Quantcast
Channel: Vuoden Eeva -juhla uudistui - ePressi
Viewing all 6190 articles
Browse latest View live

Joshua vs. Ruiz uusintaottelu yksinoikeudella Viaplayssa

$
0
0

 

  • Viaplay näyttää yksinoikeudella 7. joulukuuta nyrkkeilyn raskaansarjan ottelun, jossa Anthony Joshua kohtaa toistamiseen Andy Ruizin
  • Titteliottelussa on pelissä IBF, WBA (Super) WBO ja IBO -liittojen mestaruusvyöt
  • Katso kuinka ottelussa kävi viimeksi

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdepalveluiden tarjoaja, on hankkinut Pohjoismaiset mediaoikeudet Anthony Joshuan ja Andy Ruizin väliseen raskaansarjan maailmanmestaruusotteluun. 7. joulukuuta järjestettävässä ottelussa on jaossa peräti 4 mestaruusvyötä. Tämä on ensimmäinen kerta kun Joshua kohtaa Ruizin kehässä viime kesän yllätyshäviön jälkeen. Ilta on katsottavissa Viaplayssa PPV-otteluna. 

Nyrkkeilymaailma kohtasi kaikkien aikojen yllätyksen viime kesänä kun Andy ‘The Destroyer’ Ruiz (33-1; 22 KOs) pudotti siihen asti voittamattoman Anthony Joshuan (22-1; 21 KOs) Madison Square Gardenissa. Tähän asti brittiottelija Joshua oli voittanut kaikki 22 otteluaan, joista 21 tyrmäyksellä. Joshua vaati uusintaottelua heti välittömästi häviönsä jälkeen. Uusinta nähdään nyt 7. joulukuuta Saudi-Arabiassa. Clash on the Dunes -nimen saanut ottelu tulee olemaan koko nyrkkeilymaailman huomion keskipisteenä.

Joshua vs. Ruiz -ottelu on katsottavissa PPV-otteluna Viaplayssa. Suomessa ottelun hinta tulee olemaan 49,95 €.

“Andy Ruiz teki kesällä nyrkkeilyhistoriaa voittamalla Anthony Joshuan. Supertähtien uusintaottelua tullaan seuraamaan kaikkialla maailmassa, joten on upeaa että voimme tarjota tämän elämyksen Pohjoismaisiin koteihin.  NENT Group on näyttänyt kaikki aikaisemmat Joshuan tärkeimmät titteliottelut Viaplayssa, joten on vain luonnollista että olemme mukana todistamassa myös tätä tulevaa ottelua”, sanoo NENT Group Finlandin vastaava tuottaja Ville Klinga

 

Lisätietoja:

Ville Klinga, Executive Producer, Sports, Nordic Entertainment Group Finland
puh. +358 40 553 5588
ville.klinga@nentgroup.com

 


Kärkimedia ja MarkkinointiKollektiivi järjestävät vaikuttavamman mainonnan hackathonin – samalla otetaan kantaa mielenterveyden edistämisen puolesta

$
0
0

Kärkimedia ja MarkkinointiKollektiivi järjestävät sanomalehtimedian käyttöä ja arvostusta peräänkuuluttavan Koitos-suunnittelukilpailun kaikille markkinoinnin alalla työskenteleville. Koitos on hackathon, joka kutsuu oppimaan ja kilpailemaan Mielenterveyspoolin kampanjan yhteyteen. Kilpailun päätuomari on Hasan & Partnersin Anu Niemonen.

Kärkimedia ja MarkkinointiKollektiivi järjestävät kaksipäiväisen, osallistavan, mainoskilpailun kaikille markkinoinnin ammattilaisille. Hackathonina järjestettävä kilpailu haastaa alan perinteisiä suunnittelun tapoja ja soveltaa niitä sanomalehtimainonnan kontekstissa.

“Suomessa käytetään eniten mainoseuroja sanomalehtimediaan. Hyviä ja kaupallisesti toimivia kampanjoita julkaistaan meillä sanomalehdissä paljonkin, mutta mahdollisuuksia olisi tehdä vielä toimivampaa, oivaltavampaa ja pysäyttävämpää mainontaa. Se vaatii onnistuakseen myös uusia tapoja toimia, ja sen liekin sytyttämiseen tällä kilpailulla pyritään”, sanoo Kärkimedian brändijohtaja Kati Melart.

”Kilpailu on kaikille alalla oleville: virkavuosilla, tittelillä tai työpaikalla ei ole väliä. Ainoastaan sitoutuminen ja motivaatio tehdä hyvää mainontaa hyvän asian puolesta merkitsee. Muodostamme hakijoiden joukosta noin viiden henkilön tiimejä, jotka pääsevät mittelöimään keskenään”, kertoo kisan tuottaja Marica Thorén MarkkinointiKollektiivista.

“Kärkimedia haluaa haastaa markkinointialan osaajat tekemään vaikuttavampaa sanomalehtimainontaa. Sanomalehtien tavoittavuus ja rooli Suomessa on omaa luokkaansa ja kanavana se pystyy omilla vahvuuksillaan nostamaan mainonnan huomioarvoa sekä toimivuutta erinomaisesti”, summaa Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell.

Koitos-hackatonin päätuomari toimii Hasan & Partnersin Senior Creative Anu Niemonen. Muut tuomariston jäsenet paljastetaan marraskuun aikana. Tuomareiden työpanos Koitoksessa ei ole pelkästään voittajatyön valinta, vaan tuomarit toimivat myös sparrareina ja näkemyksellisinä haastajina kisan työryhmille.

”Tosiasia on, että Suomi tai maailma ei kaipaa uusia mainoskilpailuita. Ja tämän sanottua, samalla kun kuulin Koitoksesta ja tavasta, jolla sitä lähdetään rakentamaan, olin innoissani. Toimistot ja markkinointi ovat muutoksen edessä, joten on aina superinspiroivaa saada olla osallisena siihen, mikä nostaa koko alan osaamista ja tasoa ja tönii vähän raja-aitoja. Tästä tulee hyvä juttu!” toteaa Anu Niemonen hasan & partnersilta. ”On hienoa, että Kärkimedia vanhana vaikuttajana ja vahvana mediana lähtee muistuttamaan tällaisen teon kautta alan tekijöitä siitä, että vaikka kohtaamispisteitä on hurjasti jokaisen elementin pitää edelleen olla laadukasta markkinointiviestintää.”
 

Koitos-hackatonissa työstetään aidon asiakkaan haastetta. Melart, Niemonen sekä Thorén kaikki näkevät Koitokseen asiakkaaksi valikoituneen Mielenterveyspoolin ja sen työelämän mielenterveyttä edistävän kampanjan erinomaiseksi yhteistyön kohteeksi. Mielenterveyspooli taas näkee Koitoksessa mahdollisuuden osallistaa markkinoinnin ammattilaisia ja saada sitä kautta uusia ideoita tärkeän viestinsä eteenpäin kertomiseen.

”Mielenterveyden edistäminen on Suomen keskeinen haaste. Ymmärrystä mielen hyvinvoinnin tukemisesta on tarpeen lisätä kaikkialla, erityisesti ihmisten arjessa työpaikoilla. Näin ehkäistään myös lisääntyviä mielenterveysperustaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairaspoissaoloja”, kertoo Mielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsä.

Koitoksen voittajajoukkueen työ tullaan julkaisemaan keväällä 2020 Kärkimedian julkaisuissa. Julkaisut tutkitaan Kärkimedian lukijapaneelissa ja koko kampanja avataan markkinointialan ammattilaisille maaliskuun lopulla.

MarkkinointiKollektiivin blogissa omasta loppuunpalamisestaan avoimesti kertonut Thorén näkee teeman erittäin tärkeänä nimenomaan markkinointialan ihmisten keskuudessa.

”Tässä yhteistyössä on yhdistävänä tekijänä myös se, että markkinoinnin alalla mielenterveyshaasteita koetaan valtavasti. Jos Suomessa arvioiden mukaan joka kolmas työssäkäyvä kokee loppuunpalamisen vakavia oireita, ei meidän alamme ole siitä poikkeus. Mutta meidän alamme käsissä on nyt mahdollisuus tehdä asialle jotakin, se on tässä todella hienoa!” Marica Thorén summaa. 

Koitos järjestetään helmikuussa 2020 ja haku mukaan avautuu 14.11. MarkkinointiKollektiivin verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Kärkimedia: Kati Melart p. 050 341 3092 / MarkkinointiKollektiivi: Marica Thorén p. 040 675 8908

Kvartersinsamling som baseras på en gemensam avfallspunkt testas i Nådendal

$
0
0

Pressmeddelande 14.11.2019
Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH)
Molok Oy
Nådendal stad

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH), Molok Oy och Nådendals stad testar kvartersinsamling i ett småhusområde i Immanen i Nådendal under ett års tid. Kvartersinsamling är en miljövänlig form av avfallsinsamling som baseras på en gemensam avfallspunkt i grannskapet. I avfallspunkten samlar man förutom brännbart avfall även in bioavfall och återvinningsbart nyttoavfall – och till och med avlagda textilier.

I Immanen i Nådendal inleder man ett kvartersinsamlingspilottest den 20 november. Drygt 20 småhusfastigheter samlar under ett års tid in sitt avfall i en gemensam avfallspunkt istället för i sitt eget avfallskärl. Syftet med kvartersinsamlingen är att göra sorteringen enkel och effektivisera insamlingen i småhusområdet.

– Vi började leta efter ett kvartersinsamlingsobjekt i de kommuner som omfattas av kommunalt anordnad avfallstransport. I de här områdena är det enkelt att avtala om transporter, eftersom det bara finns en transportentreprenör i området som konkurrensutsatts för invånarnas räkning. I bostadsområdet Immanen i Nådendal fanns det entusiastiska återvinnare som gärna ville vara med i försöket, berättar LSJH:s invånarservicechef Cati Huhta.

Åtta olika avfallsfraktioner samlas in i avfallspunkten

Småhusinvånarna samlar traditionellt sett sitt brännbara avfall i ett avfallskärl på sin egen gård. Bioavfallet samlas i en kompost och återvinningsbart nyttoavfall tas till Rinki-ekopunkten eller LSJH:s återvinningspunkter.

– Vid kvartersinsamling förbättras servicenivån, då samma avfallspunkt har ett kärl för brännbart avfall samt ett bioavfallskärl och kärl för metaller, papper och kartong-, glas- och plastförpackningar. Vid kvartersinsamlingen i Nådendal är man först ut i Finland med att även samla in avlagda textilier i grannskapets gemensamma avfallspunkt, berättar Jenni Rahkonen, Molok Oy:s expert på cirkulär ekonomi och projektchef för kvartersinsamlingen.

