa. Uutena omistajana haluamme myös varmistaa, että journalistinen riippumattomuus toteutuu medialiiketoiminnassa niin omistajan, hallituksen kuin yhtiön johdon toimesta.”

Bonnier Broadcastingilla on noin 1 200 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Bonnier Broadcastingin yhdistäminen Telia Companyyn alkaa, kun yrityskauppa on saatu päätökseen, jonka odotetaan tapahtuvan 2. joulukuuta 2019. MTV, TV4 ja C More tulevat osaksi Telia Companyn uutta medialiiketoimintayksikköä, johon siirtyvät myös Telia Companyn Media ja Entertainment -yksikön toiminnot. Bonnier Broadcastingin nykyisestä toimitusjohtajasta Casten Almqvististä tulee uuden liiketoimintayksikön johtaja.

“Johtava asemamme laatudraaman, urheilun, uutisten ja viihteen tarjoajana Suomessa ja Ruotsissa vahvistuu, kun MTV, TV4 ja C More yhdistävät voimansa Telia Companyn kanssa. Odotan innolla Telia Companyn ja Bonnier Broadcastingin vahvuuksien yhdistämistä. Yhdessä nostamme käyttäjillemme tarjoamiemme laatusisältöjen kokemuksen uudelle tasolle”, sanoo Casten Almqvist, Bonnier Broadcastingin toimitusjohtaja.

Yrityskauppaa koskevan hyväksymisprosessin aikana Telia Company on ottanut Euroopan komission huolenaiheet yrityskaupasta huomioon ja antanut muun muassa seuraavat sitoumukset kilpailun jatkumisen takaamiseksi pohjoismaisilla tv- ja mediamarkkinoilla:

• Lisensoida kohtuullisilla ja syrjimättömillä ehdoilla Bonnier Broadcastingin ilmaiskanavia ja premium-urheilukanavia tv-jakelijoille Suomessa ja Ruotsissa.
• Lisensoida erillisiä suoratoisto-oikeuksia yhdelle muulle markkinatoimijalle sekä Suomessa että Ruotsissa.
• Myydä mainostilaa kohtuullisilla ja syrjimättömillä ehdoilla mobiiliviestintäpalvelujen ja kiinteiden laajakaistayhteyksien tarjoajille sekä tv-jakelijoille Suomessa ja Ruotsissa.
• Lisensoida kohtuullisilla ja syrjimättömillä ehdoilla Liiga-kanavapakettia tv-jakelijoille Suomessa.

Telia Company julkisti 20. heinäkuuta 2018 ostavansa Bonnier AB:lta Bonnier Broadcastingin, joka sisältää suomalaisen MTV:n, ruotsalaisen TV4:n ja molemmilla markkinoilla toimivan maksu-tv C More:n SEK 9,2 miljardilla, joka on käteisenä maksettava velaton kauppahinta ja vastaa 15,3x:n EV/EBIT-kerrointa synergiat pois lukien. Bonnier Broadcastingin 31.8.2019 julkistettujen lukujen mukaan EV/EBITA-kerroin oli 8,4x.

Yrityskauppaan sisältyi myös tiettyihin taloudellisiin ja operatiivisiin mittareihin perustuva lisäkauppahinta. Enintään SEK 1 miljardin lisäkauppahinnan suuruus määräytyy kaupan allekirjoituksen yhteydessä, jonka odotetaan tapahtuvan 2. joulukuuta 2019.

Yritysostosta odotetaan syntyvän synergioita vuodesta 2020 alkaen ja täysimääräiset SEK 600 miljoonan arvoiset vuosittaiset synergiat arvioidaan saavutettavan vuonna 2022. Synergiat syntyvät kolmelta alueelta: ydinliiketoimintojen vahvistamisesta, C More -palvelun ja TV4 Playn edistämisestä sekä parantuneesta kustannustehokkuudesta. Integraatiokustannusten odotetaan nousevan kaikkiaan SEK 400 miljoonaan vuosina 2020–2021. Toimintojen vapaan kassavirran odotetaan vuonna 2020 olevan SEK 500 miljoonaa ilman synergioita ja integraatiokuluja.

