Hausia rakentaa Olarissa kolme taloyhtiötä: As Oy Olarin Oktaavin, Capellan ja Festivon osoitteeseen Kuunkehrä 6, 02210 Espoo. Projekti on edennyt suunnitellusti ja nyt on aika järjestää kohteiden yhteiset harjannostajaiset. Tilaisuus on torstaina 12.1.2017 klo 14:00 Capellan katutasossa olevassa liiketilassa.

Tilaisuudessa on paikalla mm. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen, ST1:n johtaja Matti Paatero sekä Hausian toimitusjohtaja Kari Kiviluoma. 

OLARI KUITINMÄKI HARJANNOSTAJAISET 12.1.2017 OHJELMA

Puheiden ja ruokailun välissä vieraita viihdyttää taikuri Matti Vannas ja hanuristi Kaisa Ritamaa

Osoitteella Kuunkehrä 6 on pitkä rakentamisen historia. Alun perin paikalla on ollut Esson pääkonttori, joka myöhemmin siirtyi ST 1:n omistukseen. Rakennus tuli elinkaarensa päätteeseen ja korttelille käynnistettiin asemakaavamuutosprosessi. Uusi asemakaava vahvistettiin maaliskuussa 2015. Syksyllä 2015 käynnistetiin uudisrakennushanke purkutöillä. Kuunkehrä 6:n valmistuu 168 asuntoa sekä liiketiloja yhteensä 545 m2.

Yhdysvaltojen Suomen suurlähettilään vierailu Kemissä oli ilahduttava

Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Charles C. Adams tutustui keskiviikkoisen Kemi-vierailunsa aikana monipuolisesti alueen elinkeinoelämään ja kehitysnäkymiin. Lähettilään vierailu järjestyi suurlähtetystön aloitteesta, ja kutsujana ja vierailuisäntänä toimi Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen. Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystön politiikan ja talouden asiantuntija Shawn Waddoups matkusti Adamsin mukana.

Aamu alkoi vierailulla Digipoliksessa toimitusjohtaja Kimmo Heikan ja ohjelmapäälikkö Kari Poikelan johdolla. Samalla tutustuttiin Lapin Ammattikorkeakouluun, jossa keskustelua käytiin muun muassa Lapin väestökehityksen näkymistä ja Lapin AMKin satsauksista verkko-opetukseen ja opetussuunnitelmien kehitystyöhön. Suurlähettiläs toi esille suomalaisten etuoikeuden korkeatasoiseen koulutukseen, jota ihaillaan eri puolilla maailmaa, myös Yhdysvalloissa.

Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen ja tiedottaja Noora Barria esittelivät arvovaltaisille vieraille uuden LumiLinna-alueen. Lumisen Linnan rakentaminen on edistynyt hyvää vauhtia, joten Adams seurueineen pääsi kiertelemään jo linnan sisällä saaden ensisilmäyksen Suomi 100-teeman mukaisesti taidokkasti tehtyihin lumiveistoksiin. Ihastusta aiheutti myös ammattitaitoinen lumirakentaminen haastavissa talviolosuhteissa sekä rakennusmateriaalina toimiva perämeren vedestä tehty lumi ja merestä nostettu jää.

Vieraille esiteltiin vastikään avattu palvelurakennus, joka palvelee joulukuussa avattujen pääosin lasista tehtyjen pienhuviloiden, sekä kohta avautuvan LumiHotellin asiakkaita. Keli oli keskiviikkoina kovin tuulinen, joten merenrantahuviloiden tarjoama lämpö ja suoja, sekä merelle avautuva näkymä ilahduttivat. Matka Kemin sisäsatamaan käytti leppoisasti lämmitetyissää Olokoloissa meren jäällä ja Joulupukin Satamakonttorissa kahvittelun yhteydessä keskusteltiin matkailun positiivisista vaikutuksesta kaupungin elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden näkökulmasta. Myös kaupungin rakennusten historia ja arkkitehtuuri herättivät mielenkiintoa ja aiheeseen päästiinkiin tutustumaan Kemin Historiallisessa museossa intendentti Venla Kakon opastuksella.

Päivän päätteeksi vielä ohejlmaan kuului vierailu Kemin taidemuseossa ja Outokumpu Chrome Oy Kemiin kaivoksella kaivoksenjohtaja Jyrki Salmen isännöimänä. Päivä Kemissä sujui hienosti ja antoi suurlähetiläälle kuvan kehittyvästä ja elinvoimaisesta merenrantakaupungista. “Oli mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia suurlähettilään kanssa, esitellä Kemin parhaita puolia ja kehitysnäkymiä sekä luoda suora kontakti USA:n lähetystöön". kertoo Kaupunginjohtaja Tero Nissinen. Tutustuminen Meri-Lappiin jatkuu torstaina Torniossa kaupunginjohtaja Timo Nousiasen isännöimänä.

Lisätietoja: Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Noora Barria noora@visitkemi.fi, 040 149 6306

Joulun jälkeen yksi jos toinen on intoa täynnä aloittamassa elämäntaparemontin tai kuntokuurin, jolla ylimääräiset kilot saa karistettua pois ja kuntokäyrän kohoamaan. Hyviä ohjeita, neuvoja ja välineitä löytyy varmasti lähes yhtä paljon kuin on kunnonkohottajiakin. Tästä ohjeviidakosta tulisi sitten löytää ne itselle, kukkarolle ja aikataululle sopivat tavat. Yksi varteenotettava, helppo ja edullinen ratkaisu on hyötyliikunta. Talven lumityöt ovat sellaista tehojumppaa, jossa energiaa kuluu ja kaloreja palaa!

Lumenluonnilla kuluttaa helposti jopa 350­-570 kilokaloria tunnissa. Siihen, miten paljon kaloreja kuluu, vaikuttaa sekä lumen paino että kolaajan paino. Luonnollisesti raskaan nuoskalumen työntäminen kuluttaa paljon enemmän, kuin jos lykkii keveätä puuterilunta. Suurempikokoinen ihminen kuluttaa myös pienikokoista enemmän. Myös kolaustekniikka, käytetty väline ja tempo vaikuttavat siihen, miten paljon kaloreja hyötytreenissä katoaa.

Välineitä tähän liikuntamuotoon löytyy moneen lähtöön ja valinnan voi tehdä oman kunnon, tavoitteiden ja kukkaron määrittämällä perusteella. Valittavana on niin lumikolia, lumentyöntimiä kuin ihan perinteisiä lumilapioitakin. Ja toki löytyy sitten ihan koneavusteistakin lumenluontivälinettä eli eri hevosvoimatehoilla varustettuja lumilinkoja. Tehokas lumilinko on erittäin passeli esimerkiksi silloin, kun puhdistettavaa aluetta on laajalti. Kyllä lumilingonkin työntäminen hyötyliikunnan piikkiin menee.

Lumisella hyötytreenauksella saa sivutuotteena myös muuta iloa kuin katoavat kalorit. Lumen työntely on sellaista kokovartalotreeniä, jossa osansa saavat niin keskivartalon, jalkojen kuin käsienkin lihakset. Tunnin lumenluonnin jälkeen ei enää erikseen tarvitse lähteä huhkimaan kuntosalille, sauvakävelemään tai laskettelemaan. Treenin aikana saa myös runsain määrin raitista ilmaa, mikä toisaalta virkistää ja toisaalta saa illalla mukavasti unen tulemaan silmään.

Lumityötreenaukseen, kuten mihin tahansa muuhunkaan treenaukseen, ei tule kuitenkaan lähteä aivan kylmiltään, vaan sopiva lämmittely on paikallaan, esimerkiksi pieni kävely käy sellaisesta. Myös asuvalinnan tulee olla tarkoitukseen sopiva; jos säätila on reilusti pakkasen puolella, täytyy suojautua kylmäaltistukselta, jos taas taivaalta vihmoo räntää, on hyvä valita vedenpitävät varusteet.

Tärkeätä on tietysti tässä kilojen kolaamisessa, niin kuin muussakin liikuntasuorituksessa, kuunnella omaa kehoaan ja tehdä treeni järkevästi. Tempo on suhteutettava omaan kuntotasoon, taukoja on hyvä pitää ja nesteytyksestä on muistettava huolehtia. Sitten vain ilolla ylös, ulos ja kaloreita karkottamaan!