Kvartersinsamlingen utvecklades av Molok Oy och minskar avfallsbiltrafiken i bostadsområdet. Tiden som invånarna lägger på att sortera minskar, då avfallsinsamlingskärlen tas till en central plats på gångavstånd från invånarnas hem.

– EU:s mål är en återvinningsgrad på 50 procent år 2020. När man gör återvinningen enkel och tar sorteringsmöjligheterna nära invånaren får man mer och renare material i ny cirkulation. Kvarterinsamling togs i somras i bruk i Nokia och har tidigare testats i Falun i Sverige med goda resultat, berättar Rahkonen.

Avfallskärlen öppnas med en mobilapplikation

I bostadsområdet Immanen i Nådendal pilottestar man vid kvartersinsamlingen för första gången lås som fungerar med mobiltelefonens bluetooth-anslutning. Invånarna som är med i testet öppnas avfallskärlen med en mobilapplikation. Applikationen kan användas i flera av familjens smarttelefoner.

Syftet är att ta reda på om man med hjälp av denna teknik kan vägleda invånarna till effektivare sortering och om tekniken kan användas i framtiden i samband med eventuellt ibruktagande av PAYT-system (pay as you throw) som baseras på producerade avfallsmängder.

LSJH undersöker det brännbara avfallets sammansättning innan kvartersinsamlingen börjar och när den avslutas. I sorteringsundersökningen utreder man om mängden återvinningsbart avfall minskar i påsen för brännbart avfall när sorteringsmöjligheten tas närmare hemmet i form av kvartersinsamling. Genom pilottestet i Nådendal utreder man också vad avfallsinsamling som anordnas i form av kvartersinsamling kommer att bekosta för invånarna.

För invånarna som omfattas av testet anordnas en invigning av kvartersinsamlingspunkten i korsningen vid Immasentie och Rusthollintie ons 20.11 kl. 17–19. LSJH ger sorteringsråd på plats och Molok berättar hur avfallskärlen fungerar och visar hur man använder mobilapplikationen. Även andra invånare i området är välkomna, då man kan gå med i kvartersinsamlingen under testets gång. Medierepresentanter är också välkomna.

 

Mer information:
Cati Huhta
invånarservicechef
Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH)
tel. 020 728 2117
cati.huhta@lsjh.fi

Jenni Rahkonen
expert på cirkulär ekonomi/
projektchef för kvartersinsamlingen
Molok Oy
tel. 010 3429 108
jenni.rahkonen@molok.com

 

Yhteiseen jätepisteeseen perustuvaa korttelikeräystä kokeillaan Naantalissa

$
0
0

Mediatiedote 14.11.2019
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)
Molok Oy
Naantalin kaupunki

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), Molok Oy ja Naantalin kaupunki kokeilevat korttelikeräystä pientaloalueella Naantalin Immasissa vuoden ajan. Korttelikeräys on ympäristöystävällinen jätteenkeräysmuoto, joka perustuu naapuruston yhteiseen jätepisteeseen. Jätepisteellä kerätään polttokelpoisen jätteen lisäksi biojätettä ja kierrätettäviä hyötyjätteitä – jopa poistotekstiiliä.

Naantalin Immasissa aloitetaan 20. marraskuuta korttelikeräyspilotti. Reilu 20 pientalokiinteistöä kerää jätteensä oman jäteastian sijasta yhteiselle jätepisteelle vuoden ajan. Korttelikeräyksen tarkoituksena on tehdä lajittelu vaivattomaksi ja tehostaa kierrätystä pientaloalueella.

– Korttelikeräyskohdetta lähdettiin hakemaan niistä kunnista, jotka ovat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriissä. Näillä alueilla kuljetukset ovat helposti sovittavissa, koska alueella operoi vain yksi asukkaiden puolesta kilpailutettu kuljetusurakoitsija. Immasen asuinalueelta Naantalista löytyi innostuneita kierrättäjiä, jotka lähtivät mielellään kokeiluun mukaan, kertoo LSJH:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta.

Jätepisteellä kerätään 8 eri jätejaetta

Pientaloasukkaat keräävät perinteisesti polttokelpoisen jätteensä omalla pihalla olevaan jäteastiaan. Biojäte kerätään kompostiin ja kierrätettävät hyötyjätteet viedään Ringin ekopisteisiin tai LSJH:n kierrätyspisteisiin.

– Korttelikeräyksessä palvelutaso paranee, kun samalta jätepisteeltä löytyvät polttokelpoisen jätteen lisäksi biojäteastia sekä astiat metallille, paperille, kartonki-, lasi- ja muovipakkauksille. Naantalin korttelikeräyksessä kerätään ensimmäisenä Suomessa myös poistotekstiiliä naapuruston yhteisellä jätepisteellä, Molok Oy:n kiertotalousasiantuntija ja korttelikeräyksen projektipäällikkö Jenni Rahkonen kertoo.

Molok Oy:n kehittämä korttelikeräys vähentää jäteautoliikennettä asuinalueella. Asukkaiden lajitteluun käyttämä aika vähenee, kun jätteenkeräysastiat tuodaan keskeiselle paikalle kävelyetäisyyden päähän asukkaiden kotipihoista.

– EU:n tavoitteena on, että vuonna 2020 kierrätysaste on 50 prosenttia. Kun kierrätys tehdään helpoksi ja lajittelumahdollisuudet tuodaan lähelle asukasta, saadaan enemmän ja puhtaampaa materiaalia uudestaan kiertoon. Korttelikeräys on otettu kesällä käyttöön Nokialla ja sitä on aiemmin kokeiltu Ruotsin Falunissa hyvin tuloksin, Rahkonen sanoo.

Jäteastiat auki mobiilisovelluksella

Naantalin Immasen asuinalueella pilotoidaan ensimmäistä kertaa korttelikeräyksessä lukkoja, jotka toimivat matkapuhelimen bluetooth-yhteydellä. Kokeilun piirissä olevat asukkaat saavat jäteastiat auki mobiilisovelluksen avulla. Sovellus voi olla käytössä useammassa perheen älypuhelimessa.

Tarkoituksena on selvittää, voidaanko kyseistä tekniikkaa käyttämällä ohjata asukkaat tehokkaampaan lajitteluun, ja voisiko tekniikkaa hyödyntää tulevaisuudessa tuotettuihin jätemäärin perustuvan PAYT-järjestelmän (pay as you throw) mahdollisen käyttöönoton yhteydessä.

LSJH tutkii polttokelpoisen jätteen koostumusta ennen korttelikeräyksen alkamista ja sen päätyttyä. Lajittelututkimuksessa selvitetään, väheneekö kierrätettävien jätteiden määrä polttokelpoisen jätteen roskapussissa, kun lajittelumahdollisuus tuodaan korttelikeräyksen muodossa lähemmäs kotia. Naantalin pilotin avulla selvitetään myös sitä, mitä korttelikeräyksenä järjestetty jätteenkeräys tulisi asukkaille kustantamaan.

 

Kokeilun piirissä oleville asukkaille järjestetään korttelikeräyspisteen avajaiset Immasentien ja Rusthollintien risteyksessä ke 20.11. klo 17–19. LSJH antaa paikan päällä neuvoja lajitteluun ja Molok kertoo jäteastioiden toiminnasta sekä opastaa mobiilisovelluksen käytössä. Paikalle ovat tervetulleita muutkin alueen asukkaat, sillä korttelikeräykseen on mahdollista liittyä kesken kokeilun. Paikalle ovat tervetulleita myös median edustajat.

 

Lisätiedot:
Cati Huhta
asukaspalvelupäällikkö
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)
puh. 020 728 2117
cati.huhta@lsjh.fi

Jenni Rahkonen
kiertotalousasiantuntija /
korttelikeräyksen projektipäällikkö
Molok Oy
puh. 010 3429 108
jenni.rahkonen@molok.com

 

NENT Group aloittaa pitkäaikaisen hankkeen taisteluun diabetesta vastaan

$
0
0

 

 

  • NENT Groupin BEAT -hanke keskittyy terveysteknologian kehityksen tukemiseen, terveellisiin elämäntapoihin kannustamiseen sekä diabetesta sairastavien osallistamiseen ja hyvinvointiin
  • NENT Group perustaa BEAT Diabetes -säätiön, johon se lahjoittaa vuosittain noin 230 000 euroa
  • Diabetes vaikuttaa Pohjoismaissa yli 1,5 miljoonan ihmisen elämään. Suomessa on noin 400 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa.

 Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdeyhtiö, on tänään julkistanut käynnistävänsä pitkäaikaisen, yhteispohjoismaisen BEAT Diabetes -hankkeen vastatakseen globaaliin diabeteshaasteeseen. Samanaikaisesti yhtiö on ilmoittanut BEAT Diabetes -säätiön lanseerauksesta. NENT Group tulee vuodesta 2020 lähtien lahjoittamaan säätiölle vuosittain vähintään 230 000 euroa.

BEAT Diabetes -hankkeen ja säätiön kautta NENT Group tulee tekemään yhteistyötä yritysten, organisaatioiden ja intohimoisten yksityishenkilöiden kanssa lisätäkseen tietoisuutta ja ajaakseen positiivista muutosta kolmella tärkeällä osa-alueella:

  • Terveysteknologia – innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen kehittäminen diabeetikkojen sekä muiden sairaudesta kärsivien tukemiseksi
  • Terveelliset elämäntavat – aktiivisten elintapojen edistäminen ja diabeteksen ennaltaehkäisyn kehittäminen
  • Osallistaminen ja hyvinvointi – diabeteksesta johtuvan syrjäytymisen estäminen sekä henkisen hyvinvoinnin edistäminen niin diabetespotilaiden kuin heiden hoitajiensakin keskuudessa

NENT Group aloitti taistelun diabetesta vastaan jo vuonna 2017 järjestäessään Ruotsissa ensimmäisen Diabetes Gaalan. Sittemmin tämä vuotuinen tapahtuma on kerännyt diabetestutkimuksen hyväksi jo yli miljoona euroa. NENT Group on lisäksi säännöllisesti nostanut palveluissaan esille diabetekseen liittyviä dokumentteja ja ohjelmia.

Kansainvälisen Diabetesliiton mukaan diabetes vaikuttaa Pohjoismaissa tällä hetkellä yli 1,5 miljoonan ihmisen elämään. Koko maailman mittakaavassa Pohjoismaissa asuu verrattain suurin määrä tyypin 1 diabetesta sairastavia ihmisiä.