Yrityskauppa saadaan päätökseen odotusten mukaisesti joulukuun 2. päivänä 2019.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Telia Finlandin mediapalvelu
Puh. 02040 54 000
communications-fi@telia.fi

https://www.telia.fi/telia-yrityksena/medialle/bonnier-broadcasting-yrityskauppa

Seuraa meitä Twitterissä: @TeliaFinland ja @Teliacompany

 
MPS-Yhtiöiden CEO Marcus Herold kutsuu sinut vuotuiseen ylimmän johdon MPS Seminaariimme torstaina 28.11.2019 klo 9:00-11:30 Kalastajatorpalla. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan johtajien jaksamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarissa julkistamme lokakuussa toteutetun ”Jaksatko johtaa?” -tutkimuksemme tulokset tutkimusjohtaja Niilo Mäkelän johdolla. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen johtajien haasteita elämänhallintaan, tasapainoon ja työelämään liittyen.

Terveysyrittäjä ja hallitusammattilainen Leena Niemistö kertoo omista kokemuksistaan ja parhaista käytännöistään elämänhallintaan ja tasapainoon monipuolisessa työkentässään.

Tilaisuus on maksuton, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Ilmoittaudu mukaan täällä »

Ohjelma

Tervetuloa ja tilaisuuden avaus
Marcus Herold, CEO, MPS-Yhtiöt

Jaksatko johtaa – elämänhallinnalla menestyvään johtajuuteen
Marcus Herold, CEO, MPS-Yhtiöt

Jaksatko johtaa -tutkimuksen tulokset 
Niilo Mäkelä, tutkimusjohtaja, MPS-Yhtiöt

Roundtable-keskustelu tuloksista
Iiro Pohjanoksa, CDO, MPS-Yhtiöt

Tasapainoa elämään työn runsauden keskellä
Leena Niemistö, terveysyrittäjä ja hallitusammattilainen

Aika

Torstaina 28.11.2019 klo 9:00-11:30. Ilmoittautuminen ja aamiainen klo 8:30 alkaen. Ohjelma alkaa klo 9:00.

Paikka

Hilton Kalastajatorppa - Conference & Events Center, Siirtomaasali I
Kalastajatorpantie 1, 00330 Helsinki.

Leena Niemistö on lääkäri, hallitusammattilainen, startup-sijoittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän on lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri Helsingin Yliopistosta ja hallintotieteiden kunniatohtori Vaasan Yliopistosta. Hän toimi yksityisen terveyspalveluyritys Dextran toimitusjohtajana (2003 – 2016) ja varatoimitusjohtajana Pihlajalinna Oyj:ssä (2013 – 2016). Tällä hetkellä hän työskentelee mm. usean pörssiyhtiön hallituksessa (Elisa, Stockmann, Pihlajalinna, Raisio). Niemistö toimii myös aktiivisena sijoittajana useassa terveysteknologian kasvuyrityksessä. Niemistö sai vuonna 2016 FiBanin Business Angel of the Year -tunnustuksen, vuonna 2015 Mediauutiset nimesi hänet Terveysalan vuoden II vaikuttajaksi. Vuosina 2017 – 2019 Talouselämä on valinnut Niemistön Suomen liike-elämän kahden-kolmen vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon ja hän on vastaanottanut tänä vuonna Women’s Board Award -palkinnon.

 

 

Upeat tähdet ja intiimit konsertit tarjoavat huippuhetkiä loppuvuoteen ja pukevat Tampere-talon jouluun. Joulukuun kovimman illan tarjoaa moninkertainen yhdysvaltalainen Grammy-voittaja lauluyhtye TAKE 6, joka tunnetaan yhteistyöstään muun muassa Ray Charlesin ja Stevie Wonderin kanssa. Hetki ennen joulua -musiikkinäytelmän kantaesitys johdattaa puolestaan joulun taikaan koskettavan tarinan myötä.