Bilteman välinevinkit lumenluontitreeneihin:

Lumikola: Galvanoitua teräslevyä. Terän mitat: 71 x 52,5 cm. Paino: 4,9 kg. 14-286 34,90 €

Lumikola: Kestävä: terä teräsreunalla vahvistettua polypropeenia. Terässangassa soft grip -pinta. Terän mitat: 77 x 54 cm. Kokonaispituus: 135 cm. Paino: 4,4 kg. 14-547 29,90 €

Lumentyönnin: Kevyt, tukeva rakenne. Ergonominen kädensija. Terän reuna on vahvistettu alumiinilla. Terän mitat: 50 x 37 cm. Kokonaispituus: 149 cm. 14-055 19,99 €

Lumentyönnin: Alumiinivarsi, D-kahva ja muovinen: 53 x 35 cm. Kokonaispituus: 130 cm. 37-432 16,99 €

Lumilapio: Ergonominen varsi ja D-kahva. Kestävä ja kevyt. Muovinen: 55 x 38,5 cm:n lapa, vahvistettu alumiinireuna. Kokonaispituus: 146 cm. Paino: 2,1 kg. 14-505 16,99 €

Lumilapio: Alumiinivarsi, D-kahva ja muovinen: 39,5 x 32 cm:n lapa. Kokonaispituus: 130 cm. 14-506 9,99 €

Lumilinko ST 457: Pieni mutta tehokas yksivaihelumilinko pihateille tai jalkakäytäville. Vahva 4-tahtimoottori ja kätevästi suunnattava poistoputki. Maksimiteho: 1,1 kW/1,5 hv. 18-520 269 €

Lumilinko ST 5501: Kaksivaiheinen 5,5 hevosvoiman 4-tahtimoottorilla varustettu lumilinko. 4 vaihdetta eteenpäin ja 2 taaksepäin. Narukäynnistys. Lumen voi lingota jopa 8 metrin päähän. Mukana puhdistustyökalu. Ulosheittoa voidaan kääntää 180°. Moottorin suurin teho: 4,1 kW / 5,5 hv. 17-330 449 €

Lumilinko ST 11001: Tehokas 11,0 hevosvoiman 4-tahtimoottori. 230 V AC:n sähkökäynnistys ja käsikäynnistys. Työvalaisin helpottaa käyttämistä pimeällä. Lumi voidaan lingota jopa noin 10 metrin päähän. Ulosheittoa voidaan kääntää 180°. Mukana lumivallin murtaja ja puhdistustyökalu. Suurin teho: 8,1 kW / 11,0 hv. 17-368 899 €

Lisätietoja:

Biltema Asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
Puh. 09 427 05 830
www.biltema.fi

Eläkevakuutusyhtiö Eteralla on rakenteilla 84 asuntoa Espoon Olariin. Eteran omistamat asunnot valmistuvat huhtikuussa 2017.

Eteralla on rakenteilla yhteensä 84 vuokra-asuntoa Espoon Olariin. Osoitteessa Kuunkehrä 6 on juuri vietetty Asunto Oy Olarin Oktaavin harjannostajaisia. Koko alueelle tulee kolme asunto-osakeyhtiötä.

As Oy Espoon Oktaavi, As Oy Espoon Capella ja As Oy Espoon Festivo. Capella ja Festivo ovat Hausian vapaarahoitteista asuntotuotantoa.

Kohteen kehittäjänä ja pääurakoitsijana toimii Hausia Oy. Suunnittelijana toimii Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. As Oy Espoon Oktaavin asunnot valmistuvat huhtikuussa 2017, ja niitä vuokraa Ovenia Oy.

”Hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden lähellä sijaitseville vuokra-asunnoille on hyvin kysyntää, ja eläkeyhtiölle asunnot ovat turvallisia sijoituskohteita”, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoo. ”Vuokra-asuntokohteet ovat tärkeä osa Eteran reaalisijoituksia.”

Etera sijoittaa aktiivisesti Suomeen. Eteran 5,8 miljardin euron sijoitusomaisuudesta noin 40 prosenttia on Suomessa. Etera sijoittaa kotimarkkinoille erityisesti reaalisijoitusten ja yrityssijoitusten kautta. Kiinteistösijoituksissaan Etera edistää energiatehokasta ja ympäristövastuullista rakennuttamista.

”Koko korttelialueelle rakennetaan 168 asuntoa, joista n. 85 % on jo myyty Hausian toimesta. Koko alue valmistuu syksyllä 2017”, Hausian toimitusjohtaja Kari Kiviluoma kertoo.

Lisätiedot

Timo Sotavalta, kiinteistöjohtaja, Etera, p. 040 732 5577, timo.sotavalta@etera.fi

Kari Kiviluoma, toimitusjohtaja, Hausia, p. 045 8533 533, kari.kiviluoma@hausia.fi

Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat asettuvat journalistien tentattavaksi Radio Dein tehdessä uuden aluevaltauksen käynnistämällä kanavalla Piispan kyselytunti -lähetyksen. Kukin kirkon piispoista vierailee suorassa lähetyksessä vastaamassa toimittajien kysymyksiin.

-          Piispan kyselytunti kuullaan tammikuusta alkaen suorana keskiviikkoisin aamulähetyksessä tunnin pituisena noin kerran kuukaudessa. Ensimmäisenä vuoron saa Kuopion piispa Jari Jolkkonen, joka saapuu Pasilaan 25. päivä tammikuuta, kertoo Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.

Piispan kyselytunti toteutetaan samaan tapaan kuin Yleisradion lähetyksistä tutuksi tullut Pääministerin kyselytunti, jossa pääministeri vastaa politiikan toimittajien ja medioiden päällikkötoimittajien esittämiin kysymyksiin. Piispan kyselytunnilla ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden ohella keskitytään kirkon haasteisiin. Siinäkin toimittajakunta koostuu eri medioiden edustajista.

-          Kutsumme mukaan median edustajan piispan omasta maakunnasta. Ensimmäisessä lähetyksessä hän on toimituspäällikkö Riitta Raatikainen Savon Sanomista. Lisäksi studiossa on erityisesti kirkollisiin teemoihin erikoistuneita toimittajia, kyselytuntia isännöivä Kortelainen sanoo.

Radio Dei toteuttaa Piispan kyselytunti -lähetykset yhteistyössä Kotimaa-lehden kanssa. Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä on yksi kirkollisten kysymysten asiantuntemusta studiossa edustavista toimittajista.

-          Piispojen näkökulmat ovat erityisen tärkeitä tässä ajassa, jossa uhkakuvien määrä on kasvanut. Sata vuotta täyttävän Suomi on osa maailmanlaajaa todellisuutta muun muassa ilmastonmuutoksen ja Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden myötä, antaa Teinilä esimerkin ajankohtaisista aiheista.

Kortelainen ja Teinilä pitävät tärkeänä, että piispat osallistuvat julkisuudessa kirkon sisällä käytävään keskusteluun.

-          He ovat vallankäyttäjiä, joille kuuluu velvollisuus ja vastuu perustella näkemyksiään. Yksimielisyyden aika piispakunnassakin on ohi, siksi on tärkeää kuunnella kaikkia piispoja, Teinilä huomauttaa.

Viime vuonna virallisesti valtakunnalliseksi kristilliseksi radioasemaksi laajentuneen Radio Dein tarkoituksena ei ole rakentaa lähetyksistä vaalitenttimäisiä piispagrillejä, vaikka tiukkoja kysymyksiä piispoille aiotaankin esittää.

-          Kirkkoa jakavissa asioissa keskustelun sävy on usein vihamielinen ja muureja rakentava. Radio Dein ohjelma palvelee hyvin sitä, että piispojen rakentava tapa esitellä ja perustella näkemyksiään pääsee kristittyjen kuultavaksi, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä uskoo.

-           Piispojen kyselytunti tuo reformaation merkkivuonna osaltaan tärkeitä näkökulmia siihen, mitä merkitsee olla luterilainen vuonna 2017, Teinilä summaa.

Piispan kyselytunti kuullaan Radio Deissä keskiviikkoisin klo 9 sekä uusintana samana päivänä klo 13 ja sunnuntaisin klo 20. Kevätkaudella lähetyksessä vierailevat Kuopion piispa Jari Jolkkonen 25.1., Helsingin piispa Irja Askola 8.2., Lapuan piispa Simo Peura 15.2., Mikkelin piispa Seppo Häkkinen 19.4. Porvoon piispa Björn Vikström 17.5. ja Oulun piispa Samuel Salmi 31.5.