”Pohjoismaiden johtavana viihdeyhtiönä olemme päivittäin mukana miljoonien ihmisten arjessa. Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana pyrkineet sekä tavoittavuutemme että rahoituksen keinoin lisäämään diabetestietoisuutta ja osaltamme vastaamaan tähän alati kasvavaan globaaliin haasteeseen. Uskomme, että Pohjoismaalaisen yhteistyön voimin voimme nopeuttaa ponnisteluitamme niillä kolmella osa-alueella, jotka myös katsojamme tunnistavat välittömästi: Terveysteknologia, terveelliset elämäntavat sekä osallistaminen ja hyvinvointi. Nimi BEAT Diabetes viittaa NENT Groupin arvoihin Bravery, Equality, Appreciation ja Trust. Uskomme, että nämä arvot näyttelevät merkittävää roolia yhteisessä taistelussamme diabetesta vastaan, kertoo NENT Goupin toimitusjohtaja Anders Jensen.

NENT Groupin diabetekseen liittyvä toiminta on osa yhtiön yleistä kestävän kehityksen strategiaa. Lisää strategiasta voit lukea täältä.

 

Lisätietoja:

Nicholas Smith, Acting Head of Public Relations
press@nentgroup.com
+46 73 699 26 95

Stefan Lycke, Head of Investor Relations
investors@nentgroup.com
+46 73 699 27 14

 

 

Huuhkajat huumaa koko päivän Viasatin ja Viaplayn kisakatsomossa

$
0
0

 

 

Suomen jalkapallohistorian toistaiseksi tärkein päivä koittaa huomenna, kun Huuhkajat kohtaa Liechtensteinin EM-karsintojen ratkaisupelissä. Viasat ja Viaplay lämmittelevät fanit iltaa varten jo heti aamuvarhaisesta lähtien. EM-etkot aloitetaan jo 7:15 käymällä läpi edellisen päivän huippuhetket. Aamupäivän aikana matkataan Huuhkajien mukana kesän karsintapeleistä lähtien kohti tulevaa iltaa. Päivän aikana nähdään myös lähetys Huuhkajien 14.11. pidetystä lehdistötilaisuudesta, missä kuullaan päävalmentaja Markku Kanervan mietteet illan pelistä, sekä päästään seuraamaan Viaplayn Inside Teemu Pukki -dokumenttia.

Varsinainen EM-karsintastudio käynnistyy klo 16:00. Kolmen tunnin jättilähetyksen aikana Panu Markkasen kanssa pöytään istuvat Keith Armstrong ja Jukka Rönkä. Klo 17.00 studion valtaavat Ville Klinga, Mika Kottila ja Pasi Rautiainen. Seuraamme studiolähetyksen aikana mm. Suomen bussin lähtemistä  joukkueen hotellilta, kannattajien Kampista lähtevää marssia sekä Kansalaistorille nousevan jättikatsomon tunnelmia. Klo 19 alkavan ottelun selostaa Ville Kuusinen.

"Tiedämme, että perjantain kaltaista päivää on Suomessa odotettu pitkään. Koimme velvollisuudeksemme tarjota  peliä odottaville ihmisille tarvittavaa sisältöä jo aamusta alkaen. Kiinnostus ottelua kohtaan on ollut valtavaa ja haluamme osaltamme nostaa huumaa entisestään", lupaa NENT Group Finlandin jalkapallotuottaja Antti Salo.

Suomi – Liechtenstein -ottelu koko päivän ennakkolähetyksineen ja studioineen on katsottavissa Viaplayssa ja  Viasat Jalkapallo -kanavalla. Ottelu näkyy ilmaiseksi myös Nelosella ja Ruudussa sekä Viafree-palvelussa. Nelosella ja Ruudussa mukaan tunnelmaan hypätään klo 18:00

 

Päivän ohjelma 15.11.:

7:15 EM-etkot: päivän huippuhetket (Viaplay & Viasat Jalkapallo)

8:10 EM-etkot: Suomi – Bosnia-Hertsegovina 8.6. (Viaplay & Viasat Jalkapallo)

10:00 EM-etkot: Suomi – Kreikka 5.9. (Viaplay & Viasat Jalkapallo)

11:50 EM-etkot: Suomi – Armenia 15.10. (Viaplay & Viasat Jalkapallo)

13:40 EM-etkot: Huuhkajien EM-karsinnat (Viaplay & Viasat Jalkapallo)

14:35 EM-etkot: lehdistötilaisus – Markku Kanerva (Viaplay & Viasat Jalkapallo)

15:05 EM-etkot: Inside – Teemu Pukki (Viaplay & Viasat Jalkapallo)

16:00 EM-karsintastudio (Viaplay, Viasat Jalkapallo & Viafree ja klo 18:00 alkaen Nelonen & Ruutu)

18:55 EM-karsinnat: Suomi - Liechtenstein (Viaplay, Viasat Jalkapallo, Viafree, Nelonen & Ruutu)

 

Lisätiedot:

Antti Salo, Producer, Football & Online, NENT Group Finland
+358 44 064 6314
antti.salo@nentgroup.com 

Erika Miramo, Head of Marketing and Communication
+358 40 5485777
erika.miramo@nentgroup.com

 

Krooninen kipu on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme

$
0
0

Pitkäaikainen kipu maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin syöpä, sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes yhteensä. Suurin osa kustannuksista tulee varhaisesta työkyvyttömyydestä. Suomessa työstä poissaolo kivun takia on maailman kärkeä. Lisäksi syrjäytymis- ja itsemurhariski ovat koholla. On korkea aika käynnistää yhteiskunnassamme keskustelu aiheesta.

”Monessa Euroopan maassa toimiva Kivun yhteiskunnallinen vaikutus eli Societal Impact of Pain (SIP) – toimintamalli käynnistyy nyt myös Suomessa”, sanoo Liisa Jutila Suomen Kipu ry:sta ja Euroopan kipujärjestöjen kattojärjestöstä PAE:sta. ”Toiminnan tavoitteena on lisätä suomalaisten ja erityisesti päättäjien tietoisuutta kroonisen kivun vaikutuksista niin yksilöön, kuin yhteiskuntaamme. Henkilökohtaisesti kroonistunut kipu on usein tragedia ja yhteiskunnallisesti se maksaa miljardeja. Asialle pitää tehdä jotain myös lainsäädännöllisin keinoin.”

”Ainoa keino saada muutosta aikaiseksi suomalaisten kipua potevien hyväksi on tehdä rakentavaa, innostavaa ja avointa yhteistyötä ammattilaisten ja kipupotilaiden välillä”, kertoo lääk.tri, dosentti Helena Miranda. ”SIP Finland järjestää seminaarin Kivun yhteiskunnallinen vaikutus Helsingissä 29.11.2019, jossa ovat isot teemat: lasten ja nuorten kipu, työikäisten työkyvyn tuki ja kuntoutuksen mahdollisuudet.” 

Seminaarin puhujina on mm. professori Thomas Tölle Münchenin yliopistosta, professori Jordi Miró Oberta de Catalunya yliopistosta, professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta, professori Tea Lallukka Helsingin yliopistosta, Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä Elisabeth Pietilä Holmner Ruotsin kivuntutkimusyhdistyksestä.

Toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä kertoo, että Suomessa on jo pidempään tehty hyviä paikallisia hankkeita kivunhoidon ja työkyvyn tuen osalta, mutta tieto pitää saada leviämään. Toiminnan kautta innostetaan yhteisöjä jakamaan omia hyviä käytäntöjään ja ottamaan käyttöön uusia. Suomessa on nostettu SIP-toiminnan keskiöön koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen sekä työssä pärjääminen.   

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry,
p. 050 354 5635, marja.kinnunen@suomentule.fi

SIP Finlandin yhteistyökumppanit Suomen Kipu ry, Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry

Kuopion kaupungin Martti Merenmaa -stipendi myönnetään tänä vuonna esseisti Antti Hurskaiselle

$
0
0

Kuopion kaupunginkirjaston asiantuntijaryhmä esitti ja Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päätti, että Martti Merenmaan stipendi (1 700 €) myönnetään vuonna 2019 Antti Hurskaiselle.

Antti Hurskainen (s. 1986) on Lapinlahdelta kotoisin oleva, nykyään Helsingissä asuva kirjailija.

Hurskaiselta on ilmestynyt neljä esseekokoelma ja yksi romaani sekä lukuisia kolumneja, kritiikkejä ja esseitä eri lehdissä. Hurskaisen esseekokoelmista Ozzyteksti (2013), Tapan sut (2014) ja Välinpitämättömyys (2016) ovat Savukeidas-kustantamon julkaisemia. Esseekokoelma Suru ei toimi (2108) ja romaani 22: Kertomus syömisestä (2019) ovat Siltalan julkaisemia.

Hurskainen on kiinnostava ja omaääninen esseisti, joka hyödyntää kirjoituksissaan huomattavan laajaa populaarikulttuurin ja kaunokirjallisuuden tietämystään. Hän on kirjoittajana varmaotteinen, terävä eikä pelkää asettaa itseään alttiiksi. Omakohtaiset kokemukset ja arkipäiväiset aiheet nousevat lennokkaasti arjen yläpuolelle yllättävien rinnastusten ja taitavien kuvausten ansiosta.

 

Teokset:

Ozzyteksti. Esseekokoelma. Savukeidas, 2013.

Tapan sut. Esseekokoelma. Savukeidas, 2014.

Välinpitämättömyys. Esseekokoelma. Savukeidas, 2016.

Suru ei toimi. Esseekokoelma. Siltala, 2018.

22: Kertomus syömisestä. Romaani. Siltala, 2019.

 

Martti Merenmaan stipendi (1 700 €) on kaunokirjallisuusstipendi, joka jaetaan vuosittain hakemuksetta pohjoissavolaiselle alle 35-vuotiaalle kirjailijalle, jolla on jo näyttöä kirjallisista kyvyistä. Kuopio jakaa myös Savonia-kirjallisuuspalkinnon (12 000 €) vuosittain tunnustuspalkintona savolaiselle kirjailijalle kyseisenä vuonna julkaistusta merkittävästä kaunokirjallisesta teoksesta. Nämä valtakunnallisestikin merkittävät kirjallisuuden palkinnot ovat yksi osoitus siitä, että Kuopio on aina ollut kirjailijoiden kaupunki ja profiloituu vahvasti kirjallisena kaupunkina.


Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat on julkistettu - kuusi teosta kilpailee 12 000 euron palkinnosta

$
0
0

Savonia-kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain tunnustuspalkintona savolaiselle kirjailijalle kyseisenä vuonna julkaistusta merkittävästä kaunokirjallisesta teoksesta.