Tampere-talon joulukuu on täynnä tapahtumia ja konsertteja. Ensimmäisenä vuoron saavat lapset, kun tanssitaan perinteiset Lasten itsenäisyyspäivän tanssiaiset. Maksuton tapahtuma on osa Tampere-talon sosiaalisen vastuun ohjelmaa ja kerää vuosittain satoja lapsia viihtymään arvokkaan perinteen ympärille. Saman kategorian tapahtuma on Koko perheen joululaulut, joka kutsuu Isoon saliin yhteislaulun pariin.

- Nämä perinteet kuuluvat vuoden mukavimpiin tapahtumiin. Tampere-talolle on ilo tarjota maksuttomia matalan kynnyksen tapahtumia ja järjestää niitä vuosittain yhdessä tärkeiden yhteistyökumppanien kanssa, kertoo liiketoimintapäällikkö Mika Nevalainen.

Ensimmäisen virallisen joulukonserttimme tarjoilevat Kannaksen Pojat vieden kuulijan keskelle ikiaikaista Kannaksen joulua. Sitten vuoron saa kansainvälinen huippukokoonpano, maailman parhaisiin lauluyhtyeisiin lukeutuva ja moninkertainen Grammy-voittaja Take 6.

15.12. kantaesitetään Tero Harjunniemen ja Anu Niemen teos Hetki ennen joulua, jonka koskettava tarina kuljettaa kuulijan keskelle jouluntaikaa.

- Hetki ennen joulua -musiikkinäytelmä syntyi minun ja Tero Harjunniemen halusta kertoa tarina toivosta, valosta ja joulusta. Se on pienen pojan selviytymistarina joka tarvitsi ympärilleen musiikin, joka vie jonnekin kauas, kuvailee näytelmän käsikirjoittanut ja ohjannut Anu Niemi.

Päivää myöhemmin odotettu Club for Fiven joulukonsertti tarjoaa perinteistä jouluiloittelua a cappellan ystäville. Vuoden viimeisenä konserttina nähdään odotettu Kari Tapion elämästä kertova laulunäytelmä.

Muita joulun tunnelmaa tuovia konsertteja Tampere-talossa ovat joulukuussa lisäksi Laura Voutilainen: Minun Tähteni (1.12.), Raskasta joulua (7. ja 8.12.), Tuliset tenorit ja suloiset sopraanot: Valkeaa joulua (11.12.), Vesa-Matti Loiri – Sydämeeni joulun teen (17.12.), JP Leppäluoto (19.12.) sekä Rajaton joulu 2019 (19.12.).

Pe 6.12.2019 klo 14 Sorsapuistosali
Lasten Itsenäisyyspäivän juhlatanssit 2019

Su 8.12. klo 15 Pieni sali
Kannaksen pojat: Joulu Kannaksella

Ma 9.12. klo 19 Iso sali
Take 6 (USA)

Su 15.12. klo 15 Pieni sali
Hetki ennen joulua

Ma 16.12. klo 19 Iso sali
Club for Five - Jouluna 2019

Ke 18.12. klo 19.30 Pieni sali
Kari Tapio - 15 kesää -laulunäytelmä

Pe 20.12. klo 18 Iso sali
Koko perheen joululaulut

Tamperetalon kuvapankki: https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/Esiintyj%C3%A4kuvat+-+Performers/

Toivotamme median edustajat lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan loppuvuoden konserttejamme ja tapahtumiamme. Akkreditoinnit, lisätiedot sekä haastattelupyynnöt viestintäsuunnittelija jenni.ruotsalo@tampere-talo.fi, puh. 050 4077 559.

DNA:n kaapelitalouksien on syytä virittää kanavat telkkarissa uudestaan, sillä INEZin sisällöt näkyvät 12.11. alkaen vapaasti myös DNA:n kaapeliverkossakanavapaikalla 39. INEZ lähettää kaikki ohjelmat teräväpiirtona.