Lisätietoja: www.radiodei.fi

ohjelmajohtaja Kai Kortelainen: kai.kortelainen@radiodei.fi, (09) 7514 4545

Kuvateksti: Kuopion piispa Jari Jolkkonen vastaa toimittajien kysymyksiin ensimmäisellä Piispan kyselytunnilla. Kuva Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Lasten ja nuorten eri medioiden käyttöä leimaa uhkia korostava huolipuhe, jonka taustalla on tavoite suojata heitä median – esim. liiallisen pelaamisen tai eri medioiden väkivaltaisten sisältöjen – haitallisilta vaikutuksilta. Ympäristön kielteiset asenteet esimerkiksi kuvaohjelmien käyttöä tai pelaamista kohtaan saattavat vaikeuttaa nuoren kykyä tunnistaa median käyttöön liittyvää toimintaansa harrastukseksi silloinkin, kun se muutoin täyttäisi hyödylliseksi toiminnaksi katsotun harrastamisen tunnusmerkit. Mediaharrastamisen hyödyt, kuten kielellisten taitojen tai loogisen ajattelun kehittyminen, saattavat tällöin jäädä kokonaan näkymättömiksi. Uhkia korostava huolipuhe myös vaikeuttaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ottaa puheeksi aikuisten kanssa esimerkiksi pelottavia mediaan liittyviä ajatuksia ja tunteita.

Nuorisotutkimusverkoston Huolipuheen yli – näkökulmia lasten ja nuorten medioituneeseen vapaa-aikaan -kirjoituksessa tutkijat Heta Mulari, Fanny Vilmilä ja Jani Merikivi peräänkuuluttavat lasten ja nuorten mediasuhteiden analyysiin huolipuheen yli kurottavaa näkökulmaa, jossa painottuu lasten ja nuorten osallisuus sekä heidän omat näkemyksensä median roolista. Median käyttöä ei tule tällöin nähdä yksipuolisesti esimerkiksi pelaamisena, vaan lapsilla ja nuorilla eri mediasisällöt ja -laitteet sekä niiden käyttötavat limittyvät vuorovaikutteiseksi osaksi arkipäivää, harrastustoimintaa ja sosiaalisia suhteita. Lasten ja nuorten kanssa yhdessä tuotettu laadullinen tieto auttaa myös tutkijoita täsmentämään tutkimuskysymyksiään paremmin lasten oman arkipäivän tavoittaviksi.

Huolipuheen yli – näkökulmia lasten ja nuorten medioituneeseen vapaa-aikaan -Näkökulma nojaa Nuorisotutkimusverkostossa syksyllä julkaistuihin kahteen lasten ja nuorten mediakulttuureita ja median käyttöä tarkastelevaan tutkimukseen. Media hanskassa (toim. Jani Merikivi, Sami Myllyniemi ja Mikko Salasuo) käsittelee 7–29-vuotiaiden vapaa-aikaa painottuen mediaan, harrastamiseen ja liikuntaan. Solmukohtia -tutkimuksessa (toim. Heta Mulari) käsitellään alle kouluikäisten lasten mediakulttuurien tutkimusmenetelmiä sekä lapsilähtöistä mediakasvatusta. Molempien tutkimusten lähtökohtana on lasten ja nuorten oma kokemustieto median käytöstä.

Lue uusin näkökulma Huolipuheen yli – näkökulmia lasten ja nuorten medioituneeseen vapaa-aikaan.

Kaikki ilmestyneet Näkökulmat ovat luettavissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma.

Lisätiedot

Heta Mulari
Tutkija
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 044-0271921
heta.mulari@nuorisotutkimus.fi

Fanny Vilmilä
Tutkija
Nuorisotutkimusverkosto
fanny.vilmila@nuorisotutkimus.fi

Jani Merikivi
Tutkija
Aalto-yliopisto
jani.merikivi@aalto.fi

5G:n kaupallistaminen tuo operaattoreille uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa uusien palveluiden avulla, mutta ne tarvitsevat uusia kumppanuuksia uuden teknologian ja siihen pohjautuvien palveluiden kehittämiseksi. Tämä ilmenee Ericssonin 5G Readiness Survey –kyselystä. Kyselyssä selvitettiin mobiilioperaattoreiden suunnitelmia 5G:n saapuessa markkinoille. Kyselyyn vastasi 50 päättäjää 29:ssä johtavassa 5G:hen valmistautuvassa yrityksessä ympäri maailmaa.

Lähes kaikki vastaajat pitivät päätavoitteenaan sitä, miten kasvattaa tulojaan ja karsia menojaan tulevassa 5G-muutoksessa. Vaikka perinteisesti kuluttaja on ollut mobiilioperaattorien päähuomion kohteena, suuri enemmistö vastaajista kertoi 5G:n kaupallistamisen tarvitsevan myös yritysasiakkaille kehitettäviä palveluja ja tulomalleja. Potentiaalisia tulojen kasvualueita ovat muun muassa yhteistyöhankkeet ja IoT-ratkaisut.

Ericssonin 5G-pilotit on valikoitu paikantamaan eri alojen 5G-tarpeet, jotta kestäviä digitalisia ratkaisuja voidaan rakentaa kokonaisille toimialoille. Tutkimuksen mukaan operaattorit voivat aloittaa rauhallisen siirtymän 5G:hen laatimalla uusia strategioita, investoimalla kehitykseen ja testeihin, sekä arvioida ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja käyttökohteita. Kyselyn tuloksista ilmenee myös mobiilioperaattoreiden tarve värvätä 5G-muutoksen avuksi vahva partneri, jonka 5G-ympäristön avulla siirtymän voi suorittaa sujuvasti.

“5G:n avulla saadaan irti verkottuneen yhteiskunnan maksimipotentiaali. Asiakkaamme voivat aloittaa 5G:n soveltamisen ajoissa, kun autamme niitä standardien muodostamisessa, vahvan globaalin 5G-ympäristön rakentamisessa ja 5G-ratkaisujen innovoimisessa”, sanoo Arun Bansal, Ericssonin verkkotuoteliiketoimintayksikön johtaja.

LISÄTIETOA

Milla Nummenpää
Viestintäjohtaja, Ericsson
Puh. 09 299 2556 / 044 299 2556
milla.nummenpaa@ericsson.com

Ericssonin näkemyksiä ja tutkimustietoa liittyen yhteiskuntien verkottumiseen:
http://www.ericsson.com/thinkingahead/networked_society

Painolaatuiset kuvat ja lähetyslaatuiset videot lehdistön käyttöön:
www.ericsson.com/press

Asianajajaliitto uudistaisi perustuslakia ja antaisi tuomioistuimille entistä enemmän valtaa tulkita lakien perustuslainmukaisuutta. Jo ennen tätä uudistusta liitto kannustaa tuomareita arvioimaan nykyistä rohkeammin, ovatko lait perustuslain mukaisia. Aloitteen taustalla on jatkuvasti lisääntyvä kritiikki lainvalmistelun heikosta laadusta.

Asianajajaliitto tehostaisi lainsäädännön perustuslainmukaisuuden jälkikäteistä valvontaa. Taustalla on oikeudenhoidon toimijoiden laaja ja usein toistunut huoli lainvalmistelun niukoista resursseista. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka moitti joulukuussa, että hallituksen esityksissä on ollut ajoin suuriakin perustuslaillisia ongelmia. Syyksi hän epäili niukkoja resursseja lainvalmistelussa, kiirettä ja poliittista painetta nopeisiin lainsäädäntöuudistuksiin. Pääministeri Juha Sipilän on tarkoitus antaa selvitys lainvalmistelun tilasta eduskunnan palattua joulutauolta.