Palkintoraati on valinnut ehdokkaat 5.11.2019 pitämässään kokouksessa. Raati luki yhteensä 76 palkinnon piiriin kuuluvaa ja vuonna 2019 ilmestynyttä kaunokirjallista teosta ja asetti niistä ehdolle kuusi teosta.

Tänä vuonna Savonia-kirjallisuuspalkinnon aikataulu on muuttunut. Aapelin päivän (2.1.) sijaan palkinto jaetaan jatkossa Savon laulun päivänä 9.12. Niinpä Kuopion kaupunki jakaa Savonia-kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna kaksi kertaa. Savonia-palkinnon suuruus on 12 000 euroa.

 

Palkintoehdokkaat perusteluineen:


Tomas Gads (Kaisa Nummela ja Satu Roos), Pirulainen (Bazar)

Pirulainen on Tomas Gadsin eli iisalmelaisten sosiaalipsykologien Kaisa Nummelan ja Satu Roosin yhdessä kirjoittama esikoisdekkari.

Se poikkeaa selkeästi edukseen muista luetuista dekkareista ennalta-arvaamattomuudellaan ja psykologisella otteellaan.  Kyseessä on henkirikoksen selvittely, jossa pääosassa ei ole raju väkivalta vaan psykologisen jännityksen tiivistyminen huippuunsa. Loppuratkaisussa mikään tai kukaan ei ole sitä miltä näyttää.

 

Antti Hurskainen, 22: kertomus syömisestä (Siltala)

Esikoisromaanin kolme kertomusta syömisestä ja etenkin sen häiriöistä laajenevat monipuoliseksi pohdinnaksi yhteiskunnan, kulttuurin ja uskonnon tilasta tämän päivän Suomessa. Oman lisämausteensa kirjaan tuo se, että siinä käsitellään lukijaa koukuttavasti erityisesti miehen syömishäiriön syntyjä syviä.

 

Jukka Itkonen, Koira nimeltä mutsi (Lasten Keskus)

Kielellisesti säkenöivä ja hykerryttävä eläinsatu lapsille. Se osoittaa, että jos koira ja jäniskin voivat ystävystyä ja lähteä yhdessä huimiin seikkailuihin, niin samaan ennakkoluulottomuuteen kannattaisi ihmistenkin pyrkiä erilaisuudestaan riippumatta.

 

Tatu Kokko, Kävelevien patsaiden kaupunki (Icasos)

Kahdessa aikatasossa kulkeva tuore näkemys 175 vuotta sitten syntyneestä kirjailija Minna Canthista, hänen elämästään ja vaikutuksestaan niin omana aikanaan kuin myös nyt 2000-luvun Suomessa. Kirja yhdistää kiehtovalla tavalla mielikuvituksen, kulttuurihistorian, miljöön ja ihmismielen, tekee ”patsaista” inhimillisiä olentoja.

 

JP Koskinen, Tulisiipi (Like)

Kiehtova ja mukaansa tempaava tarina lentämiseen hurmautuneesta Kaarle-pojasta ja muista suomalaisista, jotka etsivät onnea ja vapautta niin Amerikan kultamailta kuin itärajan takaa työläisten paratiisista, ja joutuivat maksamaan siitä kovan hinnan. Kaarle kuitenkin selviää läpi Stalinin vainot ja vankileirit suuren lentämisen intohimonsa ja rakkauden kannattelemana. Lopulta hän löytää siivet itselleen ja saa tuntea vapauden. 

 

Raili Mikkanen, Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää (Tammi)

Mikkanen tarjoaa aivan uudenlaisen, virkistävän näkökulman kansalliskirjailijamme Minna Canthin elämään. Minnan toiseksi vanhin tytär Elli valottaa, minkälaista oli elää koko yhteiskuntaa ravisuttavan kirjailijan lapsena.  Canthin lapset saivat kokea äitinsä radikaalien mielipiteiden aiheuttaman tyrmistyksen ja vihapuheet myös itseään kohtaan. Toisaalta taas kodin edistysmielinen ilmapiiri loi elämälle innoittavan kasvualustan.

 

Palkintoraati:

Puheenjohtaja Varpu Puskala, varapuheenjohtaja Nina Pelli ja jäseninä Riitta Cederberg, Atik Ismail, Seppo Kononen, Auli Poutiainen, Liisa Rossi, Petri Tossavainen ja Jussi Tuovinen. Raadin sihteerinä on toiminut Johanna Oosi-Villikka.

 

Lisätietoja antaa palkintoraadin puheenjohtaja Varpu Puskala puh. 050 309 1048.

KUOPION KAUPUNGIN SAVONIA-KIRJALLISUUSPALKINTORAATI

 

Kuopio jakaa Savonia-kirjallisuuspalkinnon (12 000 €) vuosittain tunnustuspalkintona savolaiselle kirjailijalle kyseisenä vuonna julkaistusta merkittävästä kaunokirjallisesta teoksesta. Martti Merenmaan stipendi (1 700 €) on kaunokirjallisuusstipendi, jonka Kuopio jakaa myös vuosittain hakemuksetta pohjoissavolaiselle alle 35-vuotiaalle kirjailijalle, jolla on jo näyttöä kirjallisista kyvyistä. Nämä valtakunnallisestikin merkittävät kirjallisuuden palkinnot ovat yksi osoitus siitä, että Kuopio on aina ollut kirjailijoiden kaupunki ja profiloituu vahvasti kirjallisena kaupunkina.

Sateenkaareva elokuvafestivaali Vinokino ensi viikonloppuna Elokuvateatteri Orionissa

$
0
0

Mediatiedote 18.11.2019
julkaisuvapaa heti

 

Vinokino-festivaali järjestetään Helsingissä 22.–24.11. Elokuvateatteri Orionissa. Turun seudun Seta ry:n järjestämä Vinokino on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarinoihin keskittyvä elokuvafestivaali. Tapahtuma järjestetään tällä kertaa Orionissa, koska vanha esitystila Kino Andorra meni remonttiin kesällä. Tiedot kaikista elokuvaesityksistä löytyy Vinokinon verkkosivulta www.vinokino.fi.

Vinokino tarjoaa jälleen monipuolisen valikoiman pitkiä ja lyhyitä HLBTIQ-aiheisia elokuvia. Mukana on sekä komediaa että draamaa. Festivaalin avaa kanadalainen nuortenelokuva Giant Little Ones, joka on lämminhenkinen kuvaus oman identiteetin etsinnästä. Sauvage on Cannesin elokuvajuhlilla viime vuonna kohua herättänyt katuprostituution maailmaan sijoittuva vaikuttava draama. Elokuva ei kaunistele tai selittele seksityöläisen elämää, mutta päähenkilön rakkauden kaipuussa on jotain syvästi tunteisiin vetoavaa. Kevyempää viihde-elokuvaa edustaa ranskalainen komedia The Shiny Shrimps, joka kertoo enemmän hauskanpidosta kuin urheilusta kiinnostuneen vesipallojoukkueen matkasta Gay Games -kilpailuun Kroatiaan. Amerikkalainen draamakomedia  Two in the Bush: A Love Story puolestaan käsittelee polyamoriaa kepeästi ja ennakkoluulottomasti.

Ohjelmistossa on kaksi elämäkerrallista draamaa, joiden keskiössä on kaksi viime vuosisadan merkittävimpien kulttuuripersoonien joukkoon kuuluvaa taiteilijaa. Mapplethorpe seuraa taidemaailman provokaattorin Robert Mapplethorpen uraa ja elämää 60-luvulta hänen elämänsä loppuun asti. Vita & Virginia nostaa valokeilaan modernin kirjallisuuden mestarin Virginia Woolfin ja kirjailija Vita Sackville-Westin suhteen, joka toimi innoituksena Woolfin ehkä tunnetuimmalle teokselle Orlando.

Myös sukupuolen moninaisuus on vahvasti esillä ohjelmistossa. Lingua Franca on fiktioelokuva transsukupuolisesta filippiiniläisestä maahanmuuttajanaisesta, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut transsukupuolinen filippiiniläinen maahanmuuttajanainen Isabel Sandoval. Nasevan huumorin draamakomediassa Tucked syöpäsairas drag queen Jackie haluaa viettää elämänsä viimeiset viikot esiintymislavalla ilman suurempaa draamaa, mutta suunnitelmat sekoittaa uusi tulokas Faith. Faith edustaa erilaista tyyliä, eikä hän identifioidu mieheksi tai naiseksi. Sukupolvien välille syntyy erilaisuudesta huolimatta vähitellen vahva ystävyys, kun Jackie tarjoaa yösijan asunnottomalle Faithille. Lisäksi lyhytelokuvakooste Trans Tales on omistettu yksinomaan transtarinoille. Nämä lyhytelokuvat kertovat omalta osaltaan transihmisten vaihtelevasta asemasta eri puolilla maailmaa.

Edellämainittujen lisäksi ohjelmistossa on kolumbialainen draamakomedia Second Star on the Right, argentiinalainen draama The Blond One ja kaksi lyhytelokuvakoostetta.

Lisätietoja:
http://www.vinokino.fi/
Antti Tiainen
koordinaattori@vinokino.fi
040 7575 384 

Kuvia: https://drive.google.com/drive/folders/1y3Mg8dgi38KtFcokhcrN22_jpU39omea?usp=sharing

 

UPEE second hand -tapahtumassa teet itse ekologiset joululahjat

$
0
0

UPEE second hand -tapahtuman ohjelma on valmis. Marraskuuta valaiseva kestävän kulutuksen, laadukkaan ja eettisen muodin, kierrätyksen ja ekolifestylen erikoistapahtuma tuo lauantaina 30.11. Tampere-talon ensimmäiseen kerrokseen nimekkäitä yhteistyökumppaneita ja ajankohtaisia puheenvuoroja sekä työpajoja kestävän kulutuksen teemoista.

Työpajoissa pääset tekemään ekologisia joululahjoja

UPEE second hand -tapahtuman uutuuteen, työpajoihin, pääsee osallistumaan kuka vain! Workshoppien teema on ekologisuus ja DIY - do it yourself. Tule tekemään Ekokumppaneiden Zero Waste -kosmetiikkapajaan, Heidididit-blogisti Heidi Kormanon kierrätyskoru-workshoppiin tai Uhanan Muita Uhania korupajaan tämän vuoden parhaat ekologiset joululahjat.

