Isosuon ja Rauhalan jätekeskusten sekä Paimion, Yläneen ja Kemiönsaaren lajitteluasemien aukioloaikoihin tehdään vuoden alusta pieniä muutoksia. Muutokset perustuvat kävijämäärien seurantaan ja asiakaspalautteisiin.

Vuoden 2017 alusta Isosuo ja Rauhala aukeavat arkisin puoli tuntia aiemmin. Uudet aukioloajat tulevat olemaan maanantai klo 11.30–19 ja tiistai–perjantai klo 9.30–17. Kesäaikaan jätekeskukset palvelevat lisäksi joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.

Paimion lajitteluasema on avoinna vuoden 2017 alusta alkaen tiistaina ja keskiviikkona klo 12–19 eli keskiviikon aukiolo muuttuu iltapainotteiseksi ja tiistaina avataan tuntia aiemmin. Kesäaikana Paimiossa ollaan avoinna lisäksi perjantaisin klo 9–16 ja joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.

Yläneen lajitteluasema sulkeutuu vuoden 2017 alusta alkaen tuntia nykyistä aikaisemmin vähäisen asiakasmäärän vuoksi. Lajitteluasema palvelee jatkossa torstaisin klo 14–19 sekä kesäaikaan joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 10–15.

Kemiönsaaren lajitteluasema avaa vuoden alusta alkaen tuntia myöhemmin eli se on avoinna torstaisin klo 13–18. Kesäaikana asema on avoinna maanantaisin jatkossa klo 10–15, eli palveluaika pitenee tunnilla. Kesällä asema on lisäksi auki joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 10–15.

LSJH:n seitsemän muun palvelupisteen aukioloajat säilyvät ennallaan. Kaikki aukioloajat löytyvät osoitteesta www.lsjh.fi.

Lisätietoja: palvelusuunnittelija Marko Kokkonen, puh. 020 728 2180, marko.kokkonen@lsjh.fi

Vid årsskiftet kommer det att göras små ändringar i öppettiderna för Isosuo och Rauhala avfallscentraler samt Pemar, Yläne och Kimitoöns sorteringsstationer. Ändringarna är baserade på uppföljning av antalet besökare samt på kundrespons.

Från början av år 2017 öppnar Isosuo och Rauhala en halv timme tidigare än förr. De nya öppettiderna kommer att vara måndag kl. 11.30–19 och tisdag-fredag kl. 9.30–17. Under sommaren betjänar avfallscentralerna dessutom under den första helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Sorteringsstationen i Pemar är från början av år 2017 öppen tisdag och onsdag kl. 12–19, så öppettiden på onsdagen blir kvällsbetonad medan stationen på tisdagen öppnas en timme tidigare än förr. Under sommaren kommer stationen att vara öppen även fredagar kl. 9-16 samt under den första helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Yläne sorteringsstation kommer att stänga en timme tidigare från början av år 2017, eftersom den sista öppettimmen lockat endast få kunder. Öppettiden kommer att vara torsdag kl. 14–19. Under sommaren har sorteringsstationen öppet även under den sista helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Kimitoöns sorteringsstation öppnar från början av året en timme senare än förr, vilket betyder att stationen har öppet torsdagar kl. 13–18. Under sommaren är sorteringsstationen i fortsättningen öppen kl. 10–15, vilket betyder att öppettiden förlängs med en timme. Sorteringsstationen har under sommaren öppet även under den sista helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Öppettiderna för LSJH:s övriga sju servicepunkter förblir oförändrade. Alla tider finns på adressen www.lsjh.fi/sv.

Tilläggsinformation (på finska): serviceplanerare Marko Kokkonen, tfn 020 728 2180, marko.kokkonen@lsjh.fi

Radio NRJ:n kuuluvuusalue on kaikkialla, mihin verkkoyhteydet yltävät – ja yksikään radio ei ole koskaan näyttänyt näin hyvältä! NRJ:n mobiilisovellus on nyt täysin uusi: äppi tuo yhden hipaisun päähän niin NRJ:n suoran radiolähetyksen kuin NRJ:n omat genreradiot: kotimaisen musiikin ystäville tarkoitettu Suomihitit, iiseihin vapaahetkiin istuva Lounge, kuntoilua ajatellen rakennetut Running ja Fitness sekä viikonloppujuhlien erikoiskanava Dance.

Sovelluksesta pääset kuuntelemaan NRJ:ä livenä – jopa heräämään siihen sisäänrakennetun herätyskellon avulla –, arvioimaan kanavalla soivia kappaleita ja mikäli et kuullut livenä kaikkea, lähetysten podcastit löytyvät myös sovelluksesta. Lisäksi genreradiot tarjoavat rajattomasti musiikkia sen hetkisen tunnelman mukaisesti, kaikki yhdeltä alustalta.

”Haluamme tehdä kuuntelusta mahdollisimman vaivatonta ja nyt NRJ:n kuuntelemiseen ei tarvitse virittää taajuutta, pelkkä puhelin riittää”, NRJ Finland Oy:n kanavajohtaja Anette Raunio toteaa ja jatkaa: ”Puhelin on tutkitusti kuuntelijoillemme lompakkoakin tärkeämpi ja kuljemme nyt kuuntelijan päivässä mukana.”

NRJ:n aiempi mobiiliradio kehitettiin Suomessa. Kyseessä ei siis ole vanhan sovelluksen päivitys, vaan täysin uusi, ranskalaisen NRJ Groupin suunnittelema sovellus, joka tulee ladata uudelleen. NRJ:n mobiilisovelluksen uusi malli on lanseerattu kaikissa NRJ-maissa.

Liitteenä kaksi kuvaa NRJ:n mobiilisovelluksesta. Kuvat ovat vapaasti median käytettävissä.

Vuoden alusta alkaen Radio Dein taajuuksilla ja kanavan verkkosivuilla kuullaan laaja ohjelmasarja, joka kertaa reformaation historian pääkohdat ja arvioi uskonpuhdistuksen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansainvälisesti.

Reformaation juhlavuodelle annetun Armo 2017 -otsikon alla kulkeva sarja alkaa vuoden alussa ja päättyy 44 jakson jälkeen reformaation juhlavuoden päätapahtumaviikolla marraskuun alussa.