– Lainvalmistelun laadun lisäksi perustuslainmukaisuuden valvonnassa on kyse suuremmasta periaatteellisesta kysymyksestä. Suomessa lainsäädännön perustuslainmukaisuuden valvonta on vain etukäteisvalvonnan varassa ja jälkikäteinen seuranta puuttuu käytännössä täysin. Tämä voi vaarantaa perus- ja ihmisoikeudet, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

Asianajajaliitto lisäisi runsaasti tuomioistuinten valtaa tulkita lainsäädännön perustuslainmukaisuutta. Jo vuoden 2000 peruslakiuudistuksen yhteydessä tuomioistuimille annettiin oikeus olla soveltamatta lakeja, jotka ovat ”ilmeisessä ristiriidassa” perustuslain kanssa (Perustuslaki 106 §). Ilmeisen ristiriidan vaatimus on kuitenkin jättänyt lain soveltamisen erittäin harvinaiseksi. Lain sanamuotoa pitäisi tältä osin laventaa. Asiaa onkin harkittu vuonna 2008 parlamentaarisessa komiteassa, mutta se ei silloin saanut kannatusta.

– Ihannetilanteessa lainsäädäntö voitaisiin valmistella tehokkaasti, luotettavasti ja ripeästi. Todellisuus ei sitä näytä olevan. Resurssit eivät riitä millään ja heikosti valmistellut hankkeet etenevät pitkälle poliittisen paineen ollessa kova. Samaan aikaan yhteiskunta muuttuu ja lainsäädäntö vanhenee aiempaa nopeammin, Ruohola sanoo.
Ruohola pitää myös ymmärrettävänä, että päätöksentekijöillä on painetta nopeaan valmisteluun. Tehokas jälkikäteinen valvonta pienentäisi muutospaineista seuraavia riskejä.

– Kannamme huolta, että hyväksytään myös lakeja, jotka eivät alun pitäen tai muuttuvassa tilanteessa olekaan perus- ja ihmisoikeuksien mukaisia. Tässä tilanteessa on syytä huolehtia etukäteisvalvonnan lisäksi myös jälkiseurannasta. Tuomioistuinten tulee voida jättää tällaiset lait soveltamatta perustuslain vastaisina.

Ruohola huomauttaa, että jo tällä hetkellä Euroopan unionin lainsäädäntö syrjäyttää suoraan sen suhteen ristiriidassa olevan kotimaisen lainsäädännön. Perustuslain aseman tulisi olla yhtä vahva. Jo ennen perustuslain uudistamista Asianajajaliitossa kannustetaan tuomioistuimia harkitsemaan mahdollisuutta olla soveltamatta perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevaa lainsääntöä. Samoin asianajajien tulisi nykyistä rohkeammin vedota tällaiseen ristiriitaan.

– Toki ihannetilanteessa lainvalmistelun resurssit olisivat riittävät. Nykyistä tehokkaampi jälkikäteisseuranta vähentäisi kuitenkin huoltamme nykyisestä tilanteesta ja toisi toisaalta perustuslainmukaisuuden tulkintaan lisää joustavuutta tilanteessa, jossa muutostahti nopeutuu entisestään. Perustuslain tarkoitus on asettaa oikeusvaltiomme keskeiset raamit ja suojella niitä.

LIITE: Asianajajaliiton neljän kohdan lista parempaan lainvalmisteluun

Lisätiedot:
Jarkko Ruohola, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 010 320 8441
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäpäällikkö, puh. 040 588 1925

Asianajaja, laamanni, OTT Matti Kunnas on palkittu asianajoalan huomattavimmalla tunnustuksella, Matti Ylöstalo -palkinnolla. Palkinto ojennettiin mikkeliläiselle Kunnakselle Asianajajapäivässä perjantaina Helsingissä. Tunnustuksen jakaa Suomen Asianajajaliiton Säätiö ja se on suuruudeltaan 5 000 euroa.

Palkintoperusteluissa huomioitiin erityisesti Kunnaksen ansiokas toiminta asianajajakunnan itsenäisen ja riippumattoman ammatillisen valvonnan ja eettisen sääntelyn kehittämiseksi.

Kunnas on toiminut asianajajana 35 vuotta ja noin 25 vuoden ajan asianajajakunnan luottamustehtävissä, joista merkittävimpiä ovat Mikkelin osaston puheenjohtajuus, Asianajajaliiton valtuuskunnan jäsenyys ja varapuheenjohtajuus, liiton hallituksen jäsenyys sekä lopuksi liiton valvontalautakunnan jäsenyys ja puheenjohtajuus 2010–2016.

Matti Ylöstalo -palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Matti Ylöstalo (1917–2002) oli Helsingin yliopiston pitkäaikainen siviilioikeuden professori ja oikeuspoliittinen vaikuttaja. Professuurinsa ohella hän toimi 1950–1980-luvuilla myös Asianajajaliiton sihteerinä. Kuluva vuosi on professori Matti Ylöstalon syntymän 100-vuotisjuhlavuosi.

Lisätietoa:
Matti Kunnas, asianajaja, p. 0440 656 135
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925

Suomen Asianajajaliiton Säätiön tarkoituksena on asianajajalaitoksen kehittäminen, asianajajien ammattitaidon ja eettisen kehityksen edistäminen sekä asianajajien ammattikunnan arvon kohottaminen.

     16. tammikuuta alkaen Scandicin hotellivieraat voivat maksutta nauttia yli 5000 kansainvälisestä ja kotimaisesta sanoma- ja aikakausilehdestä PressReader –palvelun kautta. Scandic on ensimmäinen hotelliketju, joka tarjoaa palvelun kaikissa hotelleissaan Pohjoismaissa.

Vahvistaakseen asiakaskokemustaan Scandic avaa asiakkailleen pääsyn kansainvälisiin ja kotimaisiin uutisiin yli 60 eri kielellä suoraan asiakkaan omasta mobiililaitteesta. Palvelun avulla Scandic tukee myös pitkäaikaista ympäristötyötään.   

-       Näemme suuren muutoksen siinä, miten vieraamme käyttävät mediaa tänä päivänä. Jotta voimme vastata heidän tarpeisiin ja toiveisiin, uskomme palvelun tukevan joustavaa ja modernia asiakaskokemusta – ympäristöystävällisellä tavalla, sanoo Thomas Engelhart, Scandic Hotels Groupin kaupallinen johtaja.

Palveluun pääsee Scandic Easy -verkon kautta menemällä PressReaderin kotisivulle tai lataamalla PressReader sovelluksen omaan älypuhelimeen tai tablettiin. Scandic tarjoaa lukuelämyksen kaikille vierailleen ja he voivat myös ladata haluamansa lehdet mukaansa ja jatkaa niiden lukemista kotimatkalla. Hotelleissa tulee jatkossa olemaan myös pieni määrä painettuja kotimaisia sanomalehtiä.

-       PressReaderin käyttö kasvaa kovaa vauhtia Euroopassa ja yhteistyömme Scandicin kanssa on mielenkiintoinen satsaus meille. Olemme iloisia voidessamme tarjota kaikille hotellivieraille pääsyn uuteen maailmaan täynnä laadukkaita kansainvälisiä lukuelämyksiä, toteaa Igor Smirnoff, kaupallinen johtaja, PressReader.

Lisätietoja:

Kati Puukko, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Scandic Suomi, puh. 040 5637049.

Save

Save

Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) työ Aasiassa vahvistuu vuonna 2017. Uusia avauksia ovat muun muassa naisten radio-ohjelmat Kazakstanissa, mobiilisovellusten kehittäminen Kiinassa ja Mongoliassa sekä arabiankielisille pakolaisille suunnatun tv-kanavan tukeminen.

Sansa tekee ja tukee kristillisiä radio- ja televisio-ohjelmia, nettisisältöjä ja mobiilisovelluksia kaikkiaan 36 kielellä. Uutena kielenä on Kazakstanissa puhuttu kazakki.

Sansa tukee kumppaninsa, medialähetysjärjestö TWR:n tuottamaa kazakinkielistä Naiset toivon lähteellä -radio-ohjelmaa. Radio on yksi parhaista kanavista tavoittaa kazakstanilaisia, mutta ohjelmaa voi kuunnella myös netissä ja mobiilisovelluksella.

Mobiilisovelluksia Kiinassa, Mongoliassa ja Suomessa

– Medialähetystyön näkymät ovat hyvät. Mobiililaitteet ovat jo niin yleisiä, että jopa monet lähellä köyhyysrajaa elävät ihmiset pääsevät nettiin ja hakemaan tietoa. Kristinusko myös kiinnostaa monia, sanoo kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala.

Vuonna 1973 perustetun Sansan mediatyö alkoi radiosta ja laajeni sittemmin televisioon. Nykyään medialähetystyötä tehdään yhä useammin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja mobiilisovellusten välityksellä.