Lisäksi pääset oppimaan neuleiden huoltamisesta Arelan neulehuoltotyöpajassa, ostamaan joulupakettiin huoltotuotteita tai huoltamaan oman luonnonkuituneuleesi ammattilaisten opissa. Muut työpajat ovat maksuttomia, mutta Uhana veloittaa koruista materiaalimaksun à 25€.

Inspiroidu ja opi Weecos Stagen ohjelmasta!

UPEE second hand -tapahtuman Weecos Stagella kuullaan puheenvuoroja ja haastatteluja ajankohtaisista kestävän kulutuksen aiheista. Pinnalle nousevat viime aikoina paljon puhututtaneet  ilmastoasiat, ekologisuus ja tekstiiliteollisuuden haasteet sekä mahdollisuudet kestävästä näkökulmasta. Vaikuttajan vastuuta käsitellään päivän ensimmäisessä puheenvuorossa tamperelaisen vaikuttajan Emmi Nuorgamin kanssa, Eettisen kaupan puolesta ry:n puheenvuoro ottaa kantaa pikamuotiin #lempivaatteeni -kampanjan kautta ja tamperelainen Uhana avaa vaatebrändin näkökulmasta aihetta puheenvuorolla miten olla osa ratkaisua, kun olet osa ongelmaa. Lisäksi puheenvuoroissa kuullaan Mansen suutareiden sekä korjausompelijan vinkit tuotteiden huoltoon. Päivä päättyy second hand -myytteihin, joita avaa tamperelaisen pidettyjä brändejä netissä myyvän Rekin toimitusjohtaja Bertta Häkkinen.

- UPEEn ohjelmasisällöissä ollaan haluttu keskittyä inspiroimiseen ja uuden oppimiseen kiinnostavalla tavalla - välittää vastuullisuuden viestiä positiivisuuden ja monen eri näkökulman kautta. Varaa koko lauantai kalenteriin, sillä ohjelma todella koukuttaa. Pääset tutustumaan UPEE marketin pop-up-pisteille, tekemään kirppislöytöjä, saamaan tietoa, huoltamaan luonnonkuituneuleesi ja tekemään ilmaiseksi itsellesi Zero Waste -luonnonkosmetiikkaa. Kaikki nämä yhden päivän aikana. UPEEseen on vapaa pääsy, joten ohjelmaa pääsee seuraamaan kuka tahansa, kutsuu Kristiina Paananen, Head of UPEE.

Mukana nimekkäitä kumppaneita

UPEEn Market laajenee täyttämään koko Sorsapuistosalin. Mukana on yli 20 ekolifestyle-toimijaa pienistä käsityöyrittäjistä valtakunnallisiin kampanjoihin. Kaikkia mukana olevia tahoja yhdistää sama ajatus - vastuullisen kuluttamisen puolesta puhuminen.

Mallikappaleita, näytösvaatteita ja muita second hand -tuotteitaan UPEEseen tuovat designbrändit Ivana Helsinki, Nouki ja Pietamo. Voittoa tavoittelemattomat Ekokumppanit ja Eettisen kaupan puolesta ry täydentävät UPEEta faktatiedolla. Tällä kertaa vielä taipaleensa alussa oleville pienille toimijoille haluttiin antaa mahdollisuus olla osa UPEEta. Piece of Jeans ja Sarikoru ovat pirkanmaalaisia käsityöyrittäjiä, jotka tekevät tuotteensa kierrätysmateriaaleista - farkusta, lasista ja muovista. Second hand -putiikkeina UPEEssa mukana ovat Miela Preloved, designputiikin kyljessä toimiva tyylikäs second hand osasto, ja Nextiili vintage- ja retromallistonsa kanssa.

Tutustu UPEEseen ja katso koko päivän ohjelma tästä: https://tampere-talo.fi/tapahtumat/upeemarraskuu/

Kuvat: https://drive.google.com/drive/folders/1hrTidt_O6RK60TxVpWzL7ZLIrRnxwbSx?usp=sharing
Atermovie UPEE kevät: https://www.youtube.com/watch?v=90Yic8jijvw
_______________________________________

Lisätiedot tapahtumasta:
Kristiina Paananen, Head of UPEE, 040 8377 002, info@upeesecondhand.com
Jenni Ruotsalo, viestintäsuunnittelija, Tampere-talo, 050 4077 559, jenni.ruotsalo@tampere-talo.fi

ToosaTV tulee pahempana kuin koskaan – uusi kausi starttaa huomenna

$
0
0

Kulttimaineen saavuttaneen ToosaTV:n kolmas kausi alkaa huomenna FOX-kanavalla. Luvassa on jälleen takuuvarmaa naurua, kun Cristal Snow’n, NikoLan ja Viivi Huuskan esittämät hahmot lapioivat tiensä syvälle suomalaiseen myötähäpeään.

ToosaTV palaa FOXille kymmenen uuden jakson voimin, eikä kukaan ole turvassa parodiakolmikon tulitukselta. Tarjolla on yleisen hyvän maun moukarointia muun muassa Kristo Pämppääjän, murhapaikkasiivoojien Vapun ja Marjan sekä Kaukomatkaparantaja A-K Bodomin seurassa. Katsojia hemmotellaan monipuolisella realitylla, kun muun muassa Pippa Hevoslaukan Olet läski jos syöt- sekä Super Känni Suomi -sarjat käynnistyvät.

Maistiaisia uudesta Toosasta on jo tiputettu kieli pitkällä odottavien fanien suuhun – musiikin muodossa. Uuden kauden esileikkinä ToosaTV on julkaissut Kolmas kerta -singlen. Kappaleen musiikkivideo on tuttua Toosa-tyyliä – nyt vain terästettynä versiona. Biisin ääniaallot pinttyvät lähtemättömästi korvakäytävän seiniin, ja Cristalin ja Viivi Huuskan ohjaama video huolehtii puolestaan siitä, että katsojan takaraivoon jää peruuttamaton visuaalinen muistijälki. Musiikkivideo on katsottavissa ToosaTV:n YouTube-kanavalla täällä.

– Kolmas kerta käsittelee niitä tunne-elämän ristiriitoja, joihin meistä jokainen pystyy samaistumaan. Se kertoo tienristeyksestä, josta kääntyy väärään suuntaan kerta toisensa jälkeen. Kun järki kehottaa, mutta tunne on kuitenkin se, joka käskee – ja yleensä harhaan, Cristal kuvaa.

– Ydinviesti on ollut, että piti biisistä tai ei, tartunnan jälkeen siitä ei pääse eroon.

ToosaTV:n säälimätön kolmas kausi alkaa tiistaina 19.11. FOX-televisiokanavalla ja Ruudussa. 

 

Lisätietoja:

Haastattelut ja kuvapyynnöt: Nina Wallden, Fox Networks Group Oy, s-posti nina.wallden@fox.com, puh. 040 717 1040

FOXin kanavajohtaja, Elina Mustelin, s-posti elina.mustelin@fox.com
Tuotantoyhtiö: Production House, Liisa Akimof, s-posti liisa.akimof@productionhouse.fi 

Tietokirjaraati ruotii uutuustietokirjoja Jyväskylän Kirjamessuilla

$
0
0

Viihdyttävä Tietokirjaraati ruotii viittä ajankohtaista tietokirjaa Jyväskylän Kirjamessuilla lauantaina 23.11 klo 12.45 Jyväsjärvi-lavalla. Kirjoja arvioivat Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutuksen opettaja Elina Jokinen, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Raili Kivelä, kirjailija Keijo Siekkinen ja Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja Tuukka Tervonen. Raadin juontaa viestintäpäällikkö Anne Rutanen. Suosittu esitysformaatti on tuttu mm. Helsingin ja Turun kirjamessuilta.

Raatilaiset arvioivat kirjoja asteikolla 1–5, jolloin 1 tarkoittaa aivan surkeaa räpellystä ja 5 mykistävän upeaa tietokirjaa. Tietokirjaraadin järjestävät Suomen tietokirjailijat ry ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Tietokirjaraati
lauantaina 23.11.2019 klo 12.45  
Jyväsjärvi-lavalla B-hallissa Jyväskylän Kirjamessuilla 
Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, 40100 Jyväskylä


Lisätiedot:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi
Jyväskylän Kirjamessut

MTV:n ohjelmille ja tekijöille satoi Venla-ehdokkuuksia

$
0
0

 

Televisioakatemia julkisti tänään Kultainen Venla -gaalan esituomariston äänestämän ehdokaslistan. MTV:n ohjelmat kahmivat kaikkiaan 16 ehdokkuutta ja ohjelmien tekijät seitsemän ehdokkuutta.

"On hienoa, että MTV:n ohjelmat nousivat näin laajasti Kultainen Venla -shortlistalle. Haluamme viihdyttää kaikkia suomalaisia ajasta ja paikasta riippumatta, ja saimmekin ehdokkuuksia useissa eri kategorioissa realityohjelmista draamasarjoihin. Tämä kertoo ohjelmistomme vahvuudesta. Ehdokkaissa on mukana sekä MTV:n kestosuosikkeja että uusia ohjelmiamme. Mieltä lämmittää myös se, että mittava ja pitkäjänteinen työmme kotimaisen laatudraaman eteen huomioidaan", MTV:n sisältöjohtaja Marko Karvo iloitsee.

Kilpailureality-kategoriassa MTV3-kanavan ohjelmia on ehdolla peräti kolme: Anne Kukkohovin juontama Koko Suomi leipoo (Warner Bros. International Television Production Finland), Roope Salmisen juontama Myyrä (Warner Bros. International Television Production Finland) ja sunnuntai-iltojen suosikki, jo useasti palkittu Tanssii Tähtien kanssa (Banijay Finland), jonka Jan-Aslak Leino on ehdolla myös Vuoden ohjaajan (viihde & events) kategoriassa. Vuoden ohjaajaksi ehdolla on myös Possen (Rabbit Films) Teija Paajamaa.

Myös Seurantareality-kategoriaan ehdokkaiksi nousi kolme MTV:n ohjelmaa: rakkauden asialla olevat Ensitreffit alttarilla (Endemol Shine Finland) ja First Dates Suomi (Warner Bros. International Television Production Finland) sekä Pia Penttalan luotsaama Supernanny Suomi (Warner Bros. International Television Production Finland).

Keskusteluohjelma-kategoriassa ehdokkuuden sai jo kolmesti aiemmin Kultaisella Venlalla palkittu Maria Veitolan luotsaama Yökylässä Maria Veitola (Moskito Television). Lifestyle-ohjelma -kategoriassa ehdolla on keittiömestari Kari "Kape" Aihisen luotsaama Kaappaus keittiössä (Moskito Television), Musiikkiviihde-kategoriassa Tähdet, tähdet (Moskito Television).