Kirkon mediasäätiön tuella toteutettavassa sarjassa pääsevät ääneen lukuisat uskonpuhdistuksen teemoja tarkastelleet asiantuntijat ja Lutherin lailla armon olemuksen kanssa painiskelleet teologit ja armonkerjäläiset.

Toimittaja Martti Pyykösen Kirkon mediasäätiön tuella toteuttaman ohjelmasarjan alussa tarkastellaan reformaation juuria Euroopassa ja edetään Martti Lutherin teesien ja elämäntarinan kautta Agricolan aikaiseen Suomeen ja edelleen suomalaiseen uskoon tänään sekä reformaation tulevaisuuteen ja aikamme teeseihin.

Ohjelma kuullaan Radio Deissä torstaiaamuisin kello 9:n sähkeuutisten jälkeen ja uusintana samana päivänä kello 13.05. Radio Dein FM-taajuuden lisäksi ohjelma on kuunneltavissa virallisesta nettiradiosta www.radiot.fi sekä jälkikäteen Radio Dein ohjelma-arkistosta.

Lisätiedot: Martti Pyykönen (martti.pyykonen@gmail.com)

                040-725 5451

Jo perinteeksi muodostuneessa Vuoden Turkulainen -kilpailussa on mukana kymmenen ehdokasta, jotka vuonna 2016 ovat kukin omalla alallaan kehittäneet kotikaupunkiaan ja tuoneet sitä tunnetuksi myös muualla Suomessa tai ulkomailla.

Omaa suosikkiaan voi äänestää Kaupunkilehti Turkulaisen nettisivuilla osoitteessa www.turkulainen.fi/vuodenturkulainen2016 tai lähettämällä postikortin osoitteeseen: Turkulaisen toimitus, Vuoden Turkulainen, Läntinen Pitkäkatu 35, 20100 Turku. Laita postikorttiin suosikkiehdokkaasi äänestysnumero.

Äänestysaikaa on 31.1.2017 asti. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell palkitsee voittajan helmikuun alussa Turun kaupungintalolla järjestettävässä tilaisuudessa.

Vuoden Turkulainen -kilpailu on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1985. Viime vuonna Vuoden Turkulaiseksi valittiin ammattilaisvapaaottelija Makwan Amirkhani.

Kilpailun järjestävät Kaupunkilehti Turkulainen, Turun kaupunki, Yle Turku ja Radio City Turku. Vuoden Turkulainen -raatiin ovat kuuluneet Turun kaupungin edustajana viestintäjohtaja Saara Malila, Yle Turun vastaava tuottaja Antti Korhonen, Radio Cityn aluetuottaja Marianne Holmström ja Turkulaisen päätoimittaja Teija Uitto.

Vuoden Turkulainen 2016 ehdokkaat:

1. Tommi Kinnunen, kirjailija

Koskettaa suomalaisten tunteita. Hänen esikoisromaaninsa Neljäntienristeys oli Finlandia-ehdokkaana ja voitti lukuisia palkintoja. Teos Lopotti oli Finlandia-ehdokkaana 2016. Kirjailija luotsaa 2017 myös Turun Kirjamessuja.

2. Mari Sandell, haju- ja makututkija

funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen varajohtaja on innostunut tutkimuksesta, miten perimä vaikuttaa makuaistiin. Kaffelin puheenjohtajana Sandell on mukana järjestämässä myös Turun Neitsytperunafestivaaleja.

3. Olli Ojala, Kakola Yhtiöt Oy: hallituksen puheenjohtaja

Ojalasta tuli Kakolan "isäntä", kun hän osti vankilat. Hänen ideansa Kakolan tornitalosta on synnyttänyt vilkasta kaupunkikuvallista keskustelua. Ojala on rakentamassa Kakolasta yhtä Suomen mielenkiintoisinta asuinaluetta.

4. Heli Nieminen, ruokatoimittaja

Heli Nieminen on Visit Turun nimeämä Food Ambassador ja Turun Sanomien arvostettu ruokatoimittaja, jonka Suomen Keittiömestarit ry. valitsi tänä vuonna Vuoden ruokatoimittajaksi. Turun oma gurmeeguru on kirjoittanut kaksi Turku lautasella -kirjaa, ja hän haluaa tuoda omalla työllään esille turkulaista osaamista ja olla mukana kehittämässä alueen ruokakulttuuria.

5. Rasmus Ristolainen, MM-jääkiekkoilija

Turun uusi jääkiekkotähti, NHL-joukkueensa Buffalo Sabresin ykköspuolustaja. Leijonien takalinjojen tulevaisuuden johtaja. Himoharjoittelija.

6. Jan Meyer, Turun telakan toimitusjohtaja

Onko hän mies, jonka firma pelasti Turun? Ainakin paikallinen telakkateollisuus saa kiittää Jan Meyeria jatkuvuuden takaamisesta, työpaikkojen turvaamisesta ja uusien luomisesta.

7. Seppo Lahtinen & Riikka Majanen, kustantajat, Sammakko-kustantamo

Kustantajapariskunnan Sammakko on 20 vuoden aikana noussut maan eturivin kustantamojen joukkoon, nostaen lukuisia kotimaisia kirjailijoita laajemman yleisön tietoisuuteen. Kustantamo on kunnostautunut myös laadukkaan käännöskirjallisuuden airueena. Sammakolla on oma kirjakauppa Kauppiaskadulla, jossa viime kesänä teoksiaan signeerasi mm. Patti Smith.

8. Teija Raninen, elokuvakomissaari

Elokuvakomissaari Teija Raninen on peräänantamattomalla sitkeydellä rakentanut Turusta Suomen elokuvapääkaupungin. Ranisen luotsaama Länsi-Suomen elokuvakomissio on saanut houkuteltua vuosittain yhä useampia tuotantoyhtiöitä tekemään elokuvia Turun seudulle, josta hyötyvät niin paikalliset alan ammattilaiset, opiskelijat kuin alueen yrittäjätkin.

9. Riku Sukari, nettipoliisi

Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli ja nettipoliisi on tullut tunnetuksi rohkeista kannanotoistaan sekä aktiivisuudestaan sosiaalisessa mediassa. Sukari osaa muistuttaa poliisin tärkeistä tehtävistä olematta tärkeä. Hän on some-aikakauden Artturi Reinikainen.