INEZ Media on toukokuussa 2019 lanseerattu tv-kanava, jonka sisältöjen keskiössä on uudet nopeatempoiset ohjelmakonseptit ja sosiaalisesta mediasta tutut vaikuttajat sekä juontajina että ohjelmien tekijöinä.

 Kaapelijakelu DNA:n lähes 660 000 talouteen laajentaa INEZin näkyvyyttä merkittävästi.

 ”INEZ on hyvä ja toivottu lisä jo ennestään laajaan kanavatarjontaamme. Suositut kotimaiset some- ja viihdetähdet takaavat pirteän ja vauhdikkaan menon ja tuovat taatusti uusia puheenaiheita kotisohville”, sanoo DNA:n laajakaista ja TV -liiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen.

Ellei kodin digiboksi tai televisio löydä kanavaa automaattisesti, uusi kanavahaku tuo avun. INEZ on HD-kanava, joten katselu edellyttää Cable Ready HD -hyväksyttyä vastaanotinta tai DNA Hubia. Katseluun ei tarvita tv-korttia eikä kanavatilausta.

 INEZin lippulaivana arkisin klo 15:00 - 18:00 kanavalla nähdään liveohjelmakonsepti Famestream. Kyseessä on vauhdikas ja ajankohtainen liveohjelma, joka tarjoaa areenan suomalaisille artisteille, heidän musiikilleen sekä uusille sosiaalisen median viihdetaiteilijoille. Famestream-juontajina toimivat jo entuudestaan tutut mediakasvot Niko Saarinen, Niko Nousiainen, Kide Kiiski, Eemil Mäkelä sekä tyttöenergiasta pitää huolen Julita Airaksinen. 

 Lisäksi INEZillä nähdään paljon katsojia osallistavia keskusteluohjelmia kuten Pikkulinnut lauloi, Tyttöjen etkoiluohjelma ja Sauli Koskisen luotsaama Ö-studio sekä supersuosittu Maallemuuttajat.

 Marraskuussa ensi-iltansa saa uusi realitysarja Kämppä tyhjänä, jossa katsojat päättävät illan kulun INEZ-appia hyödyntäen.

 INEZ Median lähetyksiä voi seurata televisiosta antenniverkossa kanavapaikalla 19 ja kaapeliverkossa kanavapaikalla 39.

Lisäksi lähetyksiä voi katsoa INEZ.fi:n netti-tv:stä sekä INEZ-applikaatiosta 12.11.alkaen.

Lisätietoja:

 Heidi Tammiruusu

Kaupallinen johtaja

044 3777 097

Miika Suvanto

Kanavajohtaja

044 2000 254

Jarno Haikonen, johtaja, laajakaista ja TV -liiketoiminta, DNA Oyj, jarno.haikonen@dna.fi, 0440442058

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n matkaviestinverkon asiakkaat käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa liittymää kohden. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

Lauluntekijä ja radiohumoristi Gösta Sundqvistista (1957–2003) kertova Ihanasti sanottu -erikoisnäyttely avautuu Radio- ja tv-museo Mastolassa torstaina 14. marraskuuta 2019. Neljännesvuosisadan kestäneen uransa aikana Sundqvist kirjoitti suomalaisen populaarimusiikin syvimpiä sanoituksia ja kotimaisen radioalan omalaatuisimpia ohjelmia. Sundqvist osasi sanoa niin ihanasti – ja niin kamalasti.

Näyttelyssä Sundqvistia tarkastellaan tarinankertojana. Radio oli sanataiturin hykerryttävän hauskojen, suunnattoman surullisten ja häpeämättömän härskien tarinoiden keskeinen kanava. Sundqvistin nopea kynä loi yli 250 musiikkikappaletta ja noin 700 radio-ohjelmaa. Rakastetuin osa hänen tuotantoaan ovat Leevi and the Leavings -yhtyeen monitasoiset laulut, jotka itkettävät ja naurattavat sukupolvia toisensa perään.