Game show -kategoriassa ehdolle MTV3:n ohjelmista nousivat Mikko Leppilammen juontama Jahti (ITV Studios Finland) ja Jaakko Saariluoman ja Kalle Lambergin luotsaama Stadi vs. Lande (Rabbit Films). Myös Viihdeohjelma-kategoriassa ehdolle pääsi kaksi MTV3:n ohjelmaa: Pitääkö olla huolissaan? (Rabbit Films) ja Tuttu Juttu Show (Artista Film).

C More -alkuperäissarjoista eniten ehdokkuuksia kahmi Aallonmurtaja (C More, Warner Bros. International Television Production Finland), joka on ehdolla peräti neljässä kategoriassa. Aallonmurtaja on ehdolla Draamasarja-kategoriassa, sarjassa naispääosan tekevä Maria Ylipää Paras naisnäyttelijä -kategoriassa, Mikko Kuparinen Vuoden ohjaaja (fiktio) -kategoriassa ja Miira Karhula Vuoden käsikirjoittaja -kategoriassa.

C More -alkuperäissarja Sunnuntailounas (C More, Yellow Film & TV) nappasi puolestaan kolme ehdokkuutta. Sarja on ehdolla Komediasarja-kategoriassa ja sarjassa perheenisää näyttelevä Taneli Mäkelä Paras miesnäyttelijä -kategoriassa. Sarjasta tänä vuonna Vuoden käsikirjoittajana Venlalla palkittu Atte Järvinen on jälleen ehdolla samaisessa kategoriassa.

Urheilu ja events -kategoriassa ehdokkaana on MTV3:n ja C Moren esittämä Jääkiekon MM-kisat 2019, jonka finaaliottelu nousi Suomen kaikkien aikojen katsotuimmaksi jääkiekko-otteluksi.

Ehdokaslistan valinnut Venla-gaalan esituomaristo koostuu Televisioakatemian hallituksen jäsenistä ja tv-alan ammattilaisista. Televisioakatemian jäsenet äänestävät seuraavaksi ehdokkaista jokaisen sarjan finalistit, jotka julkistetaan 10. joulukuuta. Kilpailun voittajat selviävät Kultainen Venla 2019 -gaalassa 17.1.2020.

MTV:n uudet pressisivut avattu osoitteeseen pressi.mtv.fi! 

MTV:n pressipalvelu on muuttanut uuteen osoitteeseen. Uudet pressisivumme löytyvät osoitteesta pressi.mtv.fi. Uudelta pressisivustolta löydät niin MTV3, Sub ja AVA -kanavien kuin suoratoistopalvelujemme mtv-palvelun ja C Moren tiedotteet, ohjelmatiedot ja pressikuvat – käythän rekisteröitymässä sivustolle ladataksesi korkearesoluutioiset kuvat. Sivustolle avautuu piakkoin myös ohjelmien ennakkokatselumahdollisuus. Vanhat pressisivustomme mtv.fi/pressi sekä press.cmore.fi lopettavat toimintansa piakkoin ja ohjaavat jatkossa suoraan uudelle sivustolle. Lineaarikanaviemme ohjelmatiedot, kuvat ja tiedotteet löytyvät jatkossakin myös Venetsia-palvelusta.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV:n ohjelmaviestintä:
Maritta Kettunen, maritta.kettunen@mtv.fi, 050 548 1747
Heini Nieminen, heini.nieminen@mtv.fi, 044 351 5059
Virpi Valtonen, virpi.valtonen@mtv.fi, 050 586 4947

Sexpo: Seksuaalioikeuksiin ja -terveyteen pitää panostaa myös kotimaassa

$
0
0

Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit ottivat Nairobin ICPD-kokouksen alla vahvasti kantaa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien tilaan maailmassa. Sexpo kiittää edistyksellistä kannanottoa ja Suomen sitoumista seksuaalioikeuksien edistämiseen kansainvälisesti etenkin kehollisen koskemattomuuden, seksuaalisen autonomian ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla.

Jotta Suomen linja olisi täysin uskottava ja ristiriidaton, tulisi myös Suomessa vallitseviin seksuaalioikeusongelmiin ja haasteisiin puuttua viipymättä:

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikkö (SELI) lakkautettiin 2016. Se tulisi palauttaa, jotta toimintaa voitaisiin johdonmukaisesti kehittää ja ohjata koko maassa, ja jotta seksuaaliterveys ei unohtuisi sote-palveluita uudistettaessa.

  • Aborttioikeus ei ole vapaa; laki on nykyisin yksi Euroopan kireimmistä. Se edellyttää abortin hakijalta yhä lainmukaisia perusteluja sekä yhden tai kahden lääkärin päätöstä, mikä muodostaa merkittävän kynnyksen erityisesti isojen asutuskeskusten ulkopuolella. Abortin tulisi olla aina saatavilla henkilön omalla päätöksellä ilman kynnystä ja kyseenalaistamista.

  • Transihmisten sterilisointipakko on räikeä ihmisoikeusloukkaus, joka pitää korjata välittömästi. Juridisen sukupuolen muuttamisen pitäisi olla ilmoitusasia, ja väestötietojärjestelmään tarvitaan lisäksi ainakin kolmas sukupuolikategoria.

  • Poikien ja intersukupuolisten lasten sukuelimiä silvotaan edelleen vanhentuneen lääketieteen ja uskonnollis-kulttuuristen syiden varjolla, mikä on vakava lapsen oikeuksien ja seksuaalioikeuksien loukkaus. Sukuelimiin kohdistuville ei-välttämättömille leikkauksille tulisi asettaa 18 vuoden ikäraja, jotta henkilö voisi itse täysi-ikäisenä niistä päättää.

  • Vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksia loukataan yhä monin tavoin palvelujärjestelmässä, jossa heidän mahdollisuuksiaan seksuaalielämään ja ihmissuhteisiin rajoitetaan usein mielivaltaisesti. Seksuaalioikeudet on sisällytettävä palveluja ohjaaviin säädöksiin sekä henkilökunnan koulutukseen. 

  • Ehkäisyvälineiden tulisi olla mahdollisimman hyvin saatavilla kaikille nuorille riippumatta heidän taustastaan, toimintakyvystään tai sosiaalisesta asemastaan. Tämä on toteutettavissa tarjoamalla maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille ja tarjoamalla samalla mahdollisuus seksuaalineuvontaan.

  • Seksuaalikasvatus ei ole edelleenkään kokonaisvaltaista, tasalaatuista ja inklusiivista kaikissa kouluissa. Jokaiseen kouluun pitäisi saada koulutettu seksuaalikasvattaja, jotta seksuaalisuutta koskeva laadukas tieto lisääntyisi, seksuaaliongelmia voitaisiin ehkäistä ennalta ja tulevista sukupolvista kasvaisi omia ja toisten rajoja entistä paremmin kunnioittavia ihmisiä.


Tällaisen Suomen me haluamme.

Suomi on ollut seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edelläkävijöitä maailmassa, mutta olemme pudonneet kärkimaiden joukosta pitkän pysähtyneisyyden kauden vuoksi. Sexpo kannustaa hallitusta päättäväisiin ja ripeisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi, ja tarjoaa asiantuntemustaan avuksi ratkaisujen löytämiseksi.

Tommi Paalanen
Toiminnanjohtaja

Tiia Forsström
Puheenjohtaja

Sexpo-säätiö


Heilini Lady Birdland - Pekka Kuivalaisen esikoisromaani

$
0
0

Pekka Kuivalaisen uutuusromaani kertoo huumorilla maustetun tarinan vahvan naisen ja heikon miehen välisestä poikkeuksellisesta parisuhteesta.

Heilini Lady Birdland on Pekka Kuivalaisen esikoisromaani. Se kertoo epätyypillisestä parisuhdedraamasta, mutta myös intohimoisesta rakkaudesta – jazziin. Kirja käsittelee nuoren itähelsinkiläisen jazzkitaristin näkökulmasta kysymystä, onko köyhyys periytyvää, kuten varallisuus näyttää olevan. Kirjan tarinassa eri yhteiskuntaluokat ja kieliryhmät kohtaavat, jolloin voi syntyä sekä kiusallisia että myös koomisia tilanteita, kun käyttäytymiskoodit ja kotoa opitut asenteet ovat lähtökohdiltaan kaukana toisistaan.

Kuivalaisen romaanin keskiössä olevan avoparin osapuolet ovat kuin magneetin vastakkaismerkkiset navat, kaikessa toistensa vastakohdat. Äidinkieleltään, varallisuudeltaan, mielipiteiltään, harrastuksiltaan, ja koulutukseltaan. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja odotuksia heidän avoliittonsa on kuitenkin kestänyt jo seitsemän vuotta, mutta viime aikoina varakkaan lääkäripuolison mitta on alkanut täyttyä avomiehensä saamattomuuden ja musiikillisten haihattelujen seurauksena.

Heilini Lady Birdland

”Miksi naiset rakastuvat niin helposti muusikkorenttuihin?”. Tätä mysteeriä pohtii köyhä jazzkitaristi, joka erinäisten sattumien seurauksena on onnistunut saamaan avopuolisokseen varakkaan puumanaisen. Kitaristin kehitystarina etenee minä muodossa, kun hän kertoo elämänsä vaiheista ja sattumuksista muusikkona ja vihtorina Eirassa.

Päähenkilö yrittää tehdä myös tavanomaisia palkkatöitä, mutta huonolla menestyksellä. Hän ei missään tilanteessa ole valmis tinkimään intohomoisesta perinnejazzin harrastuksestaan, vaikka hänen hiipuva kitarakoulunsa ja vähälukuiset keikat eivät elätä ilman avovaimon vastahakoista sponsorointia.

Romaani on huumoripitoinen kertomus myös päähenkilön johtaman jazztrion seikkailuista New Yorkissa ja Suomessa. Trio yrittää saada lisää arvostusta Suomen ahtaissa ja kriittisissä jazzpiireissä metsästämällä epätoivoisesti keikkoja Manhattanilla, tuolla jazzin Mekkassa ja unelmien Birdlandissä.

Viime vuosikymmenien aikana suomalaisessa kirjallisuudessa on harvoin käsitelty vahvan naisen ja heikon miehen välistä epätyypillistä parisuhdetta. Kirjan päähenkilö ei häpeile asemaansa vihtorina ja tohvelisankarina. Hänen mielestään se on varsin sopiva rooli taiteilijasielulle ja jazzmuusikolle, vaikka se usein merkitsee nöyryytyksiä ja kiivaita saarnoja, joita vahvempi mies ei pitkään kuuntelisi.