10. Kiss My Turku -hevonen

IIIIIHAHAHAAAA! Hyväntekeväisyyshevonen Kiss My Turku kerää varoja Lastenklinikoiden Kummien kautta Turun lastenklinikalle. Hevosesta myydään 300 euron osuuksia kaikille, jotka haluavat olla mukana tukemassa sairaiden lasten hoitoa Turussa. Osuuksista maksetaan hevosen valmennus- ja hoitokulut, ja loput rahat lahjoitetaan Turun lastenklinikalle. ”Kisun” urallaan juoksemat kilpailuvoitot lahjoitetaan lastenklinikalle lyhentämättömänä.

Kuvat:
Taina Pärkö-Luotonen, Turun yliopisto, Kakola-yhtiöt, Turun Sanomat/Riitta Salmi, Leijonat.fi, Meyer Turku, Länsi-Suomen Elokuvakomissio, Kaupunkilehti Turkulainen, Sammakko, Visit Turku.

Antaliksella on 1.1.2017 alkaen ollut yksinoikeus Arjowigginsin designpapereiden myyntiin Suomessa. Arjowigginsin designpapereiden valikoima on markkinoiden laajin sisältäen runsaasti erilaisia pintoja, värejä, paksuuksia ja kokoja näyttävään ja erottuvaan viestintään.

”Arjowiggins ja Antalis kuuluvat samaan yritysperheeseen, joten tällainen yhteistyön vahvistaminen on hyvin luonnollista. Se mahdollistaa varmasti jatkossa myös paremman saatavuuden ja tuotevalikoiman aktiivisen kehittymisen”, arvioi Antaliksen myynti- ja markkinointijohtaja Esa Silvennoinen.

Arjowigginsin designpaperibrändejä ovat mm. Conqueror, Curious Collection, Keaykolour ja Rives.

Pikku Kakkosesta sekä monista mobiilipeleistä tuttu Pikkuli-hahmo on solminut tuotteita koskevan yhteistyösopimuksen Agentur Arne & Mirja  Holmberg Oy:n kanssa. Tuotteistusyhteistyöstä ovat kiinnostuneet myös lisensointiyritykset niin Euroopasta kuin Aasiastakin. 

Pikkulin maailma soveltuu hyvin tuotteistukseen

Pikkuli-animaatiosarjan hahmot, värit ja visuaalinen tyyli ovat alusta asti herättäneet mielenkiintoa. ”Kun kannoin mukanani tv-sarjaa esittelevää Pikkuli-pehmoa maailmalla tv-marketeissa, ihmiset tulivat kyselemään, mistä Pikkuli-pehmoja voi ostaa”, kertoo sarjan tuottaja Metsämarja Aittokoski.  Jo Pikkuli-animaatiosarjan tuotannon aikana ryhdyttiin etsimään mahdollisia tuotteistusyhteistyökumppaneita ja sarjan pääsuunnittelijat Sanni Lahtinen ja Heta Jokinen tekivät ensimmäisiä suunnittelu- ja kuosikokeiluja keväällä 2015.  

Pienelle Pikkulille kokenut ja monipuolinen kumppani

Vuoden 2016 aikana Pikkulin tuotteistusneuvottelut etenivät suomalaisen pitkän linjan toimijan Agentur Arne & Mirja Holmberg Oy:n kanssa. Yli 20 vuotta sitten perustettu Holmberg on keskittynyt vaatteiden, kosmetiikan ja kenkien mallistosuunnitteluun ja maahantuontiin. Holmbergin muita brändejä ovat mm. Coca Cola, Jutta Sport & Casual, Pierre Cavallo, Janina F.  Holmberg on Pikkuli-brändin päätuotteistuskumppani, joka hallinnoi myös brändin kansainvälistä laajentumista.

Iloinen Pikkuli lasten vaatteissa ja matkalaukuissa

Pikkulin ja Holmbergin yhteistyön ensimmäinen konkreettinen tulos ovat Holmbergin sopimustehtailla tuotantonäytteinä teetetyt hurmaavat lasten vaatteet sekä kumisaappaat kolmivuotiaille tytöille ja pojille. Todella suurta ihastusta ovat herättäneet myös matkalle kutsuvat Pikkuli-kuosiset matkalaukut. ”Mä haluun nää kotiin!” ilmoitti tuotekuvauksiin osallistunut 3-vuotias Mia. Parhaillaan Pikkuli-tuotteille etsitään sopivia jälleenmyyjiä.  Tavoitteena on lanseerata tuotteet kesän lopulla, juuri sopivasti päiväkotien ja koulujen aloituksen aikaan.

Matkailulehti Mondo on valinnut jälleen tulevan matkailuvuoden kiinnostavimmat kohteet.  Mondon valinnat -listalle pääsi 15 nousevaa ja vielä löytämätöntä kohdetta eri puolilta maailmaa. 

Mondon valinnat 2017

Paras kulttuurikohde: New York

Maailman loisteliaimpaan taidekaupunkiin pääsee nyt Helsingistä ennätysedullisesti.

Paras reitti: Kanadan halki junalla

Matka Kanadan halki kuuluu maailman hienoimpiin junareitteihin.

Paras luontokohde: Azorit

Tulivuorten ja valassafarien saariryhmää kutsutaan ”seuraavaksi Islanniksi”.

Paras lähiloma: Viron maaseutu

Lähde road tripille: tuttujen kaupunkien ulkopuolella odottaa monille vielä tuntematon Viro.

Paras ruokamatka: Singapore

Aasian nousevassa ruokakohteessa voi syödä maailman halvimmassa Michelin-ravintolassa.

Paras perhekohde: Dubai ja Arabiemiraatit

Dubain suosion kasvua vauhdittavat hyvät yhteydet, varma aurinko ja runsas tekeminen.

Paras unelmaloma: Karibian saarihyppely

Karibialle pääsee nyt entistä edullisemmin. Mikset yhdistäisi lomaan useampaa saarta?

Paras hemmottelukohde: Suomen Lappi

Lapissa satsataan nyt hemmotteluun, kuten boutiquemajoitukseen ja joogaan.

Paras viikonloppukohde: Napoli

Etelä-Italia hurmaa maailman parhailla pitsoilla sekä rehevällä kulttuurilla.

Paras seikkailukohde: Etelä-Afrikan rannikko

Luontoelämysten lisäksi vuoden 2017 kohokohtia on Kapkaupungin uusi afrikkalaisen nykytaiteen museo.

Paras aktiiviloma: Wales

Upeiden luonnonpuistojen ja patikointimaastojen Wales pääsee toukokuussa valkokankaalle Guy Ritchien uudessa King Arthur -elokuvassa.