Ronskeimmat juttunsa Sundqvist toi julki radio-ohjelmissaan, joita hän tuotti Yleisradiolle hengästyttävällä tahdilla 15 vuoden ajan. Ohjelmista tunnetuin oli vuosina 1993–2002 tehty Koe-eläinpuisto-reportaasiparodia, jonka jutut ihastuttivat ja vihastuttivat kuuntelijoita. Radiomaailma kiehtoi Sundqvistia jo nuorella iällä, sillä jo 1970-luvulla hän oli äänitellyt kavereineen kuvitteellisia Stereogramofoni-radio-ohjelmia.

Sundqvistia ohjasi tarinoiden vainu. Esikuvansa, sanoittajamestari Juha Vainion tavoin Sundqvist loi tekstinsä tarkkailemalla maailmaa. Hän kierteli kaupungilla, metsästi aiheita, jututti kavereita ja väritti havaintoja. Rehevä hahmogalleria on Sundqvistin tarinoiden kulmakivi. Tarkkanäköisenä ja myötätuntoisena tarinankertojana hän asettui uskottavasti niin ilotytön, rappioalkoholistin, yksinhuoltajan kuin vankilakundin asemaan.

Ihanasti sanottu -näyttelyyn luodussa äänitysstudiossa voi tunnelmoida sanataiturin hienoimpia lauluja ja teini-ikäisen Koe-eläinpuisto-fanin kirjoituspöydän ääressä voi fiilistellä radiohumoristin kreiseimpiä hupailuja. Mielenkiintoisten esineiden joukossa ovat Sundqvistin Olympia-kirjoituskone ja Juha Vainio -palkinto. Näyttelyssä yleisöllä on myös mahdollisuus syventyä radio-ohjelmien pikkutarkkoihin käsikirjoituksiin.

Tiiviin, mutta tunnelmallisen näyttelyn huipentaa keikkailua vältelleen Leevi and the Leavingsin ainoa julkinen esiintyminen yleisön edessä Suomen euroviisukarsinnassa vuonna 1981. Yhtye osallistui karsintoihin Sundqvistin säveltämällä ja sanoittamalla kansanlaulumaisella kappaleella Sinisilmä mansikkasuu. Ainutlaatuinen kuvanauha on löytynyt yhtyeen alkuperäisjäsen Risto Paanasen kotiarkistosta.

Näyttelyn monipuolinen esineistö on peräisin yksityisiltä lainaajilta. Hykerryttävät radio-ohjelmat ja mainiot musiikkivideot ovat Yle Arkiston kokoelmista. Näyttelyn sisällöntuotannosta vastaa Lahden kaupunginmuseo ja visuaalisesta ilmeestä helsinkiläinen Ananas, Bananas & Cucumber Creative Oy. Näyttelyn digitaaliset toteutukset on tuottanut Lahden kaupunginmuseon ohella lahtelainen Tricton Oy.

Vuonna 1993 perustettu Radio- ja tv-museo Mastola esittelee mukaansatempaavasti suomalaisen radio- ja televisiotoiminnan historiaa. Perusteellisesti uudistettu museo toimii vuonna 1935 valmistuneella Yleisradion suurasemalla ja Lahden tunnusmerkeiksi muodostuneiden radiomastojen juurella. Suomen ensimmäinen suurasema aloitti toimintansa Lahdessa jo vuonna 1928.

Ihanasti sanottu -näyttely on auki Radio- ja tv-museo Mastolassa kesään 2021 saakka. Museon pääsyliput 10 euroa ja 7 euroa. Vapaa pääsy alle 18-vuotiaille lapsille. Radio- ja tv-museo Mastola on Museokortti-kohde.

Tiedotuskuvat ovat saatavilla osoitteessa
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/tiedotusvalineille/

Lisätiedot
Linda Heinonen
museoamanuenssi
044 482 0859
linda.heinonen@lahti.fi

Radio- ja tv-museo Mastola
Radiomäenkatu 37
15111 Lahti
Avoinna: ti–pe klo 9–17, la–su klo 11–16
www.lahdenmuseot.fi