Pekka Kuivalainen

Pekka Kuivalainen on Otaniemen kasvatteja ja teekkarihuumorin ystävä. Tämä näkyy esikoisromaanin kerronnassa. Kirjoittaja on toiminut vuosikymmeniä professorina, ja hän on julkaisut aikaisemmin pari sataa tiedejulkaisua sekä yhden huumorilla maustetun muistelmateoksen ”Elämä pitkä, Kuivalainen Lyhyt”.

Työn alla on romaani Petsamon valtauksesta keväällä 1920. Tähän kirjoittajalla on käytettävissään isoisän päiväkirjat, joista löytyy runsaasti materiaalia ja yksityiskohtia hyvään romaaniin.

Tuottajavastuuiltapäivä keräsi kiertotalouden ongelmat ja etsi niihin ratkaisut

$
0
0
  • Tuottajavastuu toimii hyvin, mutta ympäristön pelastaminen vaatii vastuun siirtämistä kierrätyksestä tuotesuunnitteluun
  • Kasvavan verkkokaupan kierrätyskulut koituvat muiden maksettavaksi, ja tästä on lailla päästävä eroon
  • Kotitalouksilla petraamisen paikka, mutta myös uusille kuluttajaa auttaville palveluille on kysyntää
  • Sähköistyvät liikenne tuo kiertotalouteen autojen akut, jotka voivat toimia teollisuuden energiapiikkien tasoittajana

 

Nykyisin tuottajayhteisöjen jäsenet maksavat kierrätysmaksuja tuottamansa materiaalin määrän mukaan. Suomen Ympäristökeskus SYKE:n johtaja, professori Jyri Seppälän mukaan malli kaipaa muutosta. Jos maapallon kestokykyyn liittyvät ongelmat ja ilmasto-ongelmat halutaan ratkaista, nykyinen malli ei riitä. 

Tuottajien vastuu ympäristönäkökulmista pitäisi Seppälän mukaan siirtää nykyisestä kierrätysvaiheesta tuotantoketjun alkupäähän. Mitä parempi tuote, sitä vähemmän sen kierrätyksen tulisi yritykselle maksaa. Se olisi hyvä kannustin, Seppälä näkee.

”Tuottajia pitäisikin kannustaa tuotteiden valmistuspäässä tekemään hyvää tuotesuunnittelua, joka vähentäisi päästöjä koko tuotteiden elinkaaren aikana ja mahdollistaisi tuotteiden raaka-aineiden säilyttämisen mahdollisimman pitkään talousjärjestelmässä, Seppälä linjaa.

Seppälä puhui Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) järjestämässä neljännessä peräkkäisessä tuottajavastuuiltapäivässä Tampere-talossa. Tapahtuma keräsi yli 160 eri alojen asiantuntijaa kiertotalouden kysymysten äärelle.

Seppälän mukaan kiertotalous on tärkeää, mutta kierrätyksellä ei ilmasto-ongelmaa ratkaista.

”Kiertotalous on tärkeä ilmastolle siksi, että näin vähennämme neitseellisten luonnonvarojen kysyntää ja sitä kautta päästöjen syntymistä, mutta pelkällä kierrättämisellä tätä hommaa ei tulla ratkaisemaan.”

 

Vapaamatkustajat saatava kuriin

Kasvava verkkokauppa on lisännyt niin sanottua vapaamatkustajaongelmaa. Vapaamatkustajilla tarkoitetaan niitä tuottajia, jotka eivät ole hoitaneet lakisääteisiä jätehuoltovelvoitteitaan Suomeen. 

Ongelma syntyy siitä, että tuottajat vastaavat markkinoilta poistuvien tuotteiden jätehuollosta. Näin velvoitteensa oikein hoitaville tuottajille syntyy ylimääräisiä kustannuksia, koska kaikki tuottajat eivät osallistu järjestämiseen ja kustannuksiin.

”Jos jättää velvoitteensa hoitamatta, saa markkinoilla etua, ja se ei ole toivottava tilanne”, tuottajavastuuta valvovan Pirkanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Teemu Virtanen tiivistää.

Tilanteen ratkaiseminen selkeillä linjauksilla olisi niin valvontaviranomaisten kuin suomalaisen kaupankin etu. EU:ssa asiaa on puitu pitkään, mutta asiaa vaikeuttaa se, ettei toisen maan lainsäädäntöä voi suoraan soveltaa toisessa maassa sijaitsevaan yritykseen.

 

Kotitaloudet tarvitsevat neuvontaa ja palveluita

Tuottajavastuuiltapäivässä esiteltiin joukko ratkaisuja kiertotalouden käytännön ongelmiin. Metallipakkauksia keräävän Mepak-Kierrätyksen tutkimuksessa havaittiin, että kotitalouksien metallijätteestä yli kymmenesosa oli kierrätykseen kelpaamatonta.

”Osa selittyy tietämättömyydellä, ja tiedotusta tarvitaan varmasti lisää. On kutenkin vaikea ymmärtää, miten 50 tuuman televisio joutuu pienmetallin sekaan”, Mepak-Kierrätyksen toimitusjohtaja Satu Estakari nauratti yleisöä vakavalla asialla.

Kotitalouksien osalta usein kyse on usein käytännön hankaluudesta. Tätä varten Lahden ammattikorkeakoulussa tehtiin mobiilisovelluksella toimiva pilottiprojekti, jossa kuluttajat saivat kilpailuttaa huonekalujen tai kodinkoneiden noudon tuottajavastuun hoitavalta yritykseltä.

”Tarve oli kova, sillä lähes sata kotitaloutta kysyi tarjousta. Toteutuneiden kuljetusten määrä jäi pieneksi, sillä käsitykset kuljetuksen hinnasta poikkesivat toisistaan. Jos tällainen yleistyisi, myös kuljetuskustannukset laskisivat ja tilaushalukkuus kasvaisi”, projektia johtanut Niklas Kaikonen sanoo.

 

Autojen akut tarjoavat uutta liiketoimintaa

Liikenteen sähköistyessä myös sähköautojen akkujen kierrättäminen ja uusikäyttö tulevat ennen pitkää ajankohtaisiksi. Vuonna 2060 noin 50 000 sähkö- ja hybridiautoa tulee arvokkaine akkuineen vuosittain elinkaarensa päähän, VTT:n tutkija John Bachér arvioi Tuottajavastuuiltapäivässä.

”Tämä on uusi tilanne verrattuna perinteiseen autoon, jossa yhtä yksittäistä arvokasta komponenttia ei ole ollut”, Bachér huomauttaa.

Tämä luo uusia liiketoimintamalleja, kuten akkujen leasingia maailmalla toimiville autovalmistajille. Samalla vanhan akun jäännösarvo voi luoda liiketoimintaa.

”Myös sitä kannattaa tutkia nyt, voimmeko valjastaa akun jäljellä olevan toiminnallisen arvon johonkin toiseen loppusovellukseen, kuten teollisuuden synnyttämän sähköenergian varastoimiseen”, Bachér sanoo.

 

TYNK

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK) ja Suomen Uusiomuovi Oy.

TYNK järjesti alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 6.11.2019.

Ohjelma ja lisätiedot:

www.tuottajayhteiso.fi/tuottajavastuuiltapaiva-2019


 

 

 

Tietokirjailijat ovat korkeasti koulutettuja ja julkaisevat ahkerasti – Tietokirjailijan mediaanitulo oli 1 111 euroa vuonna 2018

$
0
0

Tietokirjailijat ovat erittäin korkeasti koulutettuja, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenilleen tekemästä taloudellisesta tutkimuksesta. 85 prosentilla tutkimukseen vastanneista on vähintään ylempi korkeakoulututkinto ja puolella (49 %) on tutkijakoulutus (joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinto).

Tutkimukseen osallistuneiden tietokirjailijoiden julkaisutahti on ollut varsin tiheä, eli uusi tietoteos on julkaistu noin kerran kahdessa vuodessa (mediaani). Yli neljännes on julkaissut teoksen vuosittain. Tietokirjailijaksi ryhdytään myös aiempaa nuorempana. Esikoistietokirjailijoiden mediaani-ikä on nyt noin 37 vuotta.

Suomen tietokirjailijat ry teetti tutkimuksen tietokirjailijoiden vuoden 2018 taloudellisesta asemasta. Tutkimus teetettiin keväällä 2019 sähköisenä kyselynä yhdistyksen jäsenille. Vastauksia saatiin 715, ja vastausaste oli 22 %. Tutkimuksen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund. Sen tarkoituksena oli saada tietoa tietokirjailijoiden varsinaisesta tietokirjailijan työstään saamista tuloista ja muista tietokirjailijan työhön liittyvistä tulonlähteistä. Lisäksi tutkimus antaa tietoa suomalaisesta kirjailijakunnasta. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2013, ja se kuvasi tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2012.

Tietokirjailijan mediaanitulo oli reilut 1 000 euroa

Tietokirjailijoiden tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä ovat laskeneet, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n teettämästä tutkimuksesta. Varsinaisesta tietokirjailijan työstä saatujen verollisten tulojen mediaani oli 1 111 euroa vuonna 2018, kun vuonna 2012 se oli 1 520 euroa. Tulojen alakvartiili vuonna 2018 oli 173 euroa ja yläkvartiili 4 607 euroa.

Tietokirjailijan työstä saaduilla tuloilla tarkoitetaan kaikkia niitä veronalaisia tuloja, jotka on saatu tietokirjailijan ominaisuudessa. Tulot muodostuvat eri lähteistä. Kaksi kolmasosaa (65 %) on kustantajilta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä. Lainauskorvaukset, jotka ovat tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausta kirjastolainaamisesta, muodostavat puolestaan 8 prosenttia varsinaisen tietokirjailijan työn tuloista. Muut palkat ja palkkiot varsinaisesta tietokirjailijan työstä muodostavat neljänneksen (26 %) tuloista.

Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista ilmoitti tekevänsä muuta työtä voidakseen tehdä tietokirjailijan työtä. Alle 45-vuotiaista vastaajista neljä viidesosaa (82 %) teki muuta työtä voidakseen kirjoittaa tietoteoksia. Lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) 45–64-vuotiaasta vastaajasta teki muuta työtä voidakseen harjoittaa tietokirjailijan ammattia. Virallisen eläkeiän saavuttamisen myötä muuta työtä tekevien osuus laskee selvästi, ja 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaajista enää kolmannes (33 %) teki muuta työtä voidakseen kirjoittaa tietoteoksia.