Paras kotimaankohde: Saariston Rengastie

Koe klassikkoreitti Suomen juhlavuoden kunniaksi.

Paras rantaloma: Algarve

Etelä-Portugalin vanha aurinkokohde tekee nyt uutta tulemistaan.

Paras comeback-kohde: Kypros

Tuttu lomakohde on mainettaan paljon monipuolisempi. Arkeologisista nähtävyyksistään tunnettu Pafos on vuoden 2017 kulttuuripääkaupunki.

Paras romanttinen kohde: Montenegro

Balkanin nouseva tähti, kaunis Montenegro, on juuri sopivan kokoinen romanttiselle lomalle.

Lue lisää valinnoista: http://valinnat.mondo.fi

 Lisätietoja Mondon valinnoista: 

Mondon päätoimittaja Kati Kelola, kati.kelola@a-lehdet.fi, 050 369 9964

Mondo on 11 kertaa vuodessa ilmestyvä matkailulehti, joka tavoittaa 100 000 lukijaa (KMT). Mondoa julkaisee A-lehdet Oy.

50 -vuotta sitten, Lauritsalan kauppalan liitosvuonna Lappeenrantaan, tilattiin Lauritsalan tuolloin uuden liikekeskuksen aukiolle suihkukiviveistos ”Kolme alasinta”. Teoksen suunnitteli ja valmisti tunnettu kuvanveistäjä Armas Hutri (1922-2015). Armas Hutria on kuvattu taitavaksi ja persoonalliseksi kuvanveistäjäksi, jonka ura asettui monen vuosikymmenen yhtämittaiseen jatkumoon. Suihkukaivoveistos koostuu kolmesta alasimesta ja laajasta vesialtaasta.

- Valitettavasti ”Kolme alasinta” ei ole enää moneen vuoteen ollut kunnossa, ei ole enää vesi liplatellut altaassa eikä suihkulähde toiminut kohta kymmeneen vuoteen, toteaa kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. 

Näiden vuosien aikana monet eri tahot ovat ottaneet yhteyttä kaupunkiin ja esittäneet hienon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan monumentin kunnostamista. Kaupunki onkin teettänyt tutkimuksia ja saanut eri hinta-arvioita, jotka valitettavasti ovat torpanneet ajatuksen korjaamisesta suurten korjauskulujen takia.

- Nyt tämä asia on jälleen ollut esillä, kun tänä vuonna on veistoksen ja altaan 50 -vuotis merkkivuosi. Samalla on myös Lauritsalan Kauppalan 50 -liitosvuosi Lappeenrannan kaupunkiin. Useat eri tahot ovat tuoneet ilmi Lappeenrannan kaupungille halunsa toteuttaa tämän edellä mainitun kohteen kunnostamisen vaikka talkoilla ja mahdollisesti myös kaupungin rahallisella avustuksella, kertoo Pasi Leimi kaupungin, vs. tekninen johtaja.

Lappeenrannan kaupunki valmistelee nyt Lauritsalan osalta kolmen L:n liitosvuoden huomioimista yhteistyössä yhdistysten, seurojen ja eri toimijoiden kanssa.

- Kaupungin tekninen lautakunta antoi vuoden 2016 lopun kokouksessa, alustavan positiivisen kannan noin 20.000 euron määrärahasta yhteisölliseen ja Lauritsalan alueen asukkaiden talkoilla toteuttamaan toimintaan kyseisen kohteen kuntoon saattamiseksi, kertoo Pasi Leimi miten kaupunki on tukemassa Luukkaan torin maamerkin kunnostamista.

Kaupunki toimii tässä yhteisöllisessä hankkeessa alkuun koollekutsujana. Kaupunki on kutsunut 33 Lauritsalan alueen eri yhdistystä ja toimijaa ensimmäiseen tapaamiseen. Tapaamisen tarkoituksena on kartoittaa kaikki halukkaat mukaantulijat ja perustaa näistä vapaaehtoisista asukkaista hankkeelle ohjausryhmä, joka määrittelee jatkotoimenpiteet. Ensimmäinen tapaaminen pidetään torstaina 12.1.2017 klo 17 alkaen Lappeenrannan kaupungintalon Venla neuvotteluhuoneessa.

- Jos joku aktiivinen asukas, taho tai yrityskin, joka ei ole saanut kutsua, mutta on kiinnostunut tulemaan mukaan yhteisölliseen ”Kolme Alasinta” talkoohankkeeseen, on hän tervetullut mukaan tapaamiseen, kutsuu asukasyhteyshenkilö mukaan asiasta innostuneita.

Kaupungin puolelta lisäksi yhdessä asukkaiden kanssa hanketta ovat toteuttamassa kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen ja maisemasuunnittelija Anne Veijovuori. He toimivat apuna teknisissä ja maisema ilmettä koskevissa asioissa. Mukana on myös asukasyhteyshenkilö Pia Haakana, joka vastaa koollekutsumisesta ja hankkeen asukastiedottamisesta- ja markkinoinnista.

Lappeenrannan kaupunki toteuttaa tämän toiminnan kautta kaupungin strategiassa kohtaa ”Osallistava toimintatapa”, jossa todetaan, kuinka asukkaita rohkaistaan yhteisölliseen toimintaan. Toiminnan tavoitteena on asukasaktiivisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden paraneminen ja asukkaiden järjestämien talkoiden ym. tapahtumien määrä kasvaminen.

– Me kaikki yhdessä kehitämme ja ylläpidämme tätä omaa lappeenrantalaista yhteiskuntaamme – yhteisöllisesti, kiteyttää asukasyhteyshenkilö strategian kohdan.