–  Ensimmäisessä vaiheessa älypuhelinsovelluksen kautta voi kuunnella kristillistä radiota omalla äidinkielellä, ladata ohjelmia kuunneltavaksi silloin kuin itselle sopii, lukea tai opiskella kristinuskon perusteita. Mutta uusi teknologia mahdollistaa paljon muutakin, kertoo mediakehitysjohtaja Ilkka Kastepohja.

Vuonna 2017 Sansa tukee mobiilisovellusten tekemistä muun muassa Kiinassa ja Mongoliassa, ja neuvotteluja käydään myös venäjänkielisestä sovelluksesta. Lisäksi tekeillä on suomenkielinen Domini-sovellus, johon Kirkon Mediasäätiö on myöntänyt 10 000 euron tuen. Lue lisää

Televisio päästää pakolaislapset kouluun

Sansa ryhtyy tukemaan yhteistyökumppaninsa, satelliittitelevisio SAT-7:n myöhemmin tänä vuonna aloittamaa koulutuskanavaa, SAT-7 Academya. Uuden kanavan toivotaan auttavan pakolaiskriisistä ja monin paikoin myös tasokkaan koulutuksen puutteesta kärsiviä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asukkaita.

SAT-7:n ohjelmat näkyvät laajalla alueella Marokosta Afganistaniin. Ympärivuorokautinen koulutuskanava tarjoaa lukuisille pakolaislapsille mahdollisuuden päästä kouluun. Lue lisää

Mediatyötä Intiassa 15 kielellä

Sansan talousarvio vuodelle 2017 on noin 3,5 miljoonaa euroa. Ulkomaiseen toimintaan käytettävistä varoista Intian osuus on 20 prosenttia, muun Aasian 32 prosenttia sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osuus yhteensä 31 prosenttia.

Kielten määrällä mitattuna Intia on tärkein työalue. Sansa tukee TWR-Intian radioimia ohjelmia 15 kielellä sekä hindinkielistä televisio-ohjelmaa, joka tavoittaa erityisesti kaupunkilaisia.

Sansalla on tällä hetkellä kahdeksan lähetys- ja projektityöntekijää. Valtaosa heistä toimii mediatyön tehtävissä kansainvälisten kumppanien palveluksessa. Kumppaneita ovat muun muassa TWR, SAT-7 ja FEBC International.

Toimintasuunnitelmansa mukaisesti Sansa jakaa toivon sanomaa erityisesti heille, jotka eivät vielä tai enää tunne Jeesusta sekä niille, jotka ovat vaikeimmin tavoitettavissa.

­– Vuositeemamme "Yhteys muodostettu" kuvaa sitä, että Jumala on Pojassaan muodostanut yhteyden ihmiseen, median luomaa yhteyttä sekä kansojen ja kristittyjen välistä yhteyttä. Teema kytkeytyy myös reformaation merkkivuoteen, kertoo toiminnanjohtaja Juha Auvinen.

20 vuotta Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa

Yksi Sansan 36 ohjelmakielestä on suomi. Maaliskuussa 1997 alkanut raamatunopetusohjelma Raamattu kannesta kanteen on jo neljännellä kierroksella, ja se on pitkään ollut Radio Dein suosituimpia ohjelmia.

Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa radioidaan myös Ruotsissa ja Norjassa, minkä lisäksi sitä voi kuunnella netissä ja mobiilisovelluksilla. Tutustu juuri uusittuihin nettisivuihin

Lisätietoa:
Tiedottaja Annaleena Pakkanen, p. 050 437 2155
Kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala, p. 050 368 8077
http://sansa.fi 
facebook.com/sanansaattajat
twitter.com/sanansaattajat

Taloustieteen tutkija, kirjailija Christer Lindholm ja filosofi Thomas Wallgren keskustelevat kansallismielisestä populismista talouspolitiikassa Antikvariaatti Sofiassa (Vuorikatu 5, Helsinki) torstaina 19.1. klo 18.30 alkaen. Keskustelun pohjana on Lindholmin kirja ”Viis taloudesta! 5 myyttiä, jotka romuttavat hyvinvoinnin”.

Brexitin ja Donald Trumpin vaalivoiton myötä kansallismielinen populismi on lyönyt itsensä läpi myös talouspolitiikassa - ja vieläpä kahdessa maassa, jotka ovat pitkään olleet kansainvälisen vapaakaupan edelläkävijöitä. Myöhemmin tänä keväänä Ranskakin voi saada äärikansallismielisen presidentin, jonka talouspoliittinen agenda on voimakkaasti sekä EU- että globalisaationvastainen. Kansallismielisen populismin nousua voi nähdä vastareaktiona talouspolitiikan pitkään jatkuneeseen vaihtoehdottomuuteen, joka on heikentänyt demokratiaa ja lisännyt äänestäjien tyytymättömyyttä vanhoihin valtapuolueisiin. Kansallismielinen populismi uhkaa kuitenkin viedä meidät ojasta allikkoon, ja siksi olisi kiireesti löydettävä vaihtoehto niin nykyiselle globalisaatiolle kuin kansallismielisten ajamalle protektionismillekin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:

mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Syksyn ja talven aikana Heurekassa on kuultu koskettavia elämäntarinoita ja käyty kiinnostavia keskusteluita vanhenemisesta yli 70-vuotiaiden dialogioppaiden johdolla.

Dialogi ajassa – vanhenemisen taito -näyttely oli useimpien kävijöiden mielestä mielenkiintoinen, positiivinen ja silmiä avaava kokemus. Kävijätutkimuksen mukaan peräti 55 prosenttia näyttelyvieraista kertoi muuttaneensa käsitystään vanhenemisesta myönteisemmäksi näyttelykierroksen vaikutuksesta. Näyttely viritti miettimään sekä omaa että koko yhteiskunnan vanhenemista uusista näkökulmista.

Kävijät kertoivat näyttelyn palautteissa sen herättäneen myönteisiä tunteita, kuten innostusta (21,3 %), optimismia (19,6 %), iloa (13,1 %), toivoa (11 %), ihailua (8,8%) ja empatiaa (6,5%).

Dialoginäyttely toi esiin tietoa ikääntymisestä, mutta ennen kaikkea se loi alustan sukupolvien kohtaamiselle. Se loi ympäristön, jossa oman vanhenemisen pohtiminen on osa yhteiskunnallista keskustelua.

Näyttely antoi uusia näkökulmia paitsi näyttelyvieraille, myös dialogioppaille itselleen. Mieleen ovat jääneet monet koskettavat ja ihastuttavat kohtaamiset, kuten pienen pojan kommentti näyttelykierroksen jälkeen: “Mahtaa olla sikamakeeta vanheta.”

Dialogioppaiden mukaan tärkeintä näyttelyssä on ollut saada nostaa ajatuksia vanhenemisesta. 81-vuotias dialogiopas Tuulikki Luopajärvi kertoo nauttineensa jokaisesta hetkestä.

“Että vielä tässä iässä saan uuden työn ja mahdollisuuden kokea jotakin erilaista, jännittävää ja haastavaa. Tunnen nuortuneeni”, hän sanoo.

71-vuotias dialogiopas Eila Laxén toteaa, että näyttelyssä korostuu eri ikäisten ihmisten yhtäläisyys. Kaikilla on samat tarpeet ja samanlainen elämänkaari.

"Vanhenemista ei tarvitse pelätä, eikä se tarkoita sitä, että silloin ihminen passivoituu hoidettavaksi. Terveellä ikä ei paina, kunhan saa kokea tarpeellisuutensa."

Näyttelyn kehittäjä Andreas Heinecke totesi näyttelyn päätöstilaisuudessa, että tiedämme vanhenemisesta kutakuinkin kaiken, mutta yhteiskunta ei ole vielä tekojen tasolla ymmärtänyt hyödyntää vanhojen kokemusta ja voimavaroja esimerkiksi työelämässä.

Sunnuntaina 15.1. päättyneessä Dialogi ajassa -näyttelyssä vieraili vajaan neljän kuukauden aikana kaiken kaikkiaan 15 300 ihmistä. Näyttelyn loppuhuipennus koettiin viime viikonloppuna, jolloin Heurekaan pääsi sisään haluamallaan summalla. Maksa mitä haluat -viikonlopun aikana tiedekeskuksessa vieraili lähes 10 000 ihmistä, joista tuhat mahtui Dialogi ajassa -näyttelyn opastetuille kierroksille.