”Halu julkaista kiinnostavaa tietoa saa korkeasti koulutetut tietokirjailijat tekemään monipuolisesti ja ahkerasti tätä työtä, vaikka siitä saatu rahallinen korvaus on vuositasolla keskimäärin vähäinen. Tuntipalkoille tässä hommassa ei siis monikaan pääse”, kommentoi tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund.

Lisätarvetta apurahoille

Varsinaisten verollisten tulojen lisäksi erilaiset apurahat muodostavat osan tietokirjailijoiden toimeentulosta. Tutkimuksen mukaan apurahojen mediaani vuonna 2018 oli 5 000 euroa, alakvartiili 2 750 euroa ja yläkvartiili 9 000 euroa. Saadut apurahat olivat keskimäärin melko pieniä, jolloin muiden tulojen merkitys korostuu. Kun apurahan suuruus kasvaa, myös sen merkittävyys toimeentulon kannalta lisääntyy.

Tutkimus on luettavissa Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla täällä.

Lisätiedot:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi

Miljoonan lämpöpumpun raja rikki. Niillä tuotetaan jo 15% Suomen lämmityksestä.

$
0
0

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry sai oivallisen 20-vuotissyntymäpäivälahjan. Miljoonan lämpöpumpun raja täyttyy parahiksi juuri synttäreiden aikoihin. Pääasiassa kuluttajat ovat investoineet omia rahojaan noin 5 miljardia euroa. Niillä tuotetaan vuosittain yli 10 TWh lämpöä eli 15% Suomen lämmityksestä, säästetään noin 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, ala työllistää noin 5000 henkilöä ja positiivinen vaikutus kauppataseeseen on satoja miljoonia.  SULPUn huippuesiintyjiä vilisevään Heurekan Juhlaseminaariin 21.11.2019 valtiovallan tervehdyksen tuo Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

80-luvun krapulasta uuteen nousuun 90-luvun lopulla

Lämpöpumppualahan oli olemassa jo 80-luvun alussa. 10 000 maalämpöpumppua saatiin vaihtelevalla menestyksellä markkinoille, kunnes vuonna 1984 käytännössä kaikki alan toimijat ajautuivat konkurssiin. Ala kärsi krapulaa yli 10 vuotta. ”Uusi nousu alkoi 90-luvun puolivälissä. Vuonna 1999 aika oli kypsäSuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perustamiselle. Tuloksia alkoi tulla heti perustamisen jälkeen. Loan heitto ja kilpailijoiden haukkuminen markkinoinnissa väheni. Ihmiset alkoivat uskaltaa ostaa lämpöpumppuja. Alettiin miettimään lämpöpumppumarkkinan kasvattamista yhdessä, vaikuttamistyötä, alan yhteistä tiedotusta, laatuasioita kuten koulutusta ja sertifiointeja sekä kansainvälistä yhteistyötä”, kertoo Jussi Hirvonen, yksi perustajajäsenistä ja nykyinen SULPUn toiminnanjohtaja

Lämpöpumpuista koko kansan huvia 2000-luvun alkaessa

Lämpöpumppumyynnit jatkoivat vahvaa kasvua 2000-luvulla.  Ilmalämpöpumpuissa mentiin kymmenien tuhansien vuosimyynteihin, omakotitalorakentajat alkoivat valita yhä useammin maalämmön, öljylämmitykset alkoivat vaihtua maalämpöön, uudet pumpputyypit poistoilma- ja ilmavesilämpöpumput tuotiin markkinoille. Myös isompiin kohteisiin alkoi tulla lämpöpumppuja. EU:n uusiutuvan energian direktiivin siivittämänä ARAn energia-avustus vuonna 2011-12 paisutti maalämpövuosimyynnin 8 000:sta 14000 kappaleeseen. Toki erittäin kova krapula siitäkin sitten tuli, niin kuin avustuksista yleensäkin.

Ilmastomuutos teki lämpöpumppualasta hovikelpoisen

Alan kasvun myötä myös SULPU voimistui, yhtenäistyi, ministeriöiden ja virastojen ovet alkoivat aueta vaikuttamistyötä tekevälle yhdistykselle, joka, harvinaista kyllä, ei ollut siellä ruinaamassa rahaa vaan hyväksyntää ja markkinoiden esteiden poistamista ympäristöystävällisille, energiaa säästäville järjestelmilleen. Lobbaus-, valistamis-, tiedonjako- ja tuottamistyöstä riitti. Lämpöpumppuala alkoi haastamaan tosissaan perinteistä, tuotantokeskeistä lämmityksen pyhää kolmiota: sähkö – öljy – kaukolämpö.

Valtiovaltakin vähitellen huomasi tämän valtiolle halvan energian ja ympäristön säästöteknologian.  Lopullinen hovikelpoisuus lämpöpumppualalle alkoi tulla voimistuneen ilmastomuutoskeskustelun myötä. Huomattiin ja todettiin, että lämpöpumput ovat ja tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa, välttämättömiä lämmityksen sähköistämisessä, uusiutuvan energian käytössä, hukkalämpöjen talteenotoissa, lämmön varastoinnissa sekä kulutuksen ohjausjärjestelmissä ja jäähdytyksessä.

Suomen suurin yksittäinen kuluttajan rahoilla tehty ympäristöteko

Lämpöpumppumarkkina on kehittynyt SULPUn 20-vuotisen historian aikana ripeästi niin, että jo vuoden 2019 loppupuolella, etuajassa ikään kuin syntymäpäivälahjana, saavutetaan jo tuo vuodelle 2020 visioitu miljoonan myydyn lämpöpumpun raja. Suomen lämpöpumpuilla tuotetaan yli 10 TWh vuodessa eli yli 15 % Suomen rakennusten lämmitystarpeesta. Lämpöpumppuihin on vuosien mittaan investoitu 5 miljardia euroa ja investoidaan puolen miljardin vuositahdilla.  Lämpöpumppuinvestoinnit lienevät Suomen suurin yksittäinen ympäristöteko, ainakin suurin kuluttajien rahoilla tehty.

Lämpöpumppuala voi röyhistää rintaansa myös kansainvälisesti. Asukaslukuun ja talouksiin suhteutettuna olemme lämpöpumppujen vuosimyynneissä maailman kolmanneksi paras lämpöpumppumaa Norjan ja Eestin jälkeen.

2020-luvulla lämpöpumppuja ostetaan 10 miljardilla eurolla

”Varovaisetkin visiot näyttävät vuodelle 2030 yli 20 TWh vuodessa lämpöpumpuilla tuotettua lämmitysenergiaa, mikä merkitsee lämpöpumpputuotantokapasiteetin ja investointien kaksinkertaistamista seuraavalla vuosikymmenellä. Lämpöpumppujärjestelmiä tullaan myymään 2020-luvulla miljoona kappaletta 10 miljardilla eurolla”, visioi Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Asuin- ja palvelurakennusten lisäksi yhä useammassa teollisuusrakennuksessa ja -prosessissa tullaan näkemään lämpöpumppuja. Jäähdytyksen yleistyminen lisää lämpöpumppujen kilpailukykyä. Tapahtuuhan se hyvin usein samalla laitteella ja investoinnilla kuin lämmitys. Lämpöpumppu tulee yleistymään kauko- ja aluelämmön ja -kylmän tuotannossa, kun lämmitystä sähköistetään ja kaikenlaisesta polttamisesta pyritään eroon.  Lämpöpumppujen rooli on merkittävä lämmön varastointijärjestelmissä sekä kulutuspään kysyntäjoustoissa sekä tehohuippujen hallintajärjestelmissä. Onhan lämpöpumppu ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä.  

Lisätietoja:

Liitteen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n Juhlaseminaarin 21.11.2019 ohjelmasta, jossa myös historiakatsaus ja tulevaisuuden näkymiä sekä toiminnanjohtaja Jussi Hirvoselta, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi, www.sulpu.fi 

INHUNT GROUP JA INNOVATION HOUSE YHTEISTYÖHÖN

$
0
0

InHunt Group ja Innovation House ovat solmineet ilmeisen ja loogisen yhteistyösopimuksen. Onhan kyse kahdesta hyvin samanlaisella mindsetillä toimivasta kasvua rakentavasta yrityksestä.

Kumpikin yritys näkee, mitä tässä ajassa tapahtuu ja haluaa ottaa proaktiivisen roolin. Kumpikin haluaa ratkaista ongelmat ja luoda edellytyksiä entistä parempaan menestykseen ja kasvuun.

Innovation House kokoaa yrittäjät, startupit ja kasvuyritykset yhteen uudenlaisen kulttuurin inspiroivaan työtilaan. Toiminta tilassa on viihtyisää ja silti tehokasta kun palvelut ovat valmiiksi tarjolla. On rauha keskittyä ja kuitenkin yhtä aikaa myös mahdollisuus aktiivisesti kohdata kasvun ja liiketoiminnan näkökulmasta hyödyllisiä toimijoita.

Uusin tällainen kumppani on InHunt Group.

Innovation Housen jäsenyrityksille on nyt tarjolla aivan uudenlaisia ratkaisumalleja kiperimpään haasteeseen kasvun tiellä, osaamisen tarpeeseen. Jos tarve on työn kokoinen, löytyy paras osaaja. Jos tarvitaan ulkopuolista strategista näkemystä hallitustyöhön, InHunt Groupin laajasta ja laadukkaasta hallituspoolista löytyy nopeasti juuri oikea osaaminen. Ja jos nousuun auttaakin järeämpi ratkaisu, luodaan yritykseen InHunt Groupin muotoileman konseptin mukaan toimiva Advisory Board.

InHunt Group on nyt Innovation Housen  kumppani, joka on valjastettu mukaan tarjoamaan juuri oikeat ratkaisut osaamisen haasteisiin”, iloitsee Innovation House:n toimitusjohtaja Petra Erätuli-Kola.

InHunt Group tuo tehokkaat ja nopeat ratkaisut tavalla, jota ei proaktiivisuudessaan muualta löydä. ”Järjestämme yhdessä inspiroivia tilaisuuksia, joihin kannattaa ilman muuta tulla mukaan.  Tapaamme kanssasi mielellämme myös kahden kesken, sovitaan vain aika yhteiselle keskustelulle. Tai poikkea luonamme, mehän olemme ihan siinä lähelläsi”, rohkaisee Kari Juutilainen, InHunt Groupin toimitusjohtaja.

Tervetuloa InHunt Group!  

Lisätietoja:

CEO Petra Erätuli-Kola, +358 400 415946, petra@ihf.fi

Startup-haku: www.innovationhouse.fi, info@ihf.fi ja +358 400 212869

 

Viewing all 6190 articles
Browse latest View live