(Kuvateksti: Luukkaan torin Kolme alasinta silloin kun vielä vesi liplatti. Kuva Etelä-Karjalan museo)

Lisätietoja:

Pasi Leimi, vs. tekninen johtaja, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 740 1643

Hannu Tolonen, kaupunginpuutarhuri, Lappeenrannan kaupunki, puh. 0400 856 066

Anne Veijovuori, ympäristösuunnittelija, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 125 4092

Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki, puh 040 5494 740

LumiLinnan avajaiset

LumiLinnan ovet avautuvat tänä vuonna yleisölle 21.1.2017 klo 18. Linna rakentuu parhaillaan uudelle paikalleen LumiLinna-alueelle, Kemin Mansikkanokalle ja tulee olemaan avoinna päivittäin 22.1. - 9.4.2017 klo 10-18. Alue on avajaisiin asti käytössä vain ohjelmapalvelu- ja majoitusasiakkaille. LumiLinna on rakennettu Kemiin jo vuodesta 1996 lähtien, vuosittain vaihtuvan teeman mukaan. Tämän vuoden teemana on Suomi 100 eli 22. LumiLinna on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Noora Barria kertoo, että Suomi100-teema näkyy lumisten muurien sisällä mm. lumi-ja jääveistoksissa, LumiRavintolan tuotteissa ja linnan äänimaailmassa. “Linnalla kokonaisuus on aina loppuun asti hiottu ja jokaisella linnalla on oma tarinansa. Tänä vuonna jo LumiLinnan avajaisissa haluamme kävijöille esitellä linnan kokonaisuutena ja kertoa sen tarinan. Avajaisiltana linnan eri osissa oppaat ovat esittelemässä linnaa, Kemi Seitsikko virittää LumiRavintolan kansaa juhlatunnelmaan ja vierailijoiden LumiLinna-käynti huipentuu näyttävään ilotulitukseen.”

Niin avajaislippuja kuin LumiLinnan pääsylippuja, 15 €/ 9 € (4-11-vuotiaat), sekä kausikortteja, 30 € / 18,50 € (4-11-vuotiaat), voi ostaa Kemin Matkailu Oy:n toimipisteistä: Jalokivigalleria (Kauppakatu 29), LumiLinna-näyttely (Kauppakatu 27, Tullimakasiini), Joulupukin Satamakonttori (Luulajantie 6) ja verkkokaupasta www.visitkemi.fi. Myös kaupungintalon asiakaspalvelupiste myy lippuja.

LumiLinna ja palvelurakennus avautuvat päiväkävijöille 22.1.2017

“Odotamme innolla sitä hetkeä, kun saamme esitellä uuden LumiLinnan uudella paikalla kaikille vieraille”, toteaa Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen. LumiLinna-alueella on kuitenkin jo matkailutoiminta käynnissä, sillä joulukuussa valmistuneet, pääosin lasista rakennetut, merenrantahuvilat ovat vastaanottaneet matkailijoita jo useamman viikon ajan. Alueella sijaitsevat Linnan Rantamaja ja kota ovat olleet käytössä jo viime talvena ja matkailijoita ympärivuotisesti palveleva palvelurakennus avattiin majoittuville asiakkaille pari päivää sitten. Palvelurakennus toimii lasihuviloiden asiakkaiden aamiais- ja oleskelutilana ja palvelee LumiLinnan avattua LumiHotellin asiakkaita ja linnan päiväkävijöitä aukioloaikojen puitteissa 22.1.alkaen. Sieltä voi linnakauden aikana ostaa liput, viikko-ohjelman palvelut ja lämmitellä kahvikupposen äärellä. 

Yleistä tietoa Kemin LumiLinnasta

Kemin LumiLinna on täysin merivedestä rakennettu upea nähtävyys, joka koostuu LumiRavintolasta, LumiHotellista, LumiKappelista ja muun muassa lumi- ja jääliukumäistä. Linnan rakentamiseen tarvitaan noin 26 000 kuutiota lunta ja rakentaminen tapahtuu joulu-tammikuun aikana. LumiLinnan rakentaminen edustaa taitavaa suomalaista lumi- ja jäärakentamista. Vieraillessaan linnalla kannattaa ehdottomasti osallistua opastetulle kierrokselle, jonka aikana kerrotaan LumiLinnan historiasta, suunnittelusta ja rakentamisesta, sekä esitellään monipuolisesti vuotuinen teema.

Lisätiedot:

Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Noora Barria: noora@visitkemi.fi, puh: 040 149 6306

Taloustieteen tutkija, kirjailija Christer Lindholm ja filosofi Thomas Wallgren keskustelevat kansallismielisestä populismista talouspolitiikassa Antikvariaatti Sofiassa (Vuorikatu 5, Helsinki) torstaina 19.1. klo 18.30 alkaen. Keskustelun pohjana on Lindholmin kirja ”Viis taloudesta! 5 myyttiä, jotka romuttavat hyvinvoinnin”.

Brexitin ja Donald Trumpin vaalivoiton myötä kansallismielinen populismi on lyönyt itsensä läpi myös talouspolitiikassa - ja vieläpä kahdessa maassa, jotka ovat pitkään olleet kansainvälisen vapaakaupan edelläkävijöitä. Myöhemmin tänä keväänä Ranskakin voi saada äärikansallismielisen presidentin, jonka talouspoliittinen agenda on voimakkaasti sekä EU- että globalisaationvastainen. Kansallismielisen populismin nousua voi nähdä vastareaktiona talouspolitiikan pitkään jatkuneeseen vaihtoehdottomuuteen, joka on heikentänyt demokratiaa ja lisännyt äänestäjien tyytymättömyyttä vanhoihin valtapuolueisiin. Kansallismielinen populismi uhkaa kuitenkin viedä meidät ojasta allikkoon, ja siksi olisi kiireesti löydettävä vaihtoehto niin nykyiselle globalisaatiolle kuin kansallismielisten ajamalle protektionismillekin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:

mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

100-vuotiaan Suomen juhlavuonna jokaisen kuukauden ensimmäisenä numerona ilmestyvä Suur-Apu on monin tavoin isompi, niin sivumäärältään kuin sivukooltaankin. Suur-Apu on mahtava lukupaketti täynnä ajankohtaisia, syventäviä ja koskettavia juttuja - juuri sitä sisältöä, jota Avun lukijat ovat tutkitusti toivoneet lisää.

Jokaisen Suur-Avun kruununjalokivenä kimmeltää laaja Pintaa syvemmälle -kokonaisuus, jonka aiheena ensimmäisessä Suur-Avussa ovat päihteet. ”Teema on ajankohtainen, onhan meneillään tipaton tammikuu ja samaan aikaan huumeuutisia tulvii joka tuutista”, Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro kertoo. Hanna Jensen seuraa jutussaan korvaushoidossa olevien huumeidenkäyttäjien elämää ja valottaa samalla Suomen huumetilannetta. Riitta Castrén haastatteli Suur-Apuun kohtalotovereitaan, kolmea uranaista, jotka ovat toipumassa alkoholismista. Mukana on myös Maarit Vuoriston terveysjuttu, jonka perusteella voi päätellä, onko oma lääkkeiden ja alkoholin käyttö riippuvuuden rajalla.