Seuraavaksi näyttely avataan Tokiossa ja Singaporessa. Japani on yksi maailman nopeiten ikääntyvimmistä maista. Dialogi ajassa näyttelyn on tuottanut Dialogue Social Enterprise GmbH.

Lue lisää dialogioppaiden ajatuksia näyttelystä, kohtaamisista ja ikääntymisestä täältä: https://dialogiblog.wordpress.com/

Muita näyttelyn vieraskirjasta poimittuja palautteita:

- Innolla odotan kaikkia tulevaisuuden ikävaiheita ja ikääntymistä! (Paula 25 v)

- Thanks a lot! It was very interesting and opened my eyes up about what should I do with my life!

- Suuret kiitokset! Kannustava ja elämänmyönteinen kokemus. Hienoa oli saada kuulla oppaan elämäntarina.

- Oli hyvä näyttely. Oli kivaa kokeilla, millaista vanhana oleminen on. Ja oli kiva, että sai myös kertoa omia kommentteja. (lapsi)

- Teillä oli inspiroiva, omistautuva asenne kierrokseen. Sain paljon uusia ajatuksia elämästä! Kiitos!

- Avas kyl aika hyvin silmiä, ei se vanhuus ookkaan niin pelottavaa.

- Kiitos, oli aivan ihana näyttely ja mahtavat oppaat.

Lisätiedot:
Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, 040 9015 244, mikko.myllykoski@heureka.fi

Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita monille suomalaisille teattereille. Taistelu ihmisten vapaa-ajasta on koventunut. Kuopion kaupunginteatteri on pärjännyt tässä kilpailussa suhteellisen hyvin. Esimerkiksi viime vuosi oli suorastaan erinomainen sekä lipputuloissa että katsojamäärissä mitattuna.
 
Vuoden 2016 aikana teatteri keräsi 74 530 kävijää. Katsojia teatterin omissa esityksissä, vierailuissa ja yhteistuotannoissa oli hieman yli 58 000. Edellisvuoden vastaava luku oli n. 55 000. Kuopion kaupunginteatterin katsojamäärä nousi siis viime vuonna 3000:lla. Pääsylipputuloja teatteri sai noin 1,3 miljoonaa euroa. Vaikka 1,4 miljoonan tavoitteeseen ei päästy, olivat tulot ennätykselliset. Vuonna 2015 lipputuloja tuli 1,25 miljoonaa euroa ja tavoite oli silloinkin sama.

Myös näyttämöiden täyttöasteessa tapahtui pienoista nousua. Minna-näyttämöllä täyttöaste kohosi noin 73 prosenttiin, kun se vuonna 2015 oli 66 prosenttia. Maria-näyttämön täyttöaste oli vuonna 2015 noin 48 prosenttia ja viime vuonna se oli jo noin 66 prosenttia.

Eniten katsojia kävi Olli-Matti Oinosen Minna-näyttämölle ohjaamassa suurmusikaali Annie Mestariampujassa (10 596). Yleisöä kiinnosti myös Minna-näyttämöllä Antti Heikkisen kirjoittama ja Kari Paukkusen dramatisoima ja ohjaama Pihkatappi (8 680) sekä Anne Rautiaisen käsikirjoittama ja ohjaama Frida (7 193).
 
Maria-näyttämön ylivoimaisesti suurimmat katsojaluvut keräsi Pekka Laasosen ohjaama Todellinen prinsessa. Tämä koko perheelle suunnattu näytelmä oli jopa niin suosittu, että joitakin sen esityksiä jouduttiin siirtämään Minna-näyttämölle. Maria-näyttämöllä esityksen näki 3 284 katsojaa ja Minna-näyttämöllä sen kävi katsomassa 2 231 henkilöä. Syksyllä ensi-iltansa saanut, niin ikään Laasosen ohjaama Leskikullat kiinnosti myös katsojia. Vuoden loppuun mennessä se oli kerännyt jo 1 919 hengen yleisön.
 
Yhteistuotannoista suosituin oli Johanna Sorjosen kirjoittama ja ohjaama, Kuopion Tuomiokirkossa esitetty Kivi kiveltä (2 123). Hyväksi kakkoseksi nousi Leea Klemolan käsikirjoittama ja ohjaama Vaimoni, Casanova (1 308), jonka esitykset jatkuvat vielä Maria-näyttämöllä.

Kuopion kaupunginteatterin kauden avajaiset ovat jo käsite.  Nytkin maanantaina 16.1. Minna-näyttämö oli melkein ääriään myöten täynnä, kun teatterinjohtaja Pekka Laasonen kertoi kevään ohjelmistosta. Tilaisuudessa nähtiin myös katkelmia tulevista ensi-illoista ja jututettiin tekijöitä.

Ohjelmiston esittely alkoi Sirkku Peltolan kirjoittamalla, absurdin hauskalla ja hulvattoman terävällä Suomen hevosella. Tammikuun 26. päivä Minna-näyttämöllä ensi-iltansa saavan näytelmän ohjaa Olli-Matti Oinonen, ja se kertoo kuvitteellisessa Kimasen kylässä asuvasta hullunkurisesta perheestä ja heidän edesottamuksistaan. Näytelmä on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kauden toinen Suomi 100 -logon saanut esitys on Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva Koirien Kalevala. Savonia AMK:n, Kuopion konservatorion ja Mustin ja Mirrin kanssa yhteistyössä syntyvä koko perheen ooppera tuo Minna-näyttämölle metsien kuninkuudesta kilpailevat koirat ja sudet sekä heidän välissään elävät sitkeät kissat. Rooleissa ja orkesterissa nähdään Savonia AMK:n ja Kuopion konservatorion oppilaita. Oopperan on säveltänyt Jaakko Kuusisto, libretto on Sami Parkkisen, ohjauksesta vastaa Virpi Rautsiala ja orkesteria johtaa Rauno Tikkanen. Oopperan ensi-ilta on 1.4.

Maria-näyttämön korkkaus kevätkauteen tapahtuu helmikuun 8. päivä, kun Kari Heiskasen kirjoittama ja Jukka Keinosen ohjaama Yksi halusta, toinen rakkaudesta saa ensi-iltansa. Kolmesta maaseutuasunnolla iltaansa viettävästä pariskunnasta kertova esitys on ohjaajansa mukaan oikukkaan yllättävä näytelmä, jonka sisältö kuplii ja kiehuu ja tulee lopulta iholle.

Maria-näyttämön toisena ensi-iltana nähdään kuopiolaisen Miko Kivisen kirjoittama Viikingit. 16.3. kantaesityksensä saava näytelmä tehdään yhteistyössä Kuopion Kansallisteatterin kanssa. Nyky-Suomea viiltävästi ja karnevalistisesti kuvaavan esityksen ohjauksesta vastaavat Kivinen ja Mikko Paananen. Kaksikko myös esittää näytelmän kaikki roolit.

Kevään ohjelmatarjontaan kuuluvat vielä viime syksynä ensi-iltansa saaneet Olli-Matti Oinosen ohjaama menestysmusikaali Annie Mestariampuja, Leea Klemolan kirjoittama ja ohjaama Vaimoni, Casanova, Mika Nuojuan ohjaama vauhdikas Sukuvika ja Pekka Laasosen ohjaama ystävyydestä lämminhenkisesti kertova Leskikullat. Tarjonta täydentyy vielä 18.2., kun suunnattoman suosion saavuttanut, melkein kulttimaineeseen noussut Anne Rautiaisen kirjoittama ja ohjaama Frida palaa yleisön pyynnöstä ohjelmistoon.  

Kevät on myös tasokkaiden vierailujen aikaa. Kuopion Sirkuksen Pakkassirkus KA-MU aloittaa vierailunäytösten sarjan tammikuun lopulla. Heidän ensimmäinen esityksensä on Maria-näyttämöllä 20.1. ja viimeinen yhdeksästä esityksestä nähdään 29.1. Helmikuussa (16.2.)on Sinikka Sokan ja Jaana Saarisen tulkitsemien Rantarouvien vuoro. Maaliskuun vierailuna (27.3.) nähdään Kimmo Oksasen kirjaan perustuva Kasvonsa menettänyt mies Puntti Valtosen ja Safka Pekkosen tulkitsemina. Suomen Kansallisteatterin loistavaksi kehuttu Keuhkot saapuu uusintavierailulle Kuopioon huhtikuussa (25. ja 26.4.), ja kevätkauden vierailut päättä Suomen Komediateatterin hauska musikaalikomedia Käyttöohje kahdelle (9.5.).