Monien kaipaama Yhden miehen komitea palasi myös Suur-Apuun! Ensimmäisessä Suur-Avussa Yrjö Rautio vertailee herkullisesti Trumpin ja Suomen politiikkaa.

 Suur-Avusta löytyy Avun monipuolisen perussisällön lisäksi hauska tammikuun tapahtumakalenteri sekä ajankohtainen nostalgiajuttu Kirkasta, jonka kuolemasta tulee kymmenen vuotta. Kansainvälistä säihkettä Suur-Apuun tuo Tom Hanksin erikoishaastattelu, jonka on tehnyt Kalle Kinnunen.

Ensimmäisen Suur-Avun kansijutussa kerrotaan, miten ystävyys auttaa yli pahimmankin. Heidi Sohlberg sai korvaamatonta apua ja tukea ystävältään Joanna Kuvajalta käydessään läpi raskaita rintasyöpähoitoja.

”Me täällä Avussa uskomme yhä printin voimaan ja hyvän journalismin vetovoimaan”, Marja Aarnipuro iloitsee.

Lisätiedot: A-lehdet Oy, Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro, 050 414 4565, marja.aarnipuro@a-lehdet.fi

Apu tavoittaa viikoittain lähes 400 000 lukijaa. Apu tuoteperheeseen kuuluvat myös Apu Terveys, Apu Matka, Apu Ristikot ja Apu Krypto. (KMT S2015/K2016). Apua julkaisee A-lehdet Oy.

Screenforce Finlandin muodostavat kaupalliset TV-kanavat muistuttavat television voimasta mainosten sääntelystä kertovilla spoteilla.

Loppiaisena ruutuihin saapuvat mainosspotit palauttavat mieleen sen, että televisio on edelleen vaikuttava ja yleisöjä tehokkaasti tavoittava media. Spotit on tehty yhteistyössä MTV:n, Nelonen Median, FOX Networks Groupin ja Discovery Networks Finlandin kanssa. Niissä havainnollistetaan televisiomainonnalle asetettuja tiukkoja raameja muun muassa viittaamalla alkoholimainonnan aikarajoituksiin sekä siihen, että lapsia ei saa käyttää mainonnassa.

“TV on ainoa media, jonka sisältöjä rajoitetaan merkittävästi lainsäädännössä. Tämä tuo hyvin esiin television vaikuttavuuden. Mekin jouduimme itse sensuroimaan omaa spottiamme, jotta saamme esittää sitä ennen kello yhdeksää illalla. Syynä oli se, että spotissa vilahti paljas takapuoli”, sanoo Screenforce Finlandin toiminnanjohtaja Sanna Wester.

Televisio ei ole kuollut, päinvastoin: Finnpanelin syyskuussa 2016 tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli 9-vuotiaista suomalaisista 95 prosenttia katsoo televisiota viikoittain.*

Katsomisen tavat ovat sen sijaan muuttuneet: ohjelmia seurataan ajasta ja paikasta riippumatta, monilta erilaisilta päätelaitteilta. Kiinnostavista sisällöistä puhutaan ja niitä jaetaan sosiaalisessa mediassa. Mainonnalle tästä on vain hyötyä.

“Jos haluat puhutella suurta yleisöä ja vaikuttaa aidosti, TV on edelleen paras valinta. Kuvan, äänen ja tunteita herättävien tarinoiden yhdistäminen on äärimmäisen tehokasta. Sitä paitsi vain katsottu mainos vaikuttaa”, Wester sanoo.

Mainostoimisto Ivalon ideoima ja elokuvatuotantoyhtiö Mjölkin tuottama spotti pyörii tammikuun 2017 loppuun saakka kaikilla kaupallisilla kanavilla.

Spotin voi katsoa tästä. 

(https://www.youtube.com/watch?v=WA-bYHxirGk)

Lisätietoja:

Sanna Wester
Toiminnanjohtaja
Screenforce Finland
puh: +358 40 754 4584

sanna.wester@screenforce.fi

www.screenforce.fi

* Tutkimuksen tulokset perustuvat kyselytutkimukseen ajanjaksolla 1.-28.9.2016 (Finnpanel Oy, kaikki yli 9-vuotiaat, n=1656). 

Tieteiden yön Tiedekirjaraadissa ruoditaan Levyraadista tutulla formaatilla viittä ajankohtaista tietoteosta. Kirjoja arvioivat raadissa tutkimusjohtaja ja kemian professori Maija Aksela, Heurekan vastaava tapahtumatuottaja ja kirjailija Paula Havaste, tietokirjailija Juhani Lokki ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Raatia johtaa tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa.

Torstaina 12.1. järjestettävä Tieteiden yö on kaupunkitapahtuma, jossa tiede jalkautuu kaupungille ja instituutit avaavat ovensa Helsingin Kruununhaassa. Tieteiden yö ja Tiedekirjaraati ovat osa Tieteen päivien 2017 ohjelmaa.

Tiedekirjaraati järjestetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa (os. Hallituskatu 1) klo 19.15 alkaen. Tilaisuuden järjestää Tietokirjallisuuden edistämiskeskus. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lisätiedot:

Pirjo Hiidenmaa

pirjo.hiidenmaa@helsinki.fi, p. 045 145 6514

Anatominen safari eläinten maailmaan

Miltä näyttävät kirahvi, mustekala tai hevonen nahan alta? Entä täysikokoinen norsu? Eläinten Body Worlds on kiehtova katsaus eri eläinlajien anatomiaan ja jatkoa Heurekassa vuonna 2013 suursuosion saaneelle, ihmisten anatomiaa esitelleelle Body Worlds -näyttelylle.

Tammikuun 28. päivänä yleisölle avataan laajentunut ja uudistunut Heureka. Laajennuksen myötä tiedekeskukseen saadaan paitsi lisää tilaa, myös aivan uudenlaista sisältöä ja toimintaa, kuten uusi luovan rakentelun alue, Ideaverstas. Uusi tarjonta syventää yleisön osallistumista ja vierailukokemusta. Heurekan kokijoista tulee Heurekan tekijöitä.

Lämpimästi tervetuloa kokemaan ennakkoon ajatuksia ja ihastusta herättävä Eläinten Body Worlds -näyttely sekä tutustumaan uudistuneeseen Heurekaan perjantaina 27.1.2017 klo 10-12!

Ohjelma:

Millainen on uusi Heureka?
Tapio Koivu, Heurekan toimitusjohtaja

Eläinten Body Worlds -näyttelyn taustaa
Näyttelyn kuraattori, Plastinointi-instituutin johtaja, tohtori Angelina Whalley

Eläinten Boby Worlds -näyttely tutkijan silmin
Tutkija Henry Pihlström, Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Puheenvuorojen jälkeen tutustutaan näyttelyyn.

MISSÄ: Tiedekeskus Heureka, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa

MILLOIN: Perjantaina 27.1.2017 klo 10:00–12:00

Ilmoittautumiset 25.1. mennessä osoitteeseen: heli.ainoa@heureka.fi

Lisätietoja sekä Angelina Whalleyn haastattelupyynnöt:

Heli Ainoa, Heurekan viestintä- ja palvelujohtaja, puh. 040 901 5295, heli.ainoa@heureka.fi

Sexpon suosittu nettineuvontapalvelu on avautunut joulutauon jälkeen. Neuvonta vastaa seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyviin kysymyksiin arkipäivisin. Palvelu on maksuton ja kysymyksiä voi lähettää nimettömänä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

STEA (ent. RAY) on ehdottanut korotusta Sexpon vuoden 2017 yleisavustukseen, mikä toteutuessaan mahdollistaa seksuaalineuvojan palkkaamisen Sexpon neuvonta-asemalle.

Erityisesti nuoret ovat löytäneet Sexpon neuvontapalvelut ja viime vuosien kasvu yhteydenottojen määrässä on ollut huomattava. Nuoret tavoittavat neuvontapalvelut pääsääntöisesti nettineuvonnan kautta ja lisäksi heille on avattu omia puhelinneuvonta-aikoja.

Lisätiedot:
Tommi Paalanen, toiminnanjohtaja
050 469 2937, tommi.paalanen@sexpo.fi

Rapea kuori, paistotuoreen leivän aromit, pinnalle sulava voi. Näihin aistinautintoihin on mahdollista päästä päivittäin, kun kaupassa käydessä valitsee leipänsä pakastealtaasta.

Suomalaiset ovat perinteisesti ostaneet leipänsä markettien tuoreleipähyllystä. Ennen ruokapöytään päätymistään leipä on ehtinyt olla matkalla kauppaan, kaupan hyllyssä ja vielä kodin leipälaatikossa. Tähän kaikkeen on helposti kulunut leivän paistohetkestä vähintään vuorokausi, joskus useampikin. Käytännössä tämä aika on menetetty leivän tuoreudessa.

Kotimainen Moilas Leipomo aloittaa leipätuotteidensa pakastamisen uunituoreina. Pakastusprosessissa esimerkiksi sämpylä jäätyy uunilämpötilasta –25°C  asteiseksi tunnissa. Nopea pakastaminen vangitsee leipään paistohetken tuoreuden ja aromit, joten leipä on syömishetkellä käytännössä uunituoretta. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat mahdollisimman tuoretta leipää ja oppivat löytämään sen kaupan pakastealtaasta.

Moilasen pakasteleipävalikoima muodostuu perinteisistä tuotteista. Tuotevalikoimaa tullaan kehittämään kysynnän mukaan. Valikoima koostuu leivistä ja sämpylöistä, joita on mahdollista ostaa kuluttajapakkauksessa pakastealtaasta tai irtotuotteina paistopisteistä. Osa tuotteista on korkeatasoisia ns. pitkän taikinalevon tuotteita.

Ruokajäte vähenee

Moilasen ruis- ja kauraleivät on valmiiksi viipaloitu, mikä helpottaa niiden käyttöä perheissä, joissa leipää kuluu vähemmän. Kuluttaja voi sulattaa vaikka muutaman leipäviipaleen tai yhden sämpylän kerrallaan. Näin leivän kotihävikki vähenee.

Pakastetuotteiden säilyvyysaika on hyvin pitkä, joten myös myymälähävikki vähenee merkittävästi. Pakastaminen poistaa myös erillisten säilöntäaineiden käytön.

Moilasen uutuusleivät sulavat huoneenlämmössä noin 30 minuutissa tai mikroaaltouunissa täydellä teholla noin 20–30 sekunnissa.  Tuotteet voi myös lämmittää kotiuunissa kymmenessä minuutissa, jolloin ne ovat parhaimmillaan.

Kaikki Moilasen uutuusleivät ovat laktoosittomia ja maidottomia. Ne leivotaan ja pakastetaan Pieksämäen Naarajärvellä, yhdessä Euroopan nykyaikaisimmista leipomoista.

Tuotteet tulevat näkymään kauppojen valikoimissa alkutalven ja kevään mittaan.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Timo Savolainen, p. 044 088 2216, timo.savolainen@moilas.com

Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa: Facebook / Moilas Leipomo Oy • Instagram / @moilasglutenfree

Yliluonnollisten ilmiöiden tutkimusryhmä Aavedata on tehnyt uuden yöllisen tutkimuksen Tampereen Teatterissa. Monipuolisin teknisin apuvälinein Aavedata sai tallennettua yön aikana kymmeniä tunteja kuva- ja äänimateriaalia sisältäen selittämättömiä tapahtumia ja ilmiöitä.

Aavedatan vieraana mukana tutkimuksessa oli rockyhtye Uniklubin solisti Jussi Selo. 

Kooste on julkaistu Aavedatan YouTube-kanavalla nimellä "Unohtumaton tutkimus Tampereen teatterilla". Tutkimus sisältää lyhytelokuvan kansalaissodan tapahtumista Tampereen Teatterissa.

Aavedata tekee tutkimuksia kohteissa, joissa on koettu paranormaaleja ilmiöitä. Ennen tutkimusten tekoa tutkijat tutustuvat kohteen historiaan perinpohjaisesti. Varsinainen tutkimus toteutetaan yön aikana tallentaen kuva- ja äänimateriaalia ja erityistä alan teknistä laitteistoa hyväksi käyttäen. Yön aikana taltioitu materiaali käydään tarkasti läpi analysoiden asiantuntijoiden kanssa.

Tutkimuksista ja tutkimustuloksista tehdään kooste, joka esitetään omana jaksona Aavedatan YouTube-kanavalla. 