Lehdistökuvat:
http://kuopionkaupunginteatteri.fi/media

Kuopion kaupunginteatteri paljasti tänään kevätkautensa avajaisissa, että ensi syksyn suurmusikaalin koreografiksi tulee Jorma Uotinen. Yleisölle lähettämässään videotervehdyksessä Uotinen kertoi tuntevansa musikaalin erittäin hyvin. Sen lisäksi, että hän teki siihen koreografian, kun sitä esitettiin Oulun kaupunginteatterissa 2011, oli se ensimmäinen musikaali, jossa hän oli mukana tanssijana Porin Teatterissa.

Kuopiossa toista kertaa vierailevan Priit Pedajaksen ohjaama musikaali saa ensi-iltansa Minna-näyttämöllä syyskuun 9. päivä. Maitomies Tevjen roolissa nähdään Kai Hyttinen, ja musikaali toteutetaan Kuopion kaupunginteatterin ja Kuopion kaupunginorkesterin yhteistyönä.

Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tämänvuotinen suojelija, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen korostaa nuorten ensimmäisten kesätyökokemusten merkitystä työelämässä.

Ensimmäiset kesätyökokemukset ovat nuorelle kullanarvoisia paikkoja kartuttaa työelämätaitoja. Ammattiin tai korkeakoulussa opiskeleville kesätyö on samalla mahdollisuus soveltaa opittuja taitoja käytäntöön.

– Työnantajien tulee huolehtia siitä, että nuorille jää kesätöistä hyviä kokemuksia. Hyvät kokemukset syntyvät kannustavassa ilmapiirissä, kun nuori perehdytetään yrityksen toimintaan sekä omiin tehtäviinsä hyvin ja hän saa työstään riittävästi palautetta, Leena Mörttinen kertoo.

Kesätyön tarjoaminen on oleellinen osa myös vetovoimaisen työnantajakuvan rakentamista ja vastuullinen teko, joka vaikuttaa koko yrityksen maineeseen.

– Työnantajien on mietittävä miten he saavat osaavia ihmisiä töihin tulevaisuudessakin, ja kesätyö tarjoaa tilaisuuden tehdä hyvä vaikutelma nuoriin osaajiin. Ei riitä, että asioita vain kaunistellaan. Yritysten tulee nyt kantaa vastuuta ja osoittaa olevansa sitä, mitä puheissaan mainostavat, Mörttinen jatkaa.

Hyvä kesätyökokemus alkaa jo hakuvaiheesta. Kampanjan Nuorten kokemuksia kesätöihin hakemisesta 2016 -tutkimuksesta käy ilmi, että vain 23 prosenttia nuorista oli saanut tiedon valintapäätöksestä kaikilta työnantajilta, joille oli hakemuksen lähettänyt.

– Nuoret kertovat kokemuksistaan eteenpäin. Yli 70 prosenttia nuorista keskustelee kesätyökokemuksistaan kavereidensa kanssa, muistuttaa kesätyökampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen.

Vuorovaikutusta ei pidä unohtaa kesätyösuhteen aikanakaan:

– Nuoret tarvitsevat tukea vahvuuksiensa tunnistamiseen. Kesätyöllä ja sen aikana saadulla palautteella on iso merkitys, sanoo Taloudellinen tiedotustoimisto TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Katso kampanjan suojelijan Leena Mörttisen tervehdysvideo tästä.

Työnantaja, ilmoittaudu mukaan: www.kesaduuni.org/ilmoittaudu

TATin ja T-Median luotsaama Vastuullinen kesäduuni -kampanja on käynnissä jo seitsemättä kertaa. Tavoitteena on tarjota nuorille yli 50 000 kesätyöpaikkaa. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus.

Vuoden 2017 kampanjan pääyhteistyökumppanit ovat Sonera, Nokia, Destia, S-ryhmä, Opteam, Varma ja Oikotie Työpaikat. Kaikki vastuulliset kesätyöpaikat on kerätty osoitteeseen www.kesaduuni.org sekä Oikotie Työpaikat -sivustolle!

Lisätietoja:

Projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen
Vastuullinen kesäduuni 2017 -kampanja
paivi.salminen-kultanen(at)t-media.fi
puh. 040 727 9717

Johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
liisa.tenhunen-ruotsalainen(at)tat.fi
puh. 040 545 2198

-          Se, että meillä on pysynyt avioliitto kasassa, ei ole minun ansiotani. Tämän sanon käsi sydämellä. Kyllä minä olen ollut se, joka on miettinyt muutakin elämää jossain vaiheessa, tunnustaa laulaja ja viihdetaiteilija Joel Hallikainen Radio Dein Jippu & Rainer Friman ja ihmisen ääni -ohjelmassa keskiviikkona.

Hallikainen avautuu ohjelmassa syvälliseen keskusteluun Rainer Frimanin vieraana. Tunnin mittaisessa keskustelussa hän kertoo sairastumisestaan alkoholismiin ja analysoi sen syitä ja seurauksia. Hallikainen näkee pulloon tarttumisen taustalla elämän merkityksettömyyden tunteet ja hylätyksi tulemisen kokemuksen.

-          Aloin enemmän ja enemmän säätää elämääni alkoholilla. Sain vähän väriä elämääni, kun oli harmaata. Työni olen aina hoitanut - niin kuin suorittajaihminen tekee.

-          Se alkoi siinä kohtaa, kun esikoinen syntyi vuonna 1987, kohta kolmekymmentä vuotta sitten. Huomasin, että olen isä ja että minulla ei ole ollut isää. Nyt minun tulee olla se, mitä minulle ei ole oltu. Siinä syntyi ristiriita. Samaan aikaan minulla oli työ ja ura kovassa nosteessa. Olin iskelmä- ja tv-tähti, mutta mulla oli ihan pallo hukassa.

Joel Hallikainen kuvaa Ihmisen ääni -ohjelmassa oman isäsuhteensa vaurioita ja isänsä yllättävää saapumista hänen konsertteihinsa vuosia kestäneen välirikon jälkeen. Ensimmäinen kohtaaminen tapahtui tanssipaikan takahuoneessa, toinen Joel Hallikaisen kirkkokonsertissa alttarikaarella.

-          Anteeksiantaminen on valtavan iso prosessi. On luovuttava omasta voimasta - siitä mistä olen pitänyt kiinni, Hallikainen kuvailee.

Parin vuoden takaista raitistumisprosessiaan Hallikainen kuvaa rakkauden voitoksi. Kuvioon kuuluivat sekä puoliso ja perhe että korkeammat voimat.

-          Rakkaus oli se, joka sai minut raitistumaan. Hengellisen hädän kokemus johti rakkauden kokemuksen luo.

-          Minulla alkoi rukoustoiminta. Aloin keskustella Jumalan kanssa. En kuullut ääniä tai saanut kajauksia, mutta aloin yhtäkkiä nähdä ympärilleni.

Raitistumisen ja rakkauden kokemuksen kautta alkoi syntyä uusia lauluja sekä kirkkokonsertteihin että kesällä edessä olevalle tanssilavakiertueelle.

-          Sen sijaan, että avaisin kaljapullon, avaankin kirjoitusvihon ja kerron, mikä on se ihmeellinen rakkaus, mikä on meidät tänään kantanut tänne ja rohkaisee puhumaan totta. Siinä on jotain äärimmäisen paradoksaalista.

Joel Hallikainen sanoo kasvaneensa vähitellen pisteeseen, jossa hän on oppinut kiittämään myös vastoinkäymisistä.

-          Kipu oli silta. Se rakentui, kun petyin siihen, että elämä on harmaata ja tarkoituksetonta. Millään ei ollut mitään mieltä, koko maailman on yhtä hulluutta. Se masensi.

Jippu & Rainer Friman ja ihmisen ääni Radio Deissä keskiviikkoisin klo 16.05 ja tiistaisin klo 22.05. Joel Hallikainen vieraana ohjelmassa 18.1. ja 24.1. Ohjelma on kuunneltavissa lähetyksen jälkeen osoitteessa www.radiodei.fi. Ohjelmasarja on ehdolla Vuoden radio-ohjelmaksi ja RadioAwards-palkinnon saajaksi.

Kuvateksti: Joel Hallikainen ja Rainer Friman keskustelevat avoimesti Radio Dein Ihmisen ääni -ohjelmassa. Kuva: Radio Dei

Lisätiedot: Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen, kai.kortelainen@radiodei.fi, puh. (09) 7514 4545

Sexpon seksuaalikasvatuksen tueksi laadittu Yhdessä-sarjakuvahanke jatkuu. Hankkeessa laaditut tukimateriaalit julkaistaan selkokielellä Sexpon verkkosivuilla.

Hanke on toteutettu yhteistyössä Autismisäätiön kanssa ja sen tavoitteena on lisätä tietoa erityisesti nuoria askarruttavista seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Selkokielisillä materiaaleilla pyritään tavoittamaan erityistä tukea tarvitsevat nuoret.

Seksuaaliterapeutti Kirsimaria Örö työskentelee vammaistyön parissa Helsingin kaupungilla ja tunnistaa tarpeen erityistä tukea tarvitsevien nuorten seksuaalikasvatukselle.

”Vammaisuus ei poista mitään ominaisuuksia, joita kaikilla muillakin on. Muutokset kehossa kasvun myötä tapahtuvat kaikille ja seksuaalisuus on läsnä ihan kaikilla.  Moninaisuus on myös meissä kaikissa vammaisuudesta riippumatta”, Örö huomauttaa.

Tiedon tulee Örön mukaan olla sellaisessa muodossa, että sen voivat omaksua kaikki. Selkokielisyys on yksi keino, jolla tiedon saatavuutta ja tavoitettavuutta voidaan parantaa.

”Virallisen seksuaalikasvatuksen ulkopuolelle jää edelleen joukko nuoria, niin vammaisia kuin vammattomiakin. On koulukohtaista ja paikkakohtaista, millaista tietoa seksuaalisuudesta on saatavilla. Esteettömyyden ja yksilöllisen tiedon omaksumisen tulisi aina olla läsnä seksuaalikasvatuksessa.”

Yhdessä-hankkeen materiaalit julkaistaan keväällä myös ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätiedot:

Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten seksuaalikasvatus:
Kirsimaria Örö, seksuaaliterapeutti, Helsingin kaupunki
040 7300 699, kirsi.oro@hel.fi

Aineisto- ja hanketiedustelut:
Anni Ahtola, tutkija, Sexpo-säätiö
050 598 1268, anni.ahtola@sexpo.fi

Edelmanin Luottamusbarometri 2017 -tutkimuksen mukaan myös luottamus hallitukseen, median sekä kansalaisjärjestöihin on heikentynyt ennätyksellisen paljon

18. tammikuuta 2017 – Juuri julkistetun vuoden 2017 Edelman Trust Barometer -tutkimuksen tulosten mukaan hallitukseen, yrityksiin, mediaan sekä kansalaisjärjestöihin kohdistuva luottamus on heikentynyt viimeisen vuoden aikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Luottamus mediaan (43 %) heikkeni 14:ssä maassa ja media on vähiten luotettu instituutio puolessa 28:sta tutkimukseen osallistuneesta markkinasta. Myös luottamus yritysjohtajiin heikkeni kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Vain 37 % tutkimukseen vastanneista kertoi luottavansa yritysjohtajiin, ja ainoastaan 29 % sanoi luottavansa hallitusjohtajiin. Lisäksi vain 15 % vastaajista kokee nykyisen yleisen järjestelmän toimivaksi, ja lähes puolet on sitä mieltä, että järjestelmä on epäonnistunut. 

“Maailmanlaajuisen luottamuspulan vaikutukset ovat merkittäviä ja laajoja”, toteaa Richard Edelman, Edelmanin toimitusjohtaja. “Vaikka luottamuspula alkoi jo talouden romahtaessa vuonna 2008, globalisaatio sekä teknologinen muutos ovat edelleen heikentäneet ihmisten luottamusta globaaleihin instituutioihin. Luottamuksen heikentymisestä on seurannut vihamielistä populismia sekä nationalismia, kun massaväestö on vienyt valtaa eliitiltä.”

Tämänhetkiset populistisia liikkeitä ruokkivat luottamuspulan lisäksi taloudelliset sekä yhteiskunnalliset pelot, kuten korruptio (40 %), maahanmuutto (28 %), globalisaatio (27 %), sosiaalisten arvojen murentuminen (25 %) sekä innovaatioiden tahti (22 %). Maita, joissa yhdistyy luottamuksen puute järjestelmään sekä syvä pelko, ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia sekä Italia. Konkreettisia esimerkkejä luottamuspulan seurauksista ovat siten Donald Trumpin valinta presidentiksi, Brexit sekä epäonnistunut Italian kansanäänestys. 

Myös luottamus mediaan on koetuksella, sillä esimerkiksi 59 % vastaajista luottaa hakukoneisiin ja vain 41 % toimittajiin, ja torjuvat tutkimuksen tulosten mukaan lähes neljä kertaa todennäköisemmin informaation, joka tukee näkökulmaa johon he eivät itse usko. “Media nähdään nyt osana eliittiä”, sanoo Edelman. “Siten esimerkiksi lähipiiriin luotetaan nyt enemmän, ja luottamus mediaan on heikentynyt mm. valeuutisten takia ja poliitikot puhuvat yhä useammin suoraan massalle. Medioiden tulee siten ottaa nykyistä paikallisempi ja yhteiskunnallisempi näkökulma.”

Luottamusbarometrin tulosten mukaan ihmisten luottamus itsensä kaltaisiin ihmisiin (60 %) on yhtä korkealla kuin luottamus teknisiin (60 %) tai akateemisiin asiantuntijoihin (60 %). Esimerkiksi toimitusjohtajiin luottaa vain 37 %, ja hallituksen virkamiehiin vain 29 prosenttia vastaajista. Yritykset nähdään kaikista neljästä instituutiosta kuitenkin ainoina, joilla on valtaa. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että yritys voi sekä tehdä voittoa että auttaa parantamaan toimintaympäristönsä taloudellisia ja yhteiskunnallisia olosuhteita. Varsinkin ne vastaajat, jotka kertoivat olevansa epävarmoja vallitsevan järjestelmän toimivuudesta, luottivat eniten juuri yrityksiin (58 %).

“Yritysjohtajien odotetaan nyt edistävän yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita”, tiivistää Kathryn Beiser, Edelman Corporaten puheenjohtaja. “Yritykset ovat tehneet erinomaista työtä panostaessaan innovaatioihin, muttei ole juurikaan huomioinut niiden merkitystä ihmisten työskentelylle. Myös esimerkiksi työntekijöiden oikeudenmukaiseen palkanmaksuun, aiempaa parempiin henkilöstöetuihin sekä perehdyttämiseen tulee kiinnittää huomiota.”

Muita Edelmanin Luottamusbarometri 2017 -tutkimuksen tuloksia:

• Luottamus yrityksiin (52 %) putosi 18:ssa maassa, kansalaisjärjestöihin (53 %) 21:ssä maassa.
• Työntekijöihin luotetaan toimitusjohtajie enemmän työntekijä-/asiakassuhteissa (53 %), palkkatiedoissa (38 %), kriisitilanteissa (37 %), innovaatioissa (33 %), alaan liittyvissä kysymyksissä (32 %) sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevissä ohjelmissa (30 %).
• Puolet tutkimukseen osallistuneista maista on menettänyt uskonsa vallitsevaan järjestelmään, kärjessä Ranska (72 %), Italia (72 %), Meksiko (67 %), Etelä-Afrikka (67 %) sekä Espanja (67 %).
• Luottamus perinteiseen mediaan putosi 57 %:iin, ja tämä on suurin pudotus sitten vuoden 2012. Myös luottamus sosiaaliseen mediaan heikkeni (41 %), kun taas verkkomedia koettiin aiempaa luotettavammaksi (51 %).

Lisää tietoa tutkimuksesta: http://edl.mn/trust2017

Lisätietoja:
Olli Ollila
Pilgrim Oy / Edelman Affiliate
040 589 7754
olli.ollila@pilgrim.fi