Neuvottelut tv-tuotantoon siirtymisestä ovat parasta aikaa käynnissä.

TRAILER - Unohtumaton tutkimus Tampereen Teatterilla

Lisätietoja:

päätutkijat 
aavedata@aavedata.com 

Jupe Keskitalo                                               Marko Keskitalo
jupe@aavedata.com                                        marko@aavedata.com
040 5633992                                                    040 5131246

www.aavedata.com

YouTube-jaksot:
https://www.youtube.com/aaveDATA/videos

Pian valmistuvan laajennuksen kunniaksi Heurekassa vietetään Maksa mitä haluat -viikonloppua 14.–15. tammikuuta. Viikonlopun aikana kävijät maksavat sisäänpääsystä tiedekeskukseen omantunnon mukaan. Tempauksella Heureka haluaa madaltaa kynnystä tulla oivallusten ääreen. 
 
”Tutkimusten mukaan Heurekalla on yleisönsä mielestä hyvä hinta–laatu –suhde ja noin 2/3 suomalaisista onkin jo käynyt Heurekassa. Mutta todennäköisesti joku on jättänyt tulematta pääsylipun hinnan vuoksi. Tänä viikonloppuna hinta ei ole este”, toteaa Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski.

Viikonlopun aikana on viimeinen mahdollisuus päästä kokemaan koskettava ja ajatuksia herättävä ikääntymisestä kertova Dialogi ajassa -näyttely sekä vauhdikas talviurheilunäyttely Suksi Heurekaan! Näyttelyt ovat esillä sunnuntaihin 15.1. saakka.

Sen jälkeen Heureka on suljettuna 16.–27.1. Tuona aikana Heurekan uudet tilat viimeistellään yleisökäyttöä varten. Uudistunut ja laajentunut Heureka avataan la 28.1. kello 10. Samalla avautuu maailmankuulu Eläinten Body Worlds –näyttely.

Lue lisää uudistuvasta Heurekasta: http://www.heureka.fi/fi/heureka-laajenee-ja-uudistuu

Huom! Pääsylipun minimihinta viikonlopun aikana on 5 snt. Kampanja koskee vain normaaleja pääsylippuja, ei ennakkoon varattuja palveluja.

Oulun yliopisto
Tiedeviestinnän maisteriohjelma
Tiedote 10.1.2017

Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelma (TIEMA) täyttää 10 vuotta. Tieteen ja viestinnän opetusta tarjoava TIEMA aloitti vuonna 2007, kun yhteiskunnassa haluttiin vahvistaa tieteellisen tiedon näkymistä kansalaisille. Yhtenä esikuvana oli tuolloin Uumajan yliopiston tiedejournalismin ohjelma. Oulun maisteriohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.

TIEMA opettaa, miten tiedettä yleistajuistetaan. Opiskelija oppii ymmärtämään sekä tieteen että median toimintatapoja ja kieltä. Taidot ovat ajankohtaisia: tiedeviestintä auttaa huuhaata vastaan ja on nyt tarpeellisempaa kuin koskaan.

”Nykyään ei juuri anneta arvoa asiantuntijuudelle. Menemme yhä enemmän kohti totuudenjälkeistä aikaa. Tieteen pitäisi pystyä osallistumaan julkiseen keskusteluun. Tiedeviestintä puolustaa tietoa ja taistelee populismia ja valemedioita vastaan”, sanoo TIEMAsta vastaava informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen.

Tieto jää piiloon

Tiedeviestintää tarvitaan kipeästi, sillä tieteellinen tieto ei nykyisellään tavoita kaikkia sitä tarvitsevia. Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan suomalaisista 69 prosenttia on sitä mieltä, että tutkimukseen perustuvaa tietoa käytetään poliittisessa päätöksenteossa aivan liian vähän.

”Päättäjien on erittäin tärkeä saada tietoa helposti omaksuttavassa muodossa. Sitä kautta päätöksenteko saataisiin tieteelliselle pohjalle. Siihen väliin tarvittaisiin tiedeviestijöitä”, Erkki Karvonen toteaa. ”Tietenkin myös suuri yleisö eli veronmaksajat ovat oikeutettuja saamaan tutkittua tietoa rahojensa vastineeksi.”

Hyvät työnäkymät

Tiedeviestinnän osaajia on Oulusta valmistunut 49. ”Työllistyminen viestinnän tehtäviin täällä pohjoisessa on ollut aika hyvää”, Karvonen kertoo. ”Moni on saanut tästä koulutuksesta lisää kilpailukykyä työmarkkinoilla viestinnän tehtävissä. Viestintätaidot ovat tämän yhteiskunnan arvokkaimpia taitoja.”

TIEMA koostuu teoreettisesta ja käytännöllisestä viestinnän opetuksesta sekä tieteen tutkimuksesta. Tutkinnon suorittaneilla on valmiudet toimia erilaisissa viestinnän tehtävissä, esimerkiksi tieteeseen erikoistuneina toimittajina, tiedottajina ja sisällöntuottajina.

TIEMA on kaksivuotinen maisteriohjelma, johon on haku joka toinen vuosi. Hakuaika syksyllä 2017 alkaviin opintoihin on 10.–25.1.2017. http://www.oulu.fi/tiema/node/4583

Lisätietoja:

Erkki Karvonen, informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori, Oulun yliopisto, erkki.karvonen@oulu.fi

Medialla on mahdollisuus haastatella nykyisiä ja entisiä TIEMAn opiskelijoita:

Heli Paaso-Rantala: heli.paaso-rantala@student.oulu.fi, puh. 040 564 0764

Mirkka Oja-Leikas: mirkka.oja-leikas@student.oulu.fi, puh. 040 846 4997

Tiina Sarja, valmistunut TIEMAsta vuonna 2013. Aiempi koulutus tekniikan tohtori. Kirjoittanut tietokirjan Kuka oikein tietää – Kun mielipide haastoi tieteen (Docendo 2016). Työskentelee tekniikan alalla. sarja.tiina@gmail.com, puh. 040 700 3830

Juho Karjalainen, valmistunut TIEMAsta. Maailmanmatkaaja sekä ulkoministeriön ja Madventuresin kirjeenvaihtaja (https://matkustusturvallisuus.fi/author/juhokarjalainen).  jaj.karjalainen@gmail.com, puh. 040 526 4116

www.oulu.fi/